Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla lapsen myötä viilennyt välit eri tavoin kasvattaviin kavereihin?
09.08.2023 |
Saatiin lapsi ja koitetaan opettaa hänelle empatiaa ja esim. lelujen jakamista, toisten huomioimista jne. Ei juoda lapsen aikana ikinä, lapsi on tosi harvoin hoidossa jne.
Aiemmin oltiin lapseton pariskunta kaveriporukassa eikä kiinnitetty huomiota näihin, mutta nyt harmittaa kun ei enää kiinnosta lähteä mihinkään kimpassa kaveriperheiden kanssa.
Kylpylässä lapset viedään leikkipaikalle ja mennään itse kaljalle, tää on ihan normaalia heille. Uutena vuotena ajellaan kännipäissään taksilla tarhaikäinen lapsi kyydissä, lasten uudenvuoden juhlissa otetaan siis kuoharia eikä olla ajokunnossa.
Ei opeteta lapsia jakamaan leluja, tosi haastava neuvoa omaakaan
Annetaan muille käytettyjä synttärilahjoja ja omalle järjestetään neljät synttärit ja hommataan kuusi kummia ja lähetetään lahjalistoja
Lapset kalliisiin harrastuksiin, lätkää, taitoluistelua ja isät hehkuttaa meidän pikku Selänne.
Itsekkyyttä, piittaamattomuutta ja jotenkin niin inhottavaa asennetta, että itseää inhottaa.
Onko muille käynyt näin?! Miehen kanssa on harmiteltu tätä paljon, mutta väkisinkään ei voi kimpassa tehdä asioita, kun ei arvomaailma kohtaa.
Kommentit (227)
Väliin ärsyttää. On niin yleistä ettei kannata jäädä miettii. "Selänne, Ronaldo, Rovanperä...: kiva lapselle kun vanhemmat ei arvosta sinua vaan jotain urheilijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuhun en ota kantaa, mutta en ikinä opettaisi lastani jakamaan leluja. Ei aikuisetkaan jaa ompelukoneita, kattiloita tai meikkejä tuosta vain tuntemattomien kanssa, miksi ihmeessä lapsen pitäisi jakaa? Leikki kun ei ole sitä, että sinä otat minulta.
Ei kannata jäädä noihin kuvioihin. Ne vaan jää pännimään ihan liian pitkiksi ajoiksi, jos niistä ei siis pysty mitenkään puhumaan. Maailmassa on kuitenkin todella paljon myös perheitä jotka jakavat arvot kanssanne, niin kyllä niitä uusia, ja todennäköisesti parempiakin ystävyyssuhteita pääsee kyllä syntymään.
Joo yhden pitkäaikaisen ystävän kanssa välit alkoivat tulehtua sen jälkeen kun molemmilla oli lapsi (aikaisemmin vain toisella oli).
Asiaan ei liittynyt tuon tyyppisiä juttuja kuin aloituksessa, mutta muita seikkoja ja voisi sanoa, että äitiys erotti meidät eikä mitenkään yhdistänyt.
Hän myös muuttui äidiksi tultuaan aika paljon, senkin myötä tulee joillekin erilleen kasvamista.
En tiiä kun ei oo lapsia. Onneksi. En jaksais semmoisia kun on omakin elämä. Millä rahalla edes?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuhun en ota kantaa, mutta en ikinä opettaisi lastani jakamaan leluja. Ei aikuisetkaan jaa ompelukoneita, kattiloita tai meikkejä tuosta vain tuntemattomien kanssa, miksi ihmeessä lapsen pitäisi jakaa? Leikki kun ei ole sitä, että sinä otat minulta.
Kyllä mä lainaan ompelukonetta kaverilta. Lainaan myös sukkani kaverille joka oli meille tullessa kastellut omansa. Samoin annan laastarin lapselle joka oli kaatunut pihatien edessä. Johan se meillä leikkiminen olisi aikamoista kun toinen ei saisi leikkiä millään lelulla kylässä ollessa. Aika kusipäistä menoa.
Olet tyypillinen vihervassari, et voi sietää erilaisuutta tai muita mielipiteitä kuin omasi joka on tietysti Ainoa Oikea Totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuhun en ota kantaa, mutta en ikinä opettaisi lastani jakamaan leluja. Ei aikuisetkaan jaa ompelukoneita, kattiloita tai meikkejä tuosta vain tuntemattomien kanssa, miksi ihmeessä lapsen pitäisi jakaa? Leikki kun ei ole sitä, että sinä otat minulta.
Eli jos teille tulee lapsivieraita kylään, niin sinun lapsesi saa kieltää toista lasta leikkimästä leluillaan? Mäkin tunnen tällaisen tyypin, kerran käytiin eikä toista kertaa, vaikka äiti kuinka yritti kutsua uudestaan.
Emme sosialiseeraa kuspäiden kanssa.
Ei kukaan varmasti käske lastaan jakamaan lelujaan tuntemattomien kanssa, vaan olemaan sosiaalinen ja vieraanvarainen. Ja jos on jotain minkä haluaa pitää jemmassa, niin sitten pitää, mutta ei niin, että toisten edessä leveillään jollain leluilla ja kielletään koskemasta.
Mutta näkeehän näitä, työkaveri asui Helsingissä " arvoalueella", ja siellä piti päiväkodeista lopettaa lelupäivätkin, kun lapset vaan kilpaili kenellä oli kallein ja hienoin ja mihin muut ei saa koskea. Meillä täällä persaukisten puolella kaikki lapset saa joka päivä viedä leluja pk:hon, eikä niitä arvoteta hinnan mukaan. Välillä sinne viedään vanha mehupilli, kun lapsella on joku hieno idea mikä se just tänään on, ja kaverit yhtä innoissaan, kukaan ei ala kiusaamaan että miksi sä tollasen halvan roskan toit?
Kovin arvojen maailma. Heikot häviää ja vahvat voittaa. Meillä lapset kasvatetaan tähän maailmaan, ei johonkin rinnakkaistodellisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuhun en ota kantaa, mutta en ikinä opettaisi lastani jakamaan leluja. Ei aikuisetkaan jaa ompelukoneita, kattiloita tai meikkejä tuosta vain tuntemattomien kanssa, miksi ihmeessä lapsen pitäisi jakaa? Leikki kun ei ole sitä, että sinä otat minulta.
Kyllä mä lainaan ompelukonetta kaverilta. Lainaan myös sukkani kaverille joka oli meille tullessa kastellut omansa. Samoin annan laastarin lapselle joka oli kaatunut pihatien edessä. Johan se meillä leikkiminen olisi aikamoista kun toinen ei saisi leikkiä millään lelulla kylässä ollessa. Aika kusipäistä menoa.
Niin, lainaat nimenomaan kaverille, mutta entä tuntemattomalle?
Minäkin annan laastarin lapsen haavaan, mutta en todellakaan oleta, että se palautetaan minulle. Sen sijaan en hyväksy sitä, että lapseni polvesta napataan laastari vieraan lapsen haavaan, sinäkö pidät tuollaista ihan OK-toimintana?
Meillä on kyläileville lapsille lelut erikseen, lapsen ei tarvitse antaa omiaan muiden leikkeihin. Kun lapsiperhe tulee kylää, on ovet lastenhuoneisiin suljettu eikä niihin mennä kivampia tavaroita etsimään.
Voihan kavereita nähdä joskus vaikka ilman lapsia? Perhe-elämä ja lasten kaverit sitten erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen viilentänyt välit niihin jotka arvostelee meitä.
Vierailija kirjoitti:
Kovin arvojen maailma. Heikot häviää ja vahvat voittaa. Meillä lapset kasvatetaan tähän maailmaan, ei johonkin rinnakkaistodellisuuteen.
Joissakin olosuhteissa vain itsekkäät ihmiset säilyvät ja solidaariset kuolevat pois ja jossain toisessa tilanteessa solidaarisuus on se seikka joka auttaa ihmiskunnan henkiin jäämistä.
Onneksi luonto, eli evoluutio, on järjestänyt asiat niin että kumpikaan näistä ihmisten ominaisuuksista ei kuole missään olosuhteissa, vaan sekä itsekkyys että solidaarisuus ovat geneettisiä ominaisuuksia jotka asustavat meissä kaikissa, sekä itsekkäissä että solidaarisissa ihmisissä. Joissakin ihmisissä itsekkyys vain on se vallitseva ominaisuus ja solidaarisuus pysyy piilossa, niin että se ei millään tavoin ilmene ihmisen käytöksessä ja toisilla ihmisillä asiat ovat ihan päinvastoin.
Kaikki ihmiset, sekä itsekkäät että solidaariset, periyttävät jälkeläisiinsä molemmat ominaisuudet, mutta syystä tai toisesta ominaisuudet ilmenevät eri tavalla eri yksilöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuhun en ota kantaa, mutta en ikinä opettaisi lastani jakamaan leluja. Ei aikuisetkaan jaa ompelukoneita, kattiloita tai meikkejä tuosta vain tuntemattomien kanssa, miksi ihmeessä lapsen pitäisi jakaa? Leikki kun ei ole sitä, että sinä otat minulta.
Eli jos teille tulee lapsivieraita kylään, niin sinun lapsesi saa kieltää toista lasta leikkimästä leluillaan? Mäkin tunnen tällaisen tyypin, kerran käytiin eikä toista kertaa, vaikka äiti kuinka yritti kutsua uudestaan.
Emme sosialiseeraa kuspäiden kanssa.
Ei kukaan varmasti käske lastaan jakamaan lelujaan tuntemattomien kanssa, vaan olemaan sosiaalinen ja vieraanvarainen. Ja jos on jotain minkä haluaa pitää jemmassa, niin sitten pitää, mutta ei niin, että toisten edessä leveillään jollain leluilla ja kielletään koskemasta.
Mutta näkeehän näitä, työkaveri asui Helsingissä " arvoalueella", ja siellä piti päiväkodeista lopettaa lelupäivätkin, kun lapset vaan kilpaili kenellä oli kallein ja hienoin ja mihin muut ei saa koskea. Meillä täällä persaukisten puolella kaikki lapset saa joka päivä viedä leluja pk:hon, eikä niitä arvoteta hinnan mukaan. Välillä sinne viedään vanha mehupilli, kun lapsella on joku hieno idea mikä se just tänään on, ja kaverit yhtä innoissaan, kukaan ei ala kiusaamaan että miksi sä tollasen halvan roskan toit?
Meillä on erikseen lelut vieraita varten, ei edes kerrota, mitä kaikkea kivaa lastenhuoneessa suljetun oven takana on. Tavaroilla ei leveillä eikä niitä tarvitse jakaa, kun kaveri ei tiedä, että ääniohjattava robotti on ihan lähellä.
Lapsi on tavallisessa päiväkodissa, sinne ei saa viedä omia leluja siksi, että hoitajilla ei ole aikaa katsoa niiden perään. Kun se lempipupu katoaa, ei se enää löydy.
Iso osa lapsista haluaa vain rikkoa toisen lelut, joten meillä ei leluja jaeta. Kun tulee lapsia kylään, on tarjolla piirustuspaperia, kyniä, ulkoleikkeihin pari palloa. Jos meille haluaa tulla leikkimään, saa luvan tuoda omat lelut.
Yhden kaverin kanssa ei olla enää tekemisissä. Hänen lapset saavat tehdä ihan mitä haluavat, kiusaamiseen ei puututa mitenkään, asia ohitetaan perinteisellä lapset on lapsia - tokaisulla. Kun oma lapsi on jatkuvasti se kohde, ei minua paljon kiinnosta nähdä tätä perhettä enää, ei lasten kanssa, eikä ilman. Olen sanonut suoraa mistä kiikastaa ja tokihan se oli kovin loukkaavaa. Aivan sama.
Meillä on onneksi lapset niin suurella ikäerolla (itselläni vanhin) ettei tuollaista leikkitilannetta tullut vastaan kun pystyin jättämään oman kotiin mennessäni kylään jne. Mutta oli ne tavat niin erikoisia että kieltämättä itsekään en enää viihtynyt, esim. alkoholinkäyttö lasten läsnäollessa, siis kaverit joi kotonaan lasten ollessa paikalla, minä selvinpäin vieraana kun autollakin olin enkä nyt muutenkaan oikein lastenkutsuja miellä alkoholipitoiseksi juhlaksi yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuhun en ota kantaa, mutta en ikinä opettaisi lastani jakamaan leluja. Ei aikuisetkaan jaa ompelukoneita, kattiloita tai meikkejä tuosta vain tuntemattomien kanssa, miksi ihmeessä lapsen pitäisi jakaa? Leikki kun ei ole sitä, että sinä otat minulta.
Kyllä mä lainaan ompelukonetta kaverilta. Lainaan myös sukkani kaverille joka oli meille tullessa kastellut omansa. Samoin annan laastarin lapselle joka oli kaatunut pihatien edessä. Johan se meillä leikkiminen olisi aikamoista kun toinen ei saisi leikkiä millään lelulla kylässä ollessa. Aika kusipäistä menoa.
Niin, lainaat nimenomaan kaverille, mutta entä tuntemattomalle?
Minäkin annan laastarin lapsen haavaan, mutta en todellakaan oleta, että se palautetaan minulle. Sen sijaan en hyväksy sitä, että lapseni polvesta napataan laastari vieraan lapsen haavaan, sinäkö pidät tuollaista ihan OK-toimintana?
Meillä on kyläileville lapsille lelut erikseen, lapsen ei tarvitse antaa omiaan muiden leikkeihin. Kun lapsiperhe tulee kylää, on ovet lastenhuoneisiin suljettu eikä niihin mennä kivampia tavaroita etsimään.
Ei kai kukaan käske jakamaan tuntemattomille vaan kavereille? Mitä hulluutta, että on jotkut huonommat eri lelut kavereille ja lastenhuoneissa ei saa leikkiä, aivan käsittämätöntä. Ikinä en ole tuommoisesta kuullutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsi oppii normaalin suhtautumisen alkoholiin, jos ette juo hänen nähtensä? Nyt viinilasit sunnuntailounaalle!
Liioitella ei pidä, mutta tämä on totta. Jos koko lapsuus eletään niin, että kaikki alkoholiin liittyvä hyssytellään, peitellään ja siitä tehdään numero saattaa se alkaa kiinnostaa myöhemmin turhankin paljon tai muulla tavalla kehittyä kieroutunut suhtautuminen aiheeseen. Kyllä esim uutta vuotta voi hyvin juhlistaa muutamalla kuohuvalla!
Miten lapsi oppii normaalin suhtautumisen alkoholiin, jos ette juo hänen nähtensä? Nyt viinilasit sunnuntailounaalle!