Lue keskustelun säännöt.
47-vuotiaana lääkikseen?
11.02.2021 |
Haaveenani olisi lääkis. Ollut jo pitkään, mutta en ole hakenut. Ikää jo 46 pian. Uraa eläkepäiviin vielä ainakin 20 vuotta. Pitkä aika. Kannattaako kenenkään mielestä enää lähteä hakemaan? Ideaalissakaan tilanteessa valmistuisin aikaisintaan 53-vuotiaana. Uraa olisi jäljellä, riippuen miten kauan terveys antaisi periksi tehdä lääkärin töitä. Jos olisin terve vielä 70-vuotiaana, voisin hyvinkin ainakin osa-aikaisesti niitä tehdä. Eli sellaiset 17 vuotta. Suhteellista kaikki mikä on pitkä aika, mutta kyllä tuossakin ajassa ehtisi monta potilasta hoitaa ja maksaa koulutus takaisin.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
kyllä kannattaa. opiskelemaan vaan. täällä jotkut huutelevat asioista joista eivät tiedä mitään.
eikä ihminen ole mikään kalkkis vielä 80v jos vaan on muuten terve.
eräskin 80 v mummo oli tietokilpailussa aikoinaan ja voitti nuoremmat mennen tullen. sai pääpotin.
joskus on 80 - 90 v valmistuneet ylioppilaaksi. että se siitä opiskelusta. pötköä pesään vaan ja menoksi.498
Osa kasikymppisistä on teräviä ja vetreitä. Mutta monet jo vähän hidastuneita. Ja osa aivan titityy jos enää hengissä. Sillä, että JOTKUT on työkuntoisia 80-vuotiaina, ei voi millään perustella sitä, että jonkun 47-vuotiaan kannattaa kouluttautua lääkäriksi.
Myös jossain tietokilpailussa menestyminen on aika eri juttu kuin vaativat yliopisto-opinnot, jotka on mitoitettu pari- kolmekymppisten energiatasojen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa seurata unelmiaan.
Mun nuoruuden haave oli näytteleminen, mutta itsetunto ei riittänyt hakemaan alalle. Nyt noin 50-vuotiaana olen päässyt tekemään muun muassa mainoksia ja tykkään näytellä. Ehkä vielä napsahtaa joku isompi roolikin joskus...Rohkaiseva palaute on antanut uskoa siihen, että kannatti ja nautin kun joku luuli kerran, että olen kokenut näyttelijä.
Tsemppiä ja älä mieti muiden mielipiteitä, elä omaa elämääsi!
Jos uskot pääseväsi lääkikseen, mene ihmeessä. Unelmiaan kannattaa seurata, jos ne ovat realistisia.
Omat pitkän uran lääkäreinä tehneet, kuten muidenkin alojen tuttavat valittelevat, että työ on muuttunut paljon ja vaaditaan jatkuvasti uusia taitoja (varmaan atk-taidot lähinnä, mutta myös kriteerit ja ohjeistukset). Kokevat tämän raskaana. Eli oppiminen voi olla haastavampaa myöhemmällä iällä, mutta jos mieli tähän joustaa, voi olla helpompi orientoitua nykyajan alan kriteereihin tuoreilla tiedoilla. Eli muuttuvassa maailmassa pitkä kokemuskaan ei takaa itsessään hyviä valmiuksia pärjätä "uudenlaisessa" työssä ja sen muuttuminen voi olla henkisesti raskaampaa kuin opetella ne puhtaalta pöydältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa. Mun keuhkolääkäri on 76 ja pitää yksityisvastaanottoa, varmaan jatkaa niin kauan kuin henki pihisee, todella hyvä ja terävässä kunnossa. Sulla olisi siis 30 vuotta työuraa :)
Joka erikoislääkäri tienaa yli 10ke kuussa joten kyllä kannattaa. Ja turha kenenkään spämmätä tähän lääköriliiton taulukkopalkkoja, ne ei ole totta. Olen sotepiirin talouspäällikkö ja näen mitä lääkärien palkat oikeasti on.
Hyvin kerkeet lääkäriksi. Meillä on kandivaiheessa usein ”aikuisia” myös eli kukaan ei katso oudoksuen.
Missä on kandivaiheessa "vanhempia"? Muista uraltani ehkä yhden yli 35-vuotiaan kandin:)
No on ollut kandina esim 42 ja 44v ikäiset. Ei kukaan kummeksunut. Ja sit kun ”on jo” lääkäri niin ei päällepäin kukaan näe onko ollut lekuri 2 vuotta vai 20 vuotta. T. Se talouspäällikkö
Tästä tuli mieleeni, kun opiskelin bioanalyytikoksi 42-vuotiaana ja olin labrassa näytteenoton harjoittelussa. Asikkaat luulivat lähes kymmenen vuotta nuorempaa ohjaajaani harjoittelijaksi, kun asiakkallta kysyttiin lupa harjoittelijana tekemääni toimenpiteeseen. Asiakkaat puhuivat ohjaajalleni kannustavasti, kun minä otin näytteitä tyyliin "kyllä sinunkin vuoro tulee, kun saat vähän kokemusta", "katso tarkasti, niin opit" jne. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Kyllä lääkärin työtä voi vanhanakin tehdä, mutta siellä on sitten 50 v kokemus jo takana, sillä pärjää vaikka kapasiteetti alkaa rapistua. Lääkäri on tiedollisesti ja taidollisesti uransa huipulla 40-50-vuotiaana. Valmistuisit vasta siinä vaiheessa, olisi todella raskasta päälle 50 v oppia hoitamaan potilaita ja sietämään sitä järjetöntä epävarmuutta, kun on pakko ottaa vastuu, tehdä päätöksiä, mutta tiedot on vielä hatarat eikä ole ollenkaan kokemusta. 25 v sen jaksaa, ja jaksaa päivystää ja tehdä töitä 60 h/vko, jolloin kokemus karttuu. Ei 50 v vaihdevuosi-ikäinen sellaiseen pysty. 10 v jälkeen alkaa helpottaa, kun kokemusta ja näkemystä jo tullut.
T. ApulaisylilääkäriNo nyt on asenteellista aliarviointia. Mikä mahtaa olla apulaisylilääkärin ikä?
45 v. Lääkikseen 20 v (toisella yrittämällä), LL 25 v, el 33 v, LT 37 v, ayl 42 v. Dosenttuuri lähivuosina tulossa.
Tämä on karkeaa faktaa ja eihän se tietystikään miellytä kaikkia. Lääkäriksi opiskelu on rankkaa, mutta ensimmäiset 10 v lääkärinä ovat paljon sitäkin rankemmat. Nuorena sen jaksaa. Joku voi tietysti vanhanakin jaksaa sen jatkuvan ooiskelun ja hemmetin ison paineen, JOS taustalla on jo taitoja opiskella ja kehittää itseään ja hyvä paineensietokyky. Mielenkiintoista olisi tietää ap:n tausta ja onko siellä semmoisia taitoja, joita nuoren lääkärin työssä tarvitaan.
Oletko mies vai nainen?
Nainen, hur så? Keskussairaalajakso 4,5 v, koska kädentaitoja vaativalla erikoisalalla keskussairaala on paras paikka niiden treenaamiseen. Yli viisikymppisellä (30-40 v jo melkein sama) sellaiset erikoisalat kannattaa karsia heti pois.
Hoitajataustalla veikkaan tulevan vielä enemmän haastetta, kun valmiina lääkärinä pitää päättää ja kantaa vastuu, vaikka oikeasti tiedot ja taidot ovat vielä alkukantimissa. Sh:n ja lääkärin työ on aivan eri ammatti ja vaikka sh:n työ on erittäin vaativaa, lääkärin työ on toisella tavalla vaativaa. Hoitaja ei tee päätöksiä vaan lääkäri tekee ja hoitaja toteuttaa ne. Ja kantaa vastuun omista päätöksistään ja myös siitä, että hoitaja ne toteuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajan taustalla ehdottomasti kyllä, itse olen lähihoitaja enkä selviäisi noista pääsykokeista vaikka ikäni niitä jankkaisin.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajataustalla veikkaan tulevan vielä enemmän haastetta, kun valmiina lääkärinä pitää päättää ja kantaa vastuu, vaikka oikeasti tiedot ja taidot ovat vielä alkukantimissa. Sh:n ja lääkärin työ on aivan eri ammatti ja vaikka sh:n työ on erittäin vaativaa, lääkärin työ on toisella tavalla vaativaa. Hoitaja ei tee päätöksiä vaan lääkäri tekee ja hoitaja toteuttaa ne. Ja kantaa vastuun omista päätöksistään ja myös siitä, että hoitaja ne toteuttaa.
Mutta toisaalta Ap:lla valtava määrä jo valmiiksi tietoa lääkkeistä, elimistön toiminnasta,sairauksista ja niiden hoidosta. Ei tarvitse nollasta lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkäri ei ole hoitajan esimies eikä kanna vastuuta hoitajan töistä. Hoitaja vastaa ihan itse työstään vaikka sitten oikeudessa asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suosittele. Pitkä koulutusaika ja työvuosia ei välttämättä karttuisi kuin kymmenen. Olisi pitänyt ainakin 10 vuotta aiemmin haave toteuttaa.
Yhteiskunnan rahojen tuhlausta. Koulutus ei ole ilmaista.
Voi olla ettet pääse sisään lääkkikseen vaikka yrittäisit. Montako kertaa se entinen uimarikin yritti ja ei päässyt, meni ulkomaille opiskelemaan.
Viimeisetkin muuntolääkärit valmistuvat
https://www.mediuutiset.fi/uutiset/viimeisetkin-muuntolaakarit-valmistu…
Kannatan opiskelua yleensä mutta mutta jäin miettimään ikääsi ja lääkärin pitkää koulutusaikaa. Lääkikseen ei välttämättä pääse ensikertaa yrittävä.
Jos se kuitenkin on unelmasi niin mikä minä tai kukaan muukaan on sitä torppaamaan. Itse teet päätökset, hae niin ei kaduta kiikkustuolissa eläkemummona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkis ei kyllä kannata jos on yli 30 v. Lääkiksessä ryhmäytyminen on aika vaikeaa jos on vanhempi. On aika koulumainen. Mutta tämä on vaan mun mielipide.
Kaikissa opiskeluissa ryhmäytyminen on vaikeampaa, kun on vanhempi kuin muut. Itse olen lähes 50-vuotias yliopisto-opiskelija. Minun ikäinen ei ole enää koulussa kavereita hakemassa ja ryhmäytymässä.
Opiskeluihin liittyvät ryhmätyöt onnistuvat silti hyvin.
Vierailija kirjoitti:
En suosittele. Pitkä koulutusaika ja työvuosia ei välttämättä karttuisi kuin kymmenen. Olisi pitänyt ainakin 10 vuotta aiemmin haave toteuttaa.
Yhteiskunnan rahojen tuhlausta. Koulutus ei ole ilmaista.
Voi olla ettet pääse sisään lääkkikseen vaikka yrittäisit. Montako kertaa se entinen uimarikin yritti ja ei päässyt, meni ulkomaille opiskelemaan.
Yhteiskunnan varoja tuhlaa nekin, jotka ei koulutustaan käytä tai keskeyttää jne. Itse olen toisella alalla maisterivaiheessa ja käyn kokoaikatyössä samalla. Ikää minulla on samaa luokkaa kuin aloittajalla ja haaveilen jatko-opinnoista.
Ehdottomasti kannattaa hakea! Haaveita kohti on mentävä ja sittenhän sen näkee miten käy. Älä anna muiden lannistaa. Silloin ei ainakaan mitään saa, jos ei yritä.
Vierailija kirjoitti:
Lääkis ei kyllä kannata jos on yli 30 v. Lääkiksessä ryhmäytyminen on aika vaikeaa jos on vanhempi. On aika koulumainen. Mutta tämä on vaan mun mielipide.
Miksi siellä pitää ryhmäytyä? Tärkeintä varmaan kuitenkin opiskella.
Minä valmistuin lääkäriksi reilusti yli 40-vuotiaana ja töitä on siitä asti riittänyt, netti täynnä työtarjouksia. Ja kyllä tällä lääkärin palkalla elää ihan kivasti. Käytännössä voin ostaa melkein mitä vain, tili kasvaa koko ajan. Pidän potilastyöstä ja ihmisläheisestä työstä.
Lääkiksessä tunsin itseni ulkopuoliseksi, tosin muutama hyvä ystäväkin oli kurssilla.
25-vuotiaana lääkiksestä valmistunut voi vaihtaa alaa, turha miettiä sitä kuluttaako yhteiskunnan varoja hukkaan. Jotkut loisivat koko ikänsä yhteiskunnan tukien varassa tekemättä päivääkään tuottavaa työtä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Kyllä lääkärin työtä voi vanhanakin tehdä, mutta siellä on sitten 50 v kokemus jo takana, sillä pärjää vaikka kapasiteetti alkaa rapistua. Lääkäri on tiedollisesti ja taidollisesti uransa huipulla 40-50-vuotiaana. Valmistuisit vasta siinä vaiheessa, olisi todella raskasta päälle 50 v oppia hoitamaan potilaita ja sietämään sitä järjetöntä epävarmuutta, kun on pakko ottaa vastuu, tehdä päätöksiä, mutta tiedot on vielä hatarat eikä ole ollenkaan kokemusta. 25 v sen jaksaa, ja jaksaa päivystää ja tehdä töitä 60 h/vko, jolloin kokemus karttuu. Ei 50 v vaihdevuosi-ikäinen sellaiseen pysty. 10 v jälkeen alkaa helpottaa, kun kokemusta ja näkemystä jo tullut.
T. Apulaisylilääkäri
Unohdit MIES-etuliitteen tittelistäsi. Kyllä melkein 5-kymppisellä on sen verran elämän- ja työkokemusta, ettei vastuunottamisessa ala miltään nollatasolta. Urpå.
Ap, mene rohkeasti unelmaasi kohti ja viis veisaa arvostelijoiden mielipiteistä!
Kannattaa jos arvioit että kuntosi kestää harjoitteluvaiheen pitkät päivystykset ja yötyön.
Toisaalta keski-iässä sitä epävarmuutta kompensoi jonkun verran ylipäätään elämänkokemus.
Lääkäreitäkin on moneen junaan. Eihän kaikki lääkärit ikinä väittele ja tekee jotain perushommaa vaikka työterveydessä.
Ja vaikka palkkataso olisikin korkeimmillaan 40-50-vuotiaana, niin onhan ne lääkärin peruspalkatkin jo ihan älyttömän paljon parempia kuin vaikkapa se ap:n sh palkka.