Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin monilta lapsilta puuttuu peruskäytöstavat?
Näen paljon lapsia työssäni, mutta varsinkin jotkut lasteni kavereista ovat hyvin epäkiitollisia ja röyhkeitä.
Ei kiitetä kun saadaan kyyti harrastukseen, ei kiitetä jos saadaan ruokaa, ihan tavallista ruokaa jätetään myös syömättä ja lautanen jää pöydälle tähteineen, kommentoidaan ihan ihmeellisiä asioita (miksi teillä on niin pieni vessa tmv.)
En ymmärrä. Meillä lapset on opetettu käyttäytymään kohteliaasti muita kohtaan, esim. kiittämään ja pitämään ovea auki seuraavalle, ihan perusjuttuja. Osataan väistää pyörätiellä ja kerätään omat roskat eikä odoteta, että joku muu koko ajan palvelee.
Tästä joku vetää herneen nenään, mutta nämä tökeröimmät muksut tulevat juuri niistä "paremmista" perheistä. Yksikin ihmetteli, eikö ole vegeruokaa hänelle, lapseni tuli sanomaan että kaveri ei voi syödä että mitä nyt tehdään.
No sanoin että syö sitten vaikka perunat vaan ja laitan leipää saalatin kanssa tarjolle, ettei sitten ole nälissään.
Jotenkin tosi outoa, että minä joudun aikuisena ihmisenä "petaamaan" näille röyhkimyksille kaikkea, ettei oma lapseni kärsisi arvostelusta (haluan kuitenkin että lapsellani on nämä kaverit, sehän on itsestään selvää). Kerran joku yökyläilijä oli kysynyt, että voiko nukkua lapseni sängyssä kun patja on niin kova.
Toisen lapsemme kaveri, jonka kotona oli paljon kaikkea kurjaa meneillään on ollut kaikkein kiitollisin ylläpidosta. Aidosti kiitollinen ja kohtelias.
Mietin, onko lapsistamme tulossa nöyristeleviä ja alistuvia aikuisia. En kuitenkaan voi alkaa toisten lapsia kasvattaa, oma äitini aikoinaan ojensi veljeni kavereita ja olin kuolla häpeään.
Kommentit (539)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kuvitellut, että minulla ja lapsillani on hyvät käytöstavat, mutta nähtävästi emme menisi ap:n seulasta läpi. Toinen lapsistani ja minä voisimme hyvinkin kysyä, olisiko vegeruokaa. Miten se on käytöstavatonta? Pitäisikö kasvissyöjien vaan kiltisti syödä vaikka liharuokaa?
Pientä vessaa muistan itsekin ihmetelleeni. Kysyin lapsena isäni tädiltä, miten heillä on niin pieni vessa. Sain vastauksen, siinä vanhassa hienossa kerrostalossa ei alunperin ollut vessoja asunnoissa, vaan vessa oli tehty jälkikäteen komeroon. Asia selvisi ja muistan tuosta poikineen hyvän keskustelun. Minusta asioita saa kysyä ja ennemmin tuppisuisuus on minusta huonoa käytöstä tai sitten ujoutta.
Lastemme serkku oli yökylässä Laitettiin patja lattialle, mutta nukkui kuitenkin mieluummin lapsemme leveässä sängyssä. Asia ok.
Likaiset lautaset on usein helpompi tai yhtä helppo laittaa pöydästä pesuun, kuin kasasta tiskipöydältä tai siirrellä koneeseen "väärin" aseteltuja astioita.
Kiittää toki mielellään pitää.
Hyvin käyttäytyvä katsoisi vain löytyykö pöydästä jotain kasvislisuketta, salaattia tai leipää mitä voi syödä eikä rupeaisi tinkaamaan. Samoin tekee muutkin - joku ei tykkää tai ei voi syödä äyriäisiä - no hän ottaa pöydästä jotain mikä maistuu eikä nosta meteliä kun ei ole lihaa tarjolla.
Ymmärsitkö eron?
Jos kyseessä on vegaani, niin on hyvin epätodennäköistä että ymmärsi. Vegaanit kun on niitä parempia ihmisiä.
Ja tämäkö kommentti sitten edustaa hyviä käytöstapoja? Kaikkien vegaanien niputtaminen samanlaisiksi ja nimittely "paremmiksi ihmisiksi" ei mielestäni edusta hyviä keskustelutaitoja sen paremmin kohteliaita käytöstapoja.
Ihan yksi ja sama edustaako tämä hyviä käytöstapoja. Ihan liian usein sitä vain näkee, että vegaanit ovat niitä ns. parempia ihmisiä ja kyllä kovin selvästi antavat myös muiden ymmärtää huonommuutensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi koko kylä kasvattaa?
Aina nämä laiskat vanhemmat vetoavat ”koko kylän kasvatukseen.” Kun ei itsellä ole sitä kasvatuskykyä. Minun lapsiani ei ole kylän eikä kadun tarvinnut kasvattaa, olen sen tehnyt ihan itse. Hävettäisi (myös lasta), jos joku muu joutuisi hänelle asioista sanomaan.
Koti kylä kasvattaa -kasvatus ei tarkoita huonoon käytökseen puuttumista ulkopuoliselta. Se tarkoittaa sitä, että huomioidaan ne lapset arjessa.
Esimerkiksi; Perhe menee pieneen lastentarvikeputiikkiin ostamaan lapselle uutta talvilhaalaria. Suomessa lähes poikkeuksetta tervehditään ja palvellaan vanhempia, lapsi on sivuosassa. Koko kylä kasvattaa -tapauksessa myyjä huomioisi myös lapsen, tervehtisi ja esittelisi haalareita lapselle lapsen tasolla.
Lasten huomioiminen saa lapsen tuntemaan itsensä näkyväksi ja arvokkaaksi. Ja silloin lapsikin ymmärtää, että häneltä odotetaan kontaktia ja sosiaalista kanssakäymistä samoin kuin aikuisilta.
No koko kylä kasvattaa tarkoitti kyllä ennen sitä, että naapurin akka komensi myös muiden mukuloita tai talkkari karjui poikaporukalle tarvittaessa. Ja vanhemmat oli mukana kasvatusrintamassa eivätkä alkaneet urputtaa sille talkkarille tai naapurin eukolle siitä huutamisesta. Ennemminkin antoivat vielä varmuuden vuoksi korvatillikan kotona, kun oli tullut naapuriltakin sanottavaa meidän muksun huonosta käytöksestä.
Meidän talkkari oli kusipää. Ei siitä kukaan tykännyt, ei edes aikuiset.
Sellainen talkkari kuin talokin. Mulkuille tuleekin olla mulkku.
Tuo on vain sinun mulkku sanontasi. Mene muualle myymään mielipiteitäsi. Maiskuttele sanontaasi suussasi mennessäsi myyntireissulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi koko kylä kasvattaa?
Aina nämä laiskat vanhemmat vetoavat ”koko kylän kasvatukseen.” Kun ei itsellä ole sitä kasvatuskykyä. Minun lapsiani ei ole kylän eikä kadun tarvinnut kasvattaa, olen sen tehnyt ihan itse. Hävettäisi (myös lasta), jos joku muu joutuisi hänelle asioista sanomaan.
Koti kylä kasvattaa -kasvatus ei tarkoita huonoon käytökseen puuttumista ulkopuoliselta. Se tarkoittaa sitä, että huomioidaan ne lapset arjessa.
Esimerkiksi; Perhe menee pieneen lastentarvikeputiikkiin ostamaan lapselle uutta talvilhaalaria. Suomessa lähes poikkeuksetta tervehditään ja palvellaan vanhempia, lapsi on sivuosassa. Koko kylä kasvattaa -tapauksessa myyjä huomioisi myös lapsen, tervehtisi ja esittelisi haalareita lapselle lapsen tasolla.
Lasten huomioiminen saa lapsen tuntemaan itsensä näkyväksi ja arvokkaaksi. Ja silloin lapsikin ymmärtää, että häneltä odotetaan kontaktia ja sosiaalista kanssakäymistä samoin kuin aikuisilta.
No koko kylä kasvattaa tarkoitti kyllä ennen sitä, että naapurin akka komensi myös muiden mukuloita tai talkkari karjui poikaporukalle tarvittaessa. Ja vanhemmat oli mukana kasvatusrintamassa eivätkä alkaneet urputtaa sille talkkarille tai naapurin eukolle siitä huutamisesta. Ennemminkin antoivat vielä varmuuden vuoksi korvatillikan kotona, kun oli tullut naapuriltakin sanottavaa meidän muksun huonosta käytöksestä.
Ihan yksi lysti miten ennen oli, mutta en nyt vain luota naapurin akan arvostelukykyyn niin paljon, että antaisin tämän mukuloitani komennella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kuvitellut, että minulla ja lapsillani on hyvät käytöstavat, mutta nähtävästi emme menisi ap:n seulasta läpi. Toinen lapsistani ja minä voisimme hyvinkin kysyä, olisiko vegeruokaa. Miten se on käytöstavatonta? Pitäisikö kasvissyöjien vaan kiltisti syödä vaikka liharuokaa?
Pientä vessaa muistan itsekin ihmetelleeni. Kysyin lapsena isäni tädiltä, miten heillä on niin pieni vessa. Sain vastauksen, siinä vanhassa hienossa kerrostalossa ei alunperin ollut vessoja asunnoissa, vaan vessa oli tehty jälkikäteen komeroon. Asia selvisi ja muistan tuosta poikineen hyvän keskustelun. Minusta asioita saa kysyä ja ennemmin tuppisuisuus on minusta huonoa käytöstä tai sitten ujoutta.
Lastemme serkku oli yökylässä Laitettiin patja lattialle, mutta nukkui kuitenkin mieluummin lapsemme leveässä sängyssä. Asia ok.
Likaiset lautaset on usein helpompi tai yhtä helppo laittaa pöydästä pesuun, kuin kasasta tiskipöydältä tai siirrellä koneeseen "väärin" aseteltuja astioita.
Kiittää toki mielellään pitää.
Hyvin käyttäytyvä katsoisi vain löytyykö pöydästä jotain kasvislisuketta, salaattia tai leipää mitä voi syödä eikä rupeaisi tinkaamaan. Samoin tekee muutkin - joku ei tykkää tai ei voi syödä äyriäisiä - no hän ottaa pöydästä jotain mikä maistuu eikä nosta meteliä kun ei ole lihaa tarjolla.
Ymmärsitkö eron?
Jos kyseessä on vegaani, niin on hyvin epätodennäköistä että ymmärsi. Vegaanit kun on niitä parempia ihmisiä.
Ja tämäkö kommentti sitten edustaa hyviä käytöstapoja? Kaikkien vegaanien niputtaminen samanlaisiksi ja nimittely "paremmiksi ihmisiksi" ei mielestäni edusta hyviä keskustelutaitoja sen paremmin kohteliaita käytöstapoja.
Ihan yksi ja sama edustaako tämä hyviä käytöstapoja. Ihan liian usein sitä vain näkee, että vegaanit ovat niitä ns. parempia ihmisiä ja kyllä kovin selvästi antavat myös muiden
ymmärtää huonommuutensa.
Sun kannattaa hoidattaa toi sun huono itsetuntos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiheesta tulee mieleeni hyvin vanha tapahtuma. Huonomaineisen lähiön pihalla oli ehkä 10-vuotias romanipoika. Hän katsoi minua ja sanoi "anteeksi rouva, paljonkohan kello on?"
Aika pian tuon jälkeen kävelin toisessa lähiössä. Kävelytien varrella oli kaksi pikkupoikaa leikkimässä. "Paljo kello on?" rääkäisi toinen.
En vastannut moiseen rääkymiseen mitään.
Se ilme kun keskiluokkainen yllättyy tavatessaan romanin ja huomaa että nämähän osaa käyttäytyä paremmin kuin meikäläiset ja kotiakin hoidetaan paremmin ja perinteisemmin. Ovat kaikinpuolin konservatiivisempia kuin keskiluokkaiset ylipäätään kykenevätkään olemaan.
Se ilme.
Sitten se rasistinen perusoletus että eivät osaisi tapoja, kun lähiössä joutuvat elämään tulotasonsa takia muiden köyhien seassa.
Olisin halunut nähdä ilmeesi.
Minun keskiluokkainen(?) ilmeeni oli hymy ja ystävällinen vastaus.
Mitä tulee konservatiisuuteen, nykyasuinmaassani romaneja lähinnä vihataan ja ihan syystäkin. Mitä vastapäätä sattuu asumaan suku, joka tekee kasapäin rahaa huumekaupalla. Pihassa on uudenkarheaa isoa bemaria ja mersua ja audia.
Tämän maan oma kansa on hyvin käyttäytyvää ja hyvinkin konservatiivista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiheesta tulee mieleeni hyvin vanha tapahtuma. Huonomaineisen lähiön pihalla oli ehkä 10-vuotias romanipoika. Hän katsoi minua ja sanoi "anteeksi rouva, paljonkohan kello on?"
Aika pian tuon jälkeen kävelin toisessa lähiössä. Kävelytien varrella oli kaksi pikkupoikaa leikkimässä. "Paljo kello on?" rääkäisi toinen.
En vastannut moiseen rääkymiseen mitään.
Se ilme kun keskiluokkainen yllättyy tavatessaan romanin ja huomaa että nämähän osaa käyttäytyä paremmin kuin meikäläiset ja kotiakin hoidetaan paremmin ja perinteisemmin. Ovat kaikinpuolin konservatiivisempia kuin keskiluokkaiset ylipäätään kykenevätkään olemaan.
Se ilme.
Sitten se rasistinen perusoletus että eivät osaisi tapoja, kun lähiössä joutuvat elämään tulotasonsa takia muiden köyhien seassa.
Olisin halunut nähdä ilmeesi.
Minun keskiluokkainen(?) ilmeeni oli hymy ja ystävällinen vastaus.
Mitä tulee konservatiisuuteen, nykyasuinmaassani romaneja lähinnä vihataan ja ihan syystäkin. Mitä vastapäätä sattuu asumaan suku, joka tekee kasapäin rahaa huumekaupalla. Pihassa on uudenkarheaa isoa bemaria ja mersua ja audia.
Tämän maan oma kansa on hyvin käyttäytyvää ja hyvinkin konservatiivista.
Ennakkoluuloinen, kateellinen, rasisti, häpeäisit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erään lähipiirini perheen isällä on tapana saman tien huikata tervehdys lapsen kaverille, mainiten tämän myös nimeltä, kun havaitsee tämän eteisessä. kyselee samalla, että mitä kuuluu tms. Hän on kotoisin toisesta Euroopan maasta, jossa tämmöinen on normaalia. Eli sisään tulevan vieraan voi itsekin huomioida ystävällisesti sen sijaan että kyräilisi odotellen, että sanooko se mitään. Siitä ne lapset oppii. Kannattaa kokeilla.
Olen kokeillut. Jotkut lapset eivät vain vastaa tervehdykseen.
He ovat vielä lapsia. Sinun pitää jatkaa tervehtimistä ja vielä sitten keskustella heidän kanssaan siitä. Kyllä he oppivat, mutta sinnikkyyttä se vaatii. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maa han mu uuttajien lapset ja heidän vanhempansa ne pahimpia vasta ovatkin! Ei mitään käytöstapoja. Päiväkodissa jos hoitajina niin eivät edes tervehdi, varsinkin ne joilla 'huppu' päässä. Ovat niin olevinaan siveinä ja muita vaan halveksivat ja peetä takana puhuvat. Eivät seuraa mitä pihalla tapahtuu, koska pälättävät koko ajan omia puheluitaan kännykkään. Heidän lapsilla ei koskaan säänmukaisia vaatteita ja retkille ottavat suklaata mukaan vaikka kielletty. Haukkuvat, kiusaavat ja lyövät kan tasu oma laisten lapsia, koska kotoa opittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kuvitellut, että minulla ja lapsillani on hyvät käytöstavat, mutta nähtävästi emme menisi ap:n seulasta läpi. Toinen lapsistani ja minä voisimme hyvinkin kysyä, olisiko vegeruokaa. Miten se on käytöstavatonta? Pitäisikö kasvissyöjien vaan kiltisti syödä vaikka liharuokaa?
Pientä vessaa muistan itsekin ihmetelleeni. Kysyin lapsena isäni tädiltä, miten heillä on niin pieni vessa. Sain vastauksen, siinä vanhassa hienossa kerrostalossa ei alunperin ollut vessoja asunnoissa, vaan vessa oli tehty jälkikäteen komeroon. Asia selvisi ja muistan tuosta poikineen hyvän keskustelun. Minusta asioita saa kysyä ja ennemmin tuppisuisuus on minusta huonoa käytöstä tai sitten ujoutta.
Lastemme serkku oli yökylässä Laitettiin patja lattialle, mutta nukkui kuitenkin mieluummin lapsemme leveässä sängyssä. Asia ok.
Likaiset lautaset on usein helpompi tai yhtä helppo laittaa pöydästä pesuun, kuin kasasta tiskipöydältä tai siirrellä koneeseen "väärin" aseteltuja astioita.
Kiittää toki mielellään pitää.
Hyvin käyttäytyvä katsoisi vain löytyykö pöydästä jotain kasvislisuketta, salaattia tai leipää mitä voi syödä eikä rupeaisi tinkaamaan. Samoin tekee muutkin - joku ei tykkää tai ei voi syödä äyriäisiä - no hän ottaa pöydästä jotain mikä maistuu eikä nosta meteliä kun ei ole lihaa tarjolla.
Ymmärsitkö eron?
Jos kyseessä on vegaani, niin on hyvin epätodennäköistä että ymmärsi. Vegaanit kun on niitä parempia ihmisiä.
Ja tämäkö kommentti sitten edustaa hyviä käytöstapoja? Kaikkien vegaanien niputtaminen samanlaisiksi ja nimittely "paremmiksi ihmisiksi" ei mielestäni edusta hyviä keskustelutaitoja sen paremmin kohteliaita käytöstapoja.
Ihan yksi ja sama edustaako tämä hyviä käytöstapoja. Ihan liian usein sitä vain näkee, että vegaanit ovat niitä ns. parempia ihmisiä ja kyllä kovin selvästi antavat myös muiden ymmärtää huonommuutensa.
Oletko todistanut heidät oikeasti vegaaneiksi. Hehän saattavat olla lihansyöjien trolleja.
Sitten sinä uskot sen ja saat syyn vihata vegaaneja.
Syöt suoraan heidän käsistä vihan ja sitten vihaat viattomia vegaaneja, jotka eivät ole tehneet sinulle yhtään mitään pahaa. Meistä jokainen tuntee olevansa ainutlaatuinen ja merkityksellinen.
Se on yksi elossapysymisen mekanismi. Jos en tuntisi olevani mitään, niin lopettaisin olemisen.
Miksi ihminen ei saa tuntea olevansa parempi ja pyrkiä paremmuuteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missäs ne lapset niitä tapoja oppisi kun nykyään ei saa lapsia viedä minnekkään? Kylään tai juhliin ei saa tuoda häiritsemään ja lähmimään paikkoja. Ravintolaan et ole tervetullut. Kaupassa ei saa perheenä käydä. Lentokoneeseen ei saa mennä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Yhteiskunta haluaa poistaa lapsiperheet omiin poteroihinsa omiensa pariin.
Samaan aikaan varhaiskasvatusta ajetaan alas. Tapoja ei keretä YLLÄPITÄMÄÄN kun kaikki aika menee selviytymiseen kaaoksen keskellä. En siis tarkoita, että tarhassa tai koulussa pitäisi kädesrä pitäen opettaa käytästapoja, mutta olisi hyvä edes pyrkiä ylläpitämään niitä kodissa istutettuja aihioita. Vanhemmat ei pysty tulemaan hoitopaikkaan tai kouluun vahtimaan kädestä pitäen lastensa touhuja.
Tää on taas tätä, että joku yksi ravintola sanoo jotain, niin se tulkitaan niin, että mihinkään ei saa mennä. Suomi on täynnä ravintoloita, joihin on lapsiperheet tervetulleita. Samoin kuin perhetapahtumia jne. Mutta toki tämän huomaaminen pilaa hyvän uhriutumisen.
Itse taas ihmettelen, että mikä siinä on, että aina vedotaan siihen, että lapsi ei opi, jos ei pääse paikkaan X, mutta sit siellä paikassa X sille lapselle ei kuitenkaan voi selittää miten siellä kuuluu käyttäytyä. Ollaan vaan silleen, että no lapset on lapsia ja kyllä teidän nyt vaan pitää iloita siitä, että mun lapsi juoksee pitkin ravintolaa ja kiljuu. Miten se lapsi tuosta oppii mitään?
Täällä ihanan lapsiystävällisessä Keski-Europpassa esim. hienossa ravintolassa lapset istuu pöydässä siistit vaatteet päällä ja tukka suittuna syömässä normaalia ruokaa (eikä lastenlistan nauravia nakkeja) ja puhumassa aikuisten kanssa, jos eivät ole kotona jonkun muun valvonnassa. Kaikkia tämän saavutuksen osia voi ensin harjoitella kotona (pöydässä istuminen aterian ajan, eri ruokalajien syöminen, keskustelu) tai kulmakuppilassa, ja sitten kun sujuu, niin siirtyä sinne fine dining -paikkaan.
Keski-Euroopassa on ihan erilainen lapsikulttuuri ja siellä tosiaan on normaalia illallistaa perheenä myöhään. Tarjoilija huomioi lapsi, leikittää ja ottaa syliin. Pyytää vielä työkavereitaakin tulemaan ihastelemaan. Saattaa napata lapsen ja vie tutustumaan muihin pöytiin. Eli aika huonon esimerkin nyt vetäisit.
Vaikka ravintola olisi sinut lapsiasiakkaisia kohtaan niin ongelma onkin ne muut asiakkaat. Nykyään kun pahoitetaan mieli niistä mussukoista, osasi käyttäytyä tai ei. Enpä ole koskaan ravintolassa nähnyt muutenkaan juoksevia ja kirkuvia lapsia. Kiukuttelua kylläkin ja pienten lasten nälkä/kiukkuitkua. Ei minua haittaa, mutta jopa pöytätoverini on hyvin kärkkääseen sävyyn saattaneet sanoa, että miksi tuoda kiljuvia kakaroita ravintolaan.
Ja kyllä meillä silti ravintoloissa käydään ja osataan pöytätavat. Tämä ihan sen takia, että lasten isä on kotoisin juurikin Keski-Euroopasta, jossa lapset saavat näkyä ja harjoitella sosiaalisia kontakteja vapaammin.
Se harjoittelu tehdään kotona. Myös Keski-Euroopassa.
On kiva lellitellä lasta, joka on hyvätapainen ja ei riehu.
Keski-Euroopassa tullaan hyvin nopeasti sanomaan, jos lapset eivät käyttäydy hyvin.
Tarjoilijoiden tehtävä ei ole kasvattaa tuntemattoman ihmisen lasta. Se on lapsen vanhempien tehtävä.
Oma lapseni on adhd, eikä mitenkään lievästi :D Jos olisin lähtenyt häpeilemään häntä, en olisi kerennyt muuta tehdäkään hänen kanssaan liikkuessa. Olin kuitenkin tarkka että kiitetään, pyydetään anteeksi, autetaan tarvittaessa, tervehditään jne. Ja että esim jos isotäti laittaa lahjan postin kautta, niin kiitostekstari laitetaan perään. Myös jos tuli jotain vieraita kylään, niin piti tulla huoneesta sanomaan edes hei. Kaikki tuntui kuitenkin kaikuvan kuuroille korville, ja lapsi vaikutti käytöstavattomalta, ja minä huonolta kasvattajalta. Muiden lapset, ja lapsen kaverit olivat tosi erilaisia, ja heidän mankumiset, huomionhaut vierailuilla ja muu häröily painettiin villaisella "lapset on lapsia, hehheh" niin olivat aurinkoisen oloisia, ja ottivat rohkeasti kontaktia. Lapseni muutti 18-vuotiaana pois kotoa, ja ne jotka adhdta ymmärtävät, tajuavat myös varmaan millainen oli teini-ikä lapsellani. Välit olivat huonot lapsen ominaisuuksien takia, kun nämä saattavat olla aika lailla kauhuteinejä, vaikka miten olisi yritetty vanhempien ja muidenkin puolesta suitsia.
Muutin lastani sitten asunnosta toiseen, ja hänellä oli pari vanhaa kaveria auttamassa. V-sitä ja v-tätä oli kaikkien puhe, huutamista ja kiljumista, töksäyttelyä "sullapa on paita joka saa sut näyttämään lihavalta" jne. päälle hysteeristä hekottelua ja kikattelua. H-raksi huutelivat toisiaan jne, oman lapseni käyttäytyessä täysin kauniisti ja normaalisti. Olen myös myöhemmin tavannut näitä "normaaleja" lapsia, ja samanmoista menoa. Ei tervehditä, väännellään naamaa, ei kiitetä, aivan pellossakasvaneiden nuorten aikuisten käytöstä.
Kysyin lapseltani että onko tämä jotain esitystä, miten kohtelevat vanhempiaan jne, niin hän sanoi ettei tahdo kehdata käydä kylässä kun äidille vittusitää huudetaan ja haistatellaan.
Olen päätellyt että lapsellani saattoi olla erilainen kuri, kun oli aika lailla pakko, ettei aivan kaikki olisi mennyt plörinäksi. Että näitä toisia lapsosia ei ole ehkä "tarvinnut" kasvattaa, kun ovat olleet niin helppoja lapsia. Vähän sama kuin iso ja vahva koira tarvitsee hyvän ja jämäkän kasvatuksen kokonsa puolesta, mutta pikkufifien annetaan sekoilla fleksin päässä, kunnes koiran ollessa aikuinen se ei osaa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen vanhaan lapset sai juosta ja leikkiä ulkona kaiket päivät, ja sisällä välillä käydessään sitten malttoivat kuunnella käytöstapojenkin opetusta.
Nykyään lapset ulkoilevat ja saavat liikuntaa liian vähän, ja hyppivät seinille sisällä. Ei niitä meinaa saada edes kiinni nenän pyyhkimistä varten, joten vanhempien energia kuluu jälkeläistensä pyydystämiseen ja perushoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missäs ne lapset niitä tapoja oppisi kun nykyään ei saa lapsia viedä minnekkään? Kylään tai juhliin ei saa tuoda häiritsemään ja lähmimään paikkoja. Ravintolaan et ole tervetullut. Kaupassa ei saa perheenä käydä. Lentokoneeseen ei saa mennä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Yhteiskunta haluaa poistaa lapsiperheet omiin poteroihinsa omiensa pariin.
Samaan aikaan varhaiskasvatusta ajetaan alas. Tapoja ei keretä YLLÄPITÄMÄÄN kun kaikki aika menee selviytymiseen kaaoksen keskellä. En siis tarkoita, että tarhassa tai koulussa pitäisi kädesrä pitäen opettaa käytästapoja, mutta olisi hyvä edes pyrkiä ylläpitämään niitä kodissa istutettuja aihioita. Vanhemmat ei pysty tulemaan hoitopaikkaan tai kouluun vahtimaan kädestä pitäen lastensa touhuja.
Tää on taas tätä, että joku yksi ravintola sanoo jotain, niin se tulkitaan niin, että mihinkään ei saa mennä. Suomi on täynnä ravintoloita, joihin on lapsiperheet tervetulleita. Samoin kuin perhetapahtumia jne. Mutta toki tämän huomaaminen pilaa hyvän uhriutumisen.
Itse taas ihmettelen, että mikä siinä on, että aina vedotaan siihen, että lapsi ei opi, jos ei pääse paikkaan X, mutta sit siellä paikassa X sille lapselle ei kuitenkaan voi selittää miten siellä kuuluu käyttäytyä. Ollaan vaan silleen, että no lapset on lapsia ja kyllä teidän nyt vaan pitää iloita siitä, että mun lapsi juoksee pitkin ravintolaa ja kiljuu. Miten se lapsi tuosta oppii mitään?
Täällä ihanan lapsiystävällisessä Keski-Europpassa esim. hienossa ravintolassa lapset istuu pöydässä siistit vaatteet päällä ja tukka suittuna syömässä normaalia ruokaa (eikä lastenlistan nauravia nakkeja) ja puhumassa aikuisten kanssa, jos eivät ole kotona jonkun muun valvonnassa. Kaikkia tämän saavutuksen osia voi ensin harjoitella kotona (pöydässä istuminen aterian ajan, eri ruokalajien syöminen, keskustelu) tai kulmakuppilassa, ja sitten kun sujuu, niin siirtyä sinne fine dining -paikkaan.
Keski-Euroopassa on ihan erilainen lapsikulttuuri ja siellä tosiaan on normaalia illallistaa perheenä myöhään. Tarjoilija huomioi lapsi, leikittää ja ottaa syliin. Pyytää vielä työkavereitaakin tulemaan ihastelemaan. Saattaa napata lapsen ja vie tutustumaan muihin pöytiin. Eli aika huonon esimerkin nyt vetäisit.
Vaikka ravintola olisi sinut lapsiasiakkaisia kohtaan niin ongelma onkin ne muut asiakkaat. Nykyään kun pahoitetaan mieli niistä mussukoista, osasi käyttäytyä tai ei. Enpä ole koskaan ravintolassa nähnyt muutenkaan juoksevia ja kirkuvia lapsia. Kiukuttelua kylläkin ja pienten lasten nälkä/kiukkuitkua. Ei minua haittaa, mutta jopa pöytätoverini on hyvin kärkkääseen sävyyn saattaneet sanoa, että miksi tuoda kiljuvia kakaroita ravintolaan.
Ja kyllä meillä silti ravintoloissa käydään ja osataan pöytätavat. Tämä ihan sen takia, että lasten isä on kotoisin juurikin Keski-Euroopasta, jossa lapset saavat näkyä ja harjoitella sosiaalisia kontakteja vapaammin.
Se harjoittelu tehdään kotona. Myös Keski-Euroopassa.
On kiva lellitellä lasta, joka on hyvätapainen ja ei riehu.
Keski-Euroopassa tullaan hyvin nopeasti sanomaan, jos lapset eivät käyttäydy hyvin.
Tarjoilijoiden tehtävä ei ole kasvattaa tuntemattoman ihmisen lasta. Se on lapsen vanhempien tehtävä.
Ei tehdä kotona konkreettisesti. Koko kadunpätkä on kotia. Boulangerit ja lihaliikkeet.
Kodiksi ymmärretään koko rue-de ville.
Et voi käsittää keskieurooppalaisia hienostojen tapoja, koska et ole ja minä taas olen.
Lähikauppa ja alakerrran ravintola on myös koti.
Koti kattaa kaiken sadan tai parinsadan metrin alueelta. Tutut kasvot saavat olla näissä kuin kotonaan.
Myös teinipojat ja miehet pitävät silmillä oman katunsa turvaa ulkopuolisilta.
Tämä näkyy myös jalkapallon kannatuksessa. Kannattajat ja pelaajat ovat oma kansalliskaartinsa, jos alkaa tapahtua häiriötä, niin he ovat valmiina taistelemaan kadun turvallisuuden puolesta ja partioimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa olen huomannut itsekin. Lapsille ei riitä että opetetaan käytöstapoja vaan niiden pitäisi olla aikuisilla osana arkea että lapsi saa niistä mallin miten toimia. Myös kaveripiiri vaikuttaa, jos muilla ei ole käytöstapoja niin käytöstavat periaatteessa tietävä menee kaveripiirin mukana.
Asun ulkomailla ja voin sanoa että osassa tilanteista suomalaisilla on paljon paremmat käytöstavat, osassa taas ei aina ja nämä riippuu niin henkilöstä ettei kansalaisuuden perusteella voi oikein sanoa mitään. Itse aina tervehdin, kiitän ja pyydän anteeksi, siis nämä pitäisi olla kaikilla ihmisillä ihan perusasioita mutta eivät ole. Suomessa kassat tervehtii, täällä eivät aina.
Vierailija kirjoitti:
Muutamissa edeltävissä viesteissä on mainittu, etteivät vanhemmat itsekään osaa käyttäytyä. Näin varmasti osalla. Olen kuitenkin huomannut, kuinka jossain tilanteissa vanhempi yrittää opettaa lastaan, miten kuuluu käyttäytyä, mutta tuntuu, että puhe menee kuuroille korville. Mitään ei myöskään seuraa, jos lapsi ei noudata käytöstapoja, ja asia jää siihen. Ja vanhemmalla on hyvä omatunto, koska on edes yrittänyt. Tällaista pehmeää, löperöä vanhemmuutta näkee paljon. Yritetään, muttei jakseta kunnolla viedä asiaa loppuun asti.
Ei käytöstapoja tietenkään hetkessä opi, mutta miten lapsi voisi niitä koskaan kunnolla oppia, jos niiden noudattamista ei vaadita ja seurata?
Yhteiskunnan vika se on. Tuokin edellämainittu tilanne, vanhempi yrittää toisen aikuisen (tuomitsevan nirppanokan) edessä opettaa lastaan, ja pitäisi olla napakka mutta jos on liian napakka niin kohta on lasut tehtynä ja sossutantat ovella. Tämä nyky-yhteiskunta saa ihan syyttää itseään oman kyttäämispolitiikkansa tuotoksista, aikuiset on ajettu nurkkaan.
Naisia kiinnostaa raha ja korkea elintaso.
Niitä kun hankkii, ei ole aikaa opetaa hyviä käytöstapoja. Lapselle annetaan rahaa ja lahjoja.
Naiset myös uskovat sosiaaliluokkiin paljon miehiä vahvemmin, lapset oppivat että he kuuluvat parempaan perheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Lapset tekevät mitä näkevät. Vaikka opettajat tyrmäävät tämän niin koulussa olisi hyvä opettaa tapoja enemmän.
En oikein ymmärrä mikä velvollisuus koululla on opettaa lapsille käytöstapoja. Kasvatus tuntuu monen mielestä olevan tarhan ja koulun tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kuvitellut, että minulla ja lapsillani on hyvät käytöstavat, mutta nähtävästi emme menisi ap:n seulasta läpi. Toinen lapsistani ja minä voisimme hyvinkin kysyä, olisiko vegeruokaa. Miten se on käytöstavatonta? Pitäisikö kasvissyöjien vaan kiltisti syödä vaikka liharuokaa?
Pientä vessaa muistan itsekin ihmetelleeni. Kysyin lapsena isäni tädiltä, miten heillä on niin pieni vessa. Sain vastauksen, siinä vanhassa hienossa kerrostalossa ei alunperin ollut vessoja asunnoissa, vaan vessa oli tehty jälkikäteen komeroon. Asia selvisi ja muistan tuosta poikineen hyvän keskustelun. Minusta asioita saa kysyä ja ennemmin tuppisuisuus on minusta huonoa käytöstä tai sitten ujoutta.
Lastemme serkku oli yökylässä Laitettiin patja lattialle, mutta nukkui kuitenkin mieluummin lapsemme leveässä sängyssä. Asia ok.
Likaiset lautaset on usein helpompi tai yhtä helppo laittaa pöydästä pesuun, kuin kasasta tiskipöydältä tai siirrellä koneeseen "väärin" aseteltuja astioita.
Kiittää toki mielellään pitää.
Hyvin käyttäytyvä katsoisi vain löytyykö pöydästä jotain kasvislisuketta, salaattia tai leipää mitä voi syödä eikä rupeaisi tinkaamaan. Samoin tekee muutkin - joku ei tykkää tai ei voi syödä äyriäisiä - no hän ottaa pöydästä jotain mikä maistuu eikä nosta meteliä kun ei ole lihaa tarjolla.
Ymmärsitkö eron?
Jos kyseessä on vegaani, niin on hyvin epätodennäköistä että ymmärsi. Vegaanit kun on niitä parempia ihmisiä.
Ja tämäkö kommentti sitten edustaa hyviä käytöstapoja? Kaikkien vegaanien niputtaminen samanlaisiksi ja nimittely "paremmiksi ihmisiksi" ei mielestäni edusta hyviä keskustelutaitoja sen paremmin kohteliaita käytöstapoja.
Suurin osa tästäkin seurakunnasta kuvittelee osaavansa hyvät käytöstavat, mutta käyttääkin niitä vain muille ilkeilyyn ja hyökkäilyyn nostaakseen itseään.
Täysiä kusipäitä. Näyttävintä ja pahinta on se että kannatetaan julkisesti rikosta, eli lasten ruumiillista rangaistusta.
Tämä on heidän käsitys hyvästä käytöksestä ja sitä kautta hyvästä ihmisestä.
Tyrkyttävät muille näitä käytöstapojaan. Sitten ihmettelevät kun ei kelpaa ja lapsi ei tervehdi tai kiitä.
Kyllä se lapsi aistii pahuuden jo kaukaa.
Tämäpä juuri. Tuntuu vähän siltä ettei joidenkin näiden besserwisser-vanhempien/ lapsettomien kannattaisi välttämättä olla muiden ihmisten lasten kanssa tekemisissä ollenkaan. Lapset ovat vain lapsia, ja koko se lapsuusaika on kysymisen, erehtymisen ja opettelemisen aikaa. Kukaan ei ole seppä syntyessään, ja lapsille on sallittava oppiminen omassa tahdissaan. Tietenkään nykylapset eivät ole samanlaisia ja yhtä nuhteessa kuin joskus "kultaisella" 50-luvulla jossa lapsia suorastaan vihattiin, ja pieksettiin nuhteeseen. Se ei tarkoita että heistä tulisi huonoja aikuisia, sen huonompia kuin meistä muistakaan. Tärkeämpää kuin pelkät käytöstavat on opettaa lapsille empatiaa ja moraalia, eli ei se että kysytkö pienestä vessasta tai tädin isosta mahasta, vaan se että miksi siitä voi tulla tädille paha mieli että joku kysyy tälkaista. Ja sitähän ei opi kuin puhumalla ja opettamalla. Ja toisin kuin eräät täällä, pystyn itse antamaan tilaa myös muiden ideologioille ja kasvatustyyleille, se ei ole minulta pois, omani kasvatan kuten parhaaksi näen. Tuli mieleen tarina eräästä pojasta joka asui naapurissank lapsena, kasvatettiin tiukassa kurissa ja nukkumaankin mentiin seitsemältä joka ilta koko lapsuuden läpi. Kohteliaskin oli ja hiljainen. Hänestä tuli massamurhaaja. Joten mieluumin se ulospäin sinkoilu kuin alistettu hiljaisuus.
Vanhus kunnioita nuoria, he hautaavat sinut.
Tällaiset lapset menestyvät nykymaailmassa. Kummankohan luulet saavan sen työpaikan ja etenevän? Hiljaisen hissukan vai itsevarman, omaa osaamistaan osoittavan nuoren?