Oliko teillä lapsena sääntö, ettei kavereiden luona saanut syödä?
Omat vanhempani tekivät pitkää päivää ja kerran kun olin kaverilla neljän aikaan ja heillä oli ruoka-aika, minullekin tarjottiin. Sitten kotona sain huudot. Jatkossa vatsa kurnien kieltäydyin ja se oli kyläpaikassa noloa. Kotona ei koskaan selitetty, miksi muualla ei saa syödä vaikka tarjotaan.
Kommentit (131)
Ei ollut, mutta meidät komennettiinkin aina ulos leikkimään. Ulkoa mentiin vain omiin koteihin syömään. Oman lapseni kavereille tarjoan aina jotain. Osa sanoo että syö kotona mutta aina ovat tarjottavat kelvanneet. En silti odota että kaverin luona lapselleni tarjotaan vaan syötän hänet ennen vierailua. Tarjoaminen meillä ei siis tarkoita että odotetaan vastineeksi mitään. Meillä ei lasketa ruuan hintaa ja aina tarjotaan, eikä olla mitään varakkaita. Perinne on mummoltani joka on pidetty ja rakastettu vieraanvaraisuudestaan. Vähävaraisena hieman kummastelen miten jonkun talous kaatuisi vieraiden lasten satunnaisesta syömisestä.
Oli.
Stadissa 60-luvulla kaikki perheet oli köyhiä eikä ylimääräistä ruokaa riittänyt jaettavaksi. Joskus syötiin leipäsiivut kaverin luona tai pullat leivontapäivänä
Vierailija kirjoitti:
Oli.
Stadissa 60-luvulla kaikki perheet oli köyhiä eikä ylimääräistä ruokaa riittänyt jaettavaksi. Joskus syötiin leipäsiivut kaverin luona tai pullat leivontapäivänä
Hei ihan kiva että hait vaivalla tämän monta vuotta vanhan ketjun, mutta miksi?
Ei ollut, mutta useimmissa paikoissa ei tarjottu minulle kelpaavaa ruokaa, joten hyvin vähän yleensä söin.
Ihan vierailta mummu kielsi ottamasta ruokaa, pelkäsi lapsen myrkyttäjiä tai huumaajia. Tarhaiässä muistan totelleeni enkä uskaltanut ottaa, kun vieras setä tarjosi karkkia. Kaverit ottivat ja ihmettelivät, miksei minulle kelpaa
Oli.
Stadissa 60-luvulla kaikki perheet oli köyhiä eikä ylimääräistä ruokaa riittänyt jaettavaksi. Joskus syötiin leipäsiivut kaverin luona tai pullat leivontapäivänä
Hei ihan kiva että hait vaivalla tämän monta vuotta vanhan ketjun, mutta miksi?
No en hakenut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei kotona tarjottu koskaan kavereille. Kavereiden piti syömisen ajan odottaa mun huoneessa tai mieluiten ulkona.
ApSairasta
Millä tavoin?
Näin meilläkin toimittiin. Tai sitten sanottiin, että kaverin pitää lähteä kotiinsa kun meillä aletaan syömään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei kotona tarjottu koskaan kavereille. Kavereiden piti syömisen ajan odottaa mun huoneessa tai mieluiten ulkona.
ApSairasta
Ei todellakaan ole. Sinä taidat olla lokkipennun äiti. Lapsi on aina oikeaan aikaan kylässä, ja syö vatsansa täyteen toisten maksamaa ja valmistamaa ruokaa. Vanhempien velvollisuus on ruokkia ja elättää omat lapsensa.
Ei ollut sellaista sääntöä. Sain kavereiden luona mm. jänispaistia ja peuran lihaa, joten hyvää oli. Kavereiden vanhemmat kuuluivat metsästysseuraan, ja sitä kautta pääsin riistaruokia maistamaan, ne kiinnostivat minua jo ennestään.
Vierailija kirjoitti:
Oli.
Stadissa 60-luvulla kaikki perheet oli köyhiä eikä ylimääräistä ruokaa riittänyt jaettavaksi. Joskus syötiin leipäsiivut kaverin luona tai pullat leivontapäivänä
Höpö höpö.
Ei ollut sääntöä, mutta puolin ja toisin käytäntö oli, että kyläillessä koko odotettiin ruokailun ajan kaverin huoneessa tai mentiin kotiin. EU kukaan tarjonnut kaverille ruokaa. Joku taisi kysyä halusiko leivän.
Ja ei olut köyhiä oma eikä kaverin perheet. Aika lähekkäin asuttiin et kotiinkin oli nopsa mennä. Kaikkien äidit myös tekivät ruokaa lapsilleen.
Seitsemälle esiteinille perunoita pitää kuoria lisää 14-17, jotta muusia tulee riittävästi. Kyllä minä sanoisin tuota jo isoksi vaivaksi. Kahden päivän kastikekin menee kerralla.