Miksi niin monilta lapsilta puuttuu peruskäytöstavat?
Näen paljon lapsia työssäni, mutta varsinkin jotkut lasteni kavereista ovat hyvin epäkiitollisia ja röyhkeitä.
Ei kiitetä kun saadaan kyyti harrastukseen, ei kiitetä jos saadaan ruokaa, ihan tavallista ruokaa jätetään myös syömättä ja lautanen jää pöydälle tähteineen, kommentoidaan ihan ihmeellisiä asioita (miksi teillä on niin pieni vessa tmv.)
En ymmärrä. Meillä lapset on opetettu käyttäytymään kohteliaasti muita kohtaan, esim. kiittämään ja pitämään ovea auki seuraavalle, ihan perusjuttuja. Osataan väistää pyörätiellä ja kerätään omat roskat eikä odoteta, että joku muu koko ajan palvelee.
Tästä joku vetää herneen nenään, mutta nämä tökeröimmät muksut tulevat juuri niistä "paremmista" perheistä. Yksikin ihmetteli, eikö ole vegeruokaa hänelle, lapseni tuli sanomaan että kaveri ei voi syödä että mitä nyt tehdään.
No sanoin että syö sitten vaikka perunat vaan ja laitan leipää saalatin kanssa tarjolle, ettei sitten ole nälissään.
Jotenkin tosi outoa, että minä joudun aikuisena ihmisenä "petaamaan" näille röyhkimyksille kaikkea, ettei oma lapseni kärsisi arvostelusta (haluan kuitenkin että lapsellani on nämä kaverit, sehän on itsestään selvää). Kerran joku yökyläilijä oli kysynyt, että voiko nukkua lapseni sängyssä kun patja on niin kova.
Toisen lapsemme kaveri, jonka kotona oli paljon kaikkea kurjaa meneillään on ollut kaikkein kiitollisin ylläpidosta. Aidosti kiitollinen ja kohtelias.
Mietin, onko lapsistamme tulossa nöyristeleviä ja alistuvia aikuisia. En kuitenkaan voi alkaa toisten lapsia kasvattaa, oma äitini aikoinaan ojensi veljeni kavereita ja olin kuolla häpeään.
Kommentit (539)
Vierailija kirjoitti:
Saan varmaan paskaa niskaan nyt mutta kyseenalaistan tätä ajatusta että lasten pitää aina osata ja haluta olla kohteliaita ja hyvätapaisia. Syynä tähän se, että aikuiset eivät itsekään käyttäydy samoin lapsia kohtaan.
Suomessa on lapsivihamielinen kulttuuri. Lapset eivät saa mennä ravintolaan, lentokoneeseen, hotelliin, eivät saa itkeä tai muuten millään tavalla näkyä tai kuulua. Kerrostalojen pihoilla ei saa leikkiä, puissa ei saa kiipeillä, lumileikkejä ei saa harrastaa, ei ole myöskään asiaa hiihtoladuille tai uimahalliin. Jos lapsi jää auton alle tai hukkuu niin aikuiset ivaavat ja haukkuvat keskustelupalstoilla, "oma vika". Kaupoissa ja kaduilla tönitään ja kävellään päin. Miksi ihmeessä lasten pitäisi kunnioittaa aikuisia?
Aikuisten tehtävä on näyttää mallia ja opettaa miten toisia kohdellaan. Kun meille tulee lasten kavereita, tervehdin nimellä kun tulevat. Kysyn mitä kuuluu, miten koulu menee tms. Tarjoan ruokaa ja juomaa. Sanon heipat kun lähtee. Jos esim haen omaa lastani jostain, tarjoan kyydin aina myös kavereille. En ole tällaista huonoa käytöstä nähnyt mitä AP kuvaa, ehkä siksi että kohtaan lapset ihmisenä.
Lapsen vanhempien tehtävä, ei yleensä ”aikuisten” on kasvattaa lapsensa.
Kuvaamasi ”lapsivihamielisyys” johtuu juuri monien lasten huonosta käytöksestä. On helppo pitää ja suhtautua hyväksyvästi jos on ede jonkinlaisia rajoja lapselle asetettu ja tapoja opetettu. Näin on esimerkiksi Italiassa, jossa lapset eivät saa terrorisoida koko ravintolaa tms.
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi koko kylä kasvattaa?
Ennen oli olemassa sellainen asia, kuin yhteisöllisyys. Oli itsestään selvää, että kaikki vanhemmat kasvattivat lapsia, omiensa lisäksi. Lapset oppivat käyttäytymään ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Se oli hyvää aikaa.
Nyt, jos sellaista yrittäisi tehdä, tulisi todennäköisesti reissu oikeuteen. Nykyajan vanhemmat on nössöjä ja huonokäytöksisiä moukkia. Heidät pitäisi ensin opettaa, että heillä olisi jonkinlainen käsitys opettaa lapsiaan.
Kun täällä lukee kommentteja, hyvin suurella osalla henkiset kyvyt ovat niin vähäiset, että tehtävä on mahdoton. K-päisiltä vanhemmilta tulee K-päisiä kakaroita.
Minua ärsyttää meidän taloyhtiön pihapiirin lapset, jotka ei vastaa mitään kun heitä tervehtii pihalla. Ovat jotain 6+vuotiaita. Mykkänä vaan ohittavat vaikka sanon aina hei. Omalle lapselleni opetan, että tervehdykseen vastataan. Samat mukulat ovat myös vahtineet ettei heidän yhteispihalle lojumaan jätetyillä leluilla olisi saanut muut leikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää meidän taloyhtiön pihapiirin lapset, jotka ei vastaa mitään kun heitä tervehtii pihalla. Ovat jotain 6+vuotiaita. Mykkänä vaan ohittavat vaikka sanon aina hei. Omalle lapselleni opetan, että tervehdykseen vastataan. Samat mukulat ovat myös vahtineet ettei heidän yhteispihalle lojumaan jätetyillä leluilla olisi saanut muut leikkiä.
No sinähän voit nyt aloittaa tämän ”koko kylä kasvattaa” -ideologian mukaisesti pysäyttämällä lapset ja pitämällä pienen luennon hyvistä käytöstavoista.
Sitten vaan odottelemaan poliisin soittoa kun vanhemmat eivät halua, että koko kylä kasvattaa.
Maksajaksi sinä kelpaat kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista ei ole mitä vanhemmat ei enää opeta.
Totta. Sellaista on vaikea opettaa, josta ei itsekään tiedä mitään. Monella aikuisellakaan ei ole mitään käsitystä normaaleista ihmistavoista.
Tapojen opettaminen loppui jo paro sukuplvea sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan varmaan paskaa niskaan nyt mutta kyseenalaistan tätä ajatusta että lasten pitää aina osata ja haluta olla kohteliaita ja hyvätapaisia. Syynä tähän se, että aikuiset eivät itsekään käyttäydy samoin lapsia kohtaan.
Suomessa on lapsivihamielinen kulttuuri. Lapset eivät saa mennä ravintolaan, lentokoneeseen, hotelliin, eivät saa itkeä tai muuten millään tavalla näkyä tai kuulua. Kerrostalojen pihoilla ei saa leikkiä, puissa ei saa kiipeillä, lumileikkejä ei saa harrastaa, ei ole myöskään asiaa hiihtoladuille tai uimahalliin. Jos lapsi jää auton alle tai hukkuu niin aikuiset ivaavat ja haukkuvat keskustelupalstoilla, "oma vika". Kaupoissa ja kaduilla tönitään ja kävellään päin. Miksi ihmeessä lasten pitäisi kunnioittaa aikuisia?
Aikuisten tehtävä on näyttää mallia ja opettaa miten toisia kohdellaan. Kun meille tulee lasten kavereita, tervehdin nimellä kun tulevat. Kysyn mitä kuuluu, miten koulu menee tms. Tarjoan ruokaa ja juomaa. Sanon heipat kun lähtee. Jos esim haen omaa lastani jostain, tarjoan kyydin aina myös kavereille. En ole tällaista huonoa käytöstä nähnyt mitä AP kuvaa, ehkä siksi että kohtaan lapset ihmisenä.
Lapsen vanhempien tehtävä, ei yleensä ”aikuisten” on kasvattaa lapsensa.
Kuvaamasi ”lapsivihamielisyys” johtuu juuri monien lasten huonosta käytöksestä. On helppo pitää ja suhtautua hyväksyvästi jos on ede jonkinlaisia rajoja lapselle asetettu ja tapoja opetettu. Näin on esimerkiksi Italiassa, jossa lapset eivät saa terrorisoida koko ravintolaa tms.
Italiassa nimen omaan lapset saavat terrorisoida, siitä ei välitetä pätkääkään, lapset eivät voi tehdä mitään väärää. Saa näkyä ja kuulua, niin aikuisetkin näkyvät ja kuuluvat. Lasten annetaan olla, koska ymmärretään että kyllä ne siitä esimerkin mukaan kasvavat kauniisti käyttäytyviksi.
Suomessa tämä ei toimi koska sitä esimerkkiä ei ole. Sitä paitsi, suomalainen lapsi ei takuulla häiritse ravintolassa ketään, sille on lyöty ipadi käteen jo 1-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää meidän taloyhtiön pihapiirin lapset, jotka ei vastaa mitään kun heitä tervehtii pihalla. Ovat jotain 6+vuotiaita. Mykkänä vaan ohittavat vaikka sanon aina hei. Omalle lapselleni opetan, että tervehdykseen vastataan. Samat mukulat ovat myös vahtineet ettei heidän yhteispihalle lojumaan jätetyillä leluilla olisi saanut muut leikkiä.
Minulle opetettiin lapsena ja saman olen opettanut lapsilleni. Vieraille aikuisille EI puhuta.
En lukenut aloitusta kokonaan, mutta otsikon kysymykseen kommentoi että varmaankin koska 1. Lapset ovat kehittymättömiä ja he vielä opettelevat ja 2. Nykyaikana kaikenlaista kiukuttelua tulee sietää eikä lasta tule missään ohjata, jottei lapsi vain "sairastu vahvuuteen". Tällöin nääs lapsi ei kasvaessaan elä vain itselleen vaan voi liiaksikin huomioida ympäristöään ja sen takia uupua. Niin se on sitten vanhemman vika kun ei opettanut lapselle kaikkea ja lapsen olisi elämänpolullaan ihan itse tavoitella tasapainoa.... Niin siis siksi kaikki kiukuttelu ja huono käytös pitää sietää, jotta lapsi tietää olevansa aina tykätty ja rakastettu. Luki tänään Hesarissa. Ja siksi kun vanhempia neuvotaan olemaan puuttumatta ja ohjaamatta lapsia hyvään, lapset jatkavat huonoa käytöstä,mistä sen tietäisi huonoksi kun ympäristö suhtautuu siihen myönteisesti/neutraalisti/sallivasti. Empatiakyky jää vajaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Koska vanhemmat ovat ensin pitkän päivän töissä, sitten väsyneenä kotona haluavat rauhaa ja hiljaisuutta eikä opettajia/päiväkodin tätejä voi kuormittaa yhtään enempää. Eivät lapset synny hyvien käytöstapojen kanssa.
Jos ei viitsi normaaleja elämän eväitä lapselleen antaa, niin sitten ei pitäisi lisääntyä.
Mä oonki sitte ihan hirviö vanhempi ,kun huudan. Varsinki teineille,joka soittaa suutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää meidän taloyhtiön pihapiirin lapset, jotka ei vastaa mitään kun heitä tervehtii pihalla. Ovat jotain 6+vuotiaita. Mykkänä vaan ohittavat vaikka sanon aina hei. Omalle lapselleni opetan, että tervehdykseen vastataan. Samat mukulat ovat myös vahtineet ettei heidän yhteispihalle lojumaan jätetyillä leluilla olisi saanut muut leikkiä.
Minulle opetettiin lapsena ja saman olen opettanut lapsilleni. Vieraille aikuisille EI puhuta.
Mitä ihmettä? Miksi Sinua opetettiin lapsena ja nyt itse opetat lapsiasi olemaan stupidoja? Mikä tuon sairaan opinkappaleen motiivi on, mihin sillä pyritään?
Ihan kaspa neuvo joka tapauksessa. Opeta lapsiasi mieluummin käyttämään huolellisesti ehkäisyä vähintään tuplana, etteivät he ainakaan enää lisäänny.
Ap täällä moi taas!
Haluan vielä korostaa, että itse peräänkuulutan käytöstapoja ja KIITOLLISUUTTA.
Omat lapsemme ovat saaneet aika vanhanaikaisen kasvatuksen. Meillä on aina ollut itsestään selvää, että aikuinen määrää ja joistakin asioista voidaan neuvotella. Rakkautta ja rajoja on, huumoria myös.
Mutta meillä ei ole esim. karkkipäivää, vaan välillä leivotaan ja lapset saavat hakea lähikaupasta vaikka tikkarit jos haluavat. Olen laiska enkä jaksa tehdä sääntöjä joita ei noudateta. Eli toisin sanoen lapset tietävät, että jos syö liikaa karkkia, hampaat menevät pilalle ja voi tulla ylipainoa ym.! Tämä on toiminut meillä hyvin.
Jos lähdemme vaikka kylään niin tietävät, että auto pitää putsata lumesta ensin ja tekevät sen, jos ovat ensin ulkona. Moni asia on heille itsestään selvää, koska asiat on tehty itsestään selviksi.
Jos saavat vaikka lahjan, tai sen kyydin jonnekin, tietävät että joku on nähnyt vaivaa sen eteen ja on kiitettävä.
Meillä ei ole puhelinaikaa, vaan asia on tehty selväksi: jos olet liikaa puhelimella, voi tulla niskakipua ja jää vähemmän aikaa kivoille jutuille.
Jos et vie likaisia vaatteita pyykkiin, sinulla ei ole puhtaita vaatteita.
Kylässä istutaan pöydässä fiksusti ja syödään edes vähän (se mitä otetaan), ruokaa laittanut on nähnyt vaivaa ja miltä itsestä tuntuisi jos joku ei syö sinun laittamaasi ruokaa. Miltä tuntuisi kun joku tulisi meidän ruokapöytään kiljumaan?
Jos kiroilet, saatat joskus kiroilla väärässä paikassa väärään aikaan ja menettää sen takia vaikka työpaikan. Joskus kiroilu on ihan sallittua.
Paljon puhutaan oikeista asioista mitä tapahtuu maailmalla, esim. pojat pahoinpitelivät kaverinsa hengiltä ja kärsivät siitä lopun ikäänsä, aiheuttivat kamalaa surua jollekin ja myös omille läheisilleen. Miltä tuntuisi jos vaikka oma isä murhaa työkaverinsa, olisiko kiva mennä kouluun sen jälkeen?
Meillä puhutaan paljon siis syistä seurauksista, kiittäminen on seuraus siitä että joku on tehnyt jotain hyväksesi ja kohteliaisuudesta ja hyvistä tavoista PITÄISI seurata elämässä jotain hyvää.
Mutta nykyään alkaa tuntua että tämä oma kasvatustyyli on ollut täysin p*rseestä.
Huom. todellakaan emme ole täydellisiä vanhempia, kaukana siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää meidän taloyhtiön pihapiirin lapset, jotka ei vastaa mitään kun heitä tervehtii pihalla. Ovat jotain 6+vuotiaita. Mykkänä vaan ohittavat vaikka sanon aina hei. Omalle lapselleni opetan, että tervehdykseen vastataan. Samat mukulat ovat myös vahtineet ettei heidän yhteispihalle lojumaan jätetyillä leluilla olisi saanut muut leikkiä.
Minulle opetettiin lapsena ja saman olen opettanut lapsilleni. Vieraille aikuisille EI puhuta.
Oho, no eipä tulisi mieleenkään opettaa lapsille, että lähtökohtaisesti kaikki vieraat aikuiset ovat epäilyttäviä ja potentiaalisesti vaarallisia siinä määrin, että kaikkia kontakteja tulee välttää. Millaisen kuvan lapsi mahtaisi saada maailmasta. Eri asia sitten on opettaa, ettei vieraan mukaan saa lähteä jos ehdotetaan, mutta että onkin epätavallista että tällainen tilanne tulisi eteen.
Perheet eivät taida olla arkielämässä enää niin paljon tekemisissä muiden ihmisten, naapureiden, perheiden ja kavereiden kanssa kuin esim. vielä omassa lapsuudessani. Olen miettinyt, että tämä voisi olla yksi syy miksei lapset saa niin paljon harjoitusta käytöstavoista ja muiden ihmisten huomioimisesta.
Laskin yhtenä päivänä, että omassa lapsuudessani ja nuoruudessani kävin asuinalueellamme kylässä kymmenissä (lähes sadassa) kodeissa kavereiden tai vanhempieni kanssa. Nykyisellä asuinalueellamme, jossa olemme asuneet yli 10 vuotta, olen käynyt kylässä vain muutamalla naapurilla. Monesti nämäkin "vierailut" ovat olleet sitä, että olen odottanut lastani eteisessä kun lähdemme kaverin synttäreiltä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kuvitellut, että minulla ja lapsillani on hyvät käytöstavat, mutta nähtävästi emme menisi ap:n seulasta läpi. Toinen lapsistani ja minä voisimme hyvinkin kysyä, olisiko vegeruokaa. Miten se on käytöstavatonta? Pitäisikö kasvissyöjien vaan kiltisti syödä vaikka liharuokaa?
Pientä vessaa muistan itsekin ihmetelleeni. Kysyin lapsena isäni tädiltä, miten heillä on niin pieni vessa. Sain vastauksen, siinä vanhassa hienossa kerrostalossa ei alunperin ollut vessoja asunnoissa, vaan vessa oli tehty jälkikäteen komeroon. Asia selvisi ja muistan tuosta poikineen hyvän keskustelun. Minusta asioita saa kysyä ja ennemmin tuppisuisuus on minusta huonoa käytöstä tai sitten ujoutta.
Lastemme serkku oli yökylässä Laitettiin patja lattialle, mutta nukkui kuitenkin mieluummin lapsemme leveässä sängyssä. Asia ok.
Likaiset lautaset on usein helpompi tai yhtä helppo laittaa pöydästä pesuun, kuin kasasta tiskipöydältä tai siirrellä koneeseen "väärin" aseteltuja astioita.
Kiittää toki mielellään pitää.
Hyvin käyttäytyvä katsoisi vain löytyykö pöydästä jotain kasvislisuketta, salaattia tai leipää mitä voi syödä eikä rupeaisi tinkaamaan. Samoin tekee muutkin - joku ei tykkää tai ei voi syödä äyriäisiä - no hän ottaa pöydästä jotain mikä maistuu eikä nosta meteliä kun ei ole lihaa tarjolla.
Ymmärsitkö eron?
Sellainen muutos on myös omaan lapsuuteeni, että lasten kaverit saattavat riehua ja pitää kovaa meteliä meillä ja mennä esim. koputtamatta lapseni isosisarusten huoneeseen ja mennä sinne riehumaan ja härnäämään.
Myös lasten synttäreillä on aivan hysteerinen huuto, meteli ja riehuminen. Tällaista ei todellakaan ollut omassa lapsuudessani. Kyllä silloin kunnioitettiin kaverin vanhempia ja sisaruksia ja oltiin rauhallisesti kylässä, tervehdittiin, vastattiin kysymyksiin, kiitettiin ruuasta jne.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten tehtävä on näyttää mallia ja opettaa miten toisia kohdellaan. Kun meille tulee lasten kavereita, tervehdin nimellä kun tulevat. Kysyn mitä kuuluu, miten koulu menee tms. Tarjoan ruokaa ja juomaa. Sanon heipat kun lähtee. Jos esim haen omaa lastani jostain, tarjoan kyydin aina myös kavereille. En ole tällaista huonoa käytöstä nähnyt mitä AP kuvaa, ehkä siksi että kohtaan lapset ihmisenä.
Niin tekee moni muukin, vaikka lapset käyttäytyisi kuinka huonosti. Ei kiitetä, tingitään, huudellaan tuomaan pullaa ja mehua ettei tartte nousta pelin äärestä itse hakemaan jne. Siinähän se perusongelma onkin: kun palkitaan huonosta käytöksestä, niin miksi lapsi muuttaisi käytöstään?
Lastensuojelun musta pilvi. Ei uskalleta kasvattaa tai korottaa ääntään, kun voi tulla lasu, jos joku kuulee.
Voiko näin järkyttävää typeryyttä olla olemassa?