Miten olette rauhoitelleet lasta/teiniä verikokeen ottamista varten?

Ai että. Ihania noi harjoittelijat. Itselleni jäi ikuinen pelko niistä. Ennen harjoittelijaa ei ollut mitään ongelmia koskaan. 

Sanoisin, että on hienoa, että kerrot, että pelkäät ja saat tuntea pelkoa vaikka siihen ei oikeasti ole aihetta. Jotkut eivät pysyy kertomaan peloistaan ja purkavat pahaa oloaan esimerkiksi aggressiivisena käytöksenä. Kertoisin, että et varmasti ole ainut, joka pelkää ja ne ammatikseen verikokeita ottavat ovat varmasti nähneet vuosien varrella kaikki mahdolliset ja mahdottomat pelot ja tietävät kuinka toimia.

Voisiko siinä edelliskerralla voinut olla jotain sellaista, että ympärillä olevat ihmiset eivät olleet rauhallisia? Oliko se harjoittelija hermostunut, kun ei onnistunut ottamaan verikoetta? Entä ap itse? Olisiko lapsesi voinut alitajuisesti ajatella, että hänessä on jotakin vikaa ja sen takia verikoe ei onnistu tai että häntä jännitti silloinkin ja ajatteli tuottavansa hermostuneisuutta ympäristölleen jännittyneisyydellään?

Vierailija kirjoitti:

Käske vaan poikaa pitämään silmiä kiinni ja hengittämään tosi rauhassa. On tutkittu juttu että syvään hengittely lievittää jännitystä

Silmät kiinni aistii tuntemukset herkemmin, myös mahdolliset kivut, mitä verikokeen ottaminen aiheuttaa.

Miten ap meni?

Minulla on 13-v. poika, joka pelkää noita kaikkia toimenpiteitä. Hänelle laitettiin viime kesänä rokote, nipin napin selvisi. Verikoe kun otettiin joitain vuosia sitten, sekä oksensi että meinasi pyörtyä. Eikä mitään käsitystä, mistä tällainen kauhu on voinut tulla. Korvien kanssa hänellä oli pienenä ongelmia, mutta ei silloin pelännyt, ja nyt on ollut ihan erilaisia nuo toimenpiteet. Jotkut vaan on. Eipä siinä voi kuin sanoa reilusti etukäteen, että on tällainen tapaus ja ei harjoittelijaa, kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Voisitteko tehdä jotain pientä mukavaa jälkeenpäin? Käydä kahvilla, tms. 

Itseäni aina ahdistaa, jos kurkkuun pitää katsoa terveydenhoidossa. Eräs hoitaja kerran veti herneet nokkaan, kun kakomisrefleksi on niin voimakas. Toki mielelläni antaisin sitä kurkkua katsoa, mutta kroppa ei anna periksi. 

Mulle antoi yksi nenä-kurkku-korvalääkäri hyvän neuvon: hengitä😅 silloin kun hengittää, pysyy rööri auki ja refleksi helpottaa. Ja itse "nostan" kurkun yläosaa lihaksilla ylemmäs, että tulee lisää tilaa. Ja opettele pitämään kieli alhaalla, niin ei tarvita sitä kuivaa puutikkua.

Itselläni on taustalla traumatisoiva näytteenottokokemus. Sen jälkeen meni vuosikymmeniä, että vedin aina käden alta, kun näyteenottoneula lähestyi käsivarttani. Siihen auttoi vain se, että kerroin näytteenottajalle siitä traumaattisesta tilanteesta. Kun sain juttuni kerrottua, olikin se neula jo ihan tukevasti siellä suonessa., eikä mitään hätää ollut. Ja siis ihan aikuinen olin jo silloin, kun se näytteenotto epäonnistui. Varmaan ainakin 100 kertaa on otettu verikokeita sen jälkeen, ja viimeksi se onnistui jo ilman tarinankerrontaa.

Eli suosittelen, että poika itse kertoo näytteenottajalle, mikä siinä näytteenotossa pelottaa ja miksi. Anna hänen hoitaa se tilanne mahdollisimman pitkälle itse. Hän kertoo pelostaan sen verran kuin itse kokee tarpeelliseksi.

Ärsyttää nuo kommentoijat, jotka vähättelevät ja sanovat että "teinin pitää vain kestää". Varmaan vielä voimakkaammat asenteet sen takia koska kyseessä on poika, poikienhan pitää olla koviksia eikä saa pelätä tai olla herkkä. Joopa joo.

Minulla oli ihan kamala neulakammo koko lapsuuden ja nuoruuden ajan ja vielä parikymppisenäkin pelkäsin verikokeita ja rokotuksia niin paljon, että oli pakko laittaa aina emlavoide ennen niitä. Hammaslääkärin puudutuspiikki ahdistaa vieläkin ja saa aikaan itkureaktion ja tärinän, jota en pysty mitenkään estämään vaikka kuinka yrittäisin rauhoittua. Ja olen kohta kolmekymppinen aikuinen. Teininä pelkäsin niin paljon, että oli todella tiukassa saada edes mentyä pakollisiin toimenpiteisiin ja vaati todella kovaa psyykkaamista ennen sitä. Toiset vaan ovat herkempiä.

Pelkäämisessä ei ole mitään typerää tai noloa, se on luonnollinen reaktio asiaan joka vaikuttaa mielessä uhkaavalta, eikä ihminen usein edes voi asialle itse mitään. Vaan pelkoreaktio saattaa tulla täysin vaistonvaraisesti jostain ehkä vähäpätöiseltäkin tuntuvasta vanhasta muistosta. Olemme kuitenkin eläimiä edelleen, vaikkakin älykkäitä eläimiä ja ne hyvin alkukantaiset, vaistonvaraiset selviytymisreaktiot on jäljellä yhä ihmiselläkin.

Rauhoittelisin itse poikaa sanomalla, että on ihan luonnollista että pelottaa mutta hyvin se menee kun pyydetään tällä kertaa kokenut hoitaja ja homma on äkkiä ohi. (Painottaisin tätä, että tällä kertaa ei veny pitkäksi piinaksi kun ei anneta sellaisen kokemattoman pistäjän tehdä) Lisäksi ottaisin avuksi nuo jo mainitut emlavoiteen ja pitkällään makaamisen, rauhallisen hengittelyn ja mieluummin poispäin katsomisen kuin silmät kiinni olemisen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käske vaan poikaa pitämään silmiä kiinni ja hengittämään tosi rauhassa. On tutkittu juttu että syvään hengittely lievittää jännitystä

Silmät kiinni aistii tuntemukset herkemmin, myös mahdolliset kivut, mitä verikokeen ottaminen aiheuttaa.

Tuo on totta. Minulla on pelko näytteenottoneulaa kohtaan, ja jos en katso kun neula pistetään, lähtee käsi alta sillä sekunnilla kun neulan kärki koskettaa ihoa. Se on siis ihan refleksiliike.

Hävettäisi viedä noinkin iso poika lääkäriin joka pelkää neulaa :D siis ihan oikeasti

Poikaa läimäisin otsaan ja sanoin että lopeta ruikuttaminen.

Ei se verikoe ole ikinä hauskaa hommaa... Multa on otettu viimevuosina satoja kokeita ja silti se aina jännittää, kun aina voi jotain odottamatonta tapahtua. Mutta siinä se menee hoitajan kanssa höpötellessä ja katsomalla muualle. Jos olisi oma poika kyseessä, menisin mukaan. Ja sanoisin että jos pyörtyy niin pyörry ihan rauhassa, äiti on tässä ja hoitaa asiat kuntoon. Ja äidin pitää olla reipas eikä lietsota pojan pelkoa enempää, siis kysyä jatkuvasti mikä olo, oksettaako, pyörryttääkö. Istu hiljaa odotushuoneessa ja jos poika haluaa sanoa jotain niin siihen vastaa. Näytteenotossa voit pitää toisesta kädestä kiinni tai silittää tukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Hävettäisi viedä noinkin iso poika lääkäriin joka pelkää neulaa :D siis ihan oikeasti

Hävettäisi olla noin typerän äidin/isän lapsi. Ja ihan oikeasti, tunneälytön juntti.

Voi hyvä luoja. Melkein aikuinen. Mitä neitiä sä ap kasvatat?

Vierailija kirjoitti:

Hävettäisi viedä noinkin iso poika lääkäriin joka pelkää neulaa :D siis ihan oikeasti

Hävettäisi olla yhtä rajoittunut ajatusmaailmaltani kuin sinä! Myös pojat saa pelätä asioita eikä siinä ole mitään pahaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hävettäisi viedä noinkin iso poika lääkäriin joka pelkää neulaa :D siis ihan oikeasti

Hävettäisi olla noin typerän äidin/isän lapsi. Ja ihan oikeasti, tunneälytön juntti.

Enemmänkin kuulostaa että lasta on paapottu ja pidetty pumpulissa.

Suosista olen käyttänyt puudutuslaastaria tai voidetta heti sen jälkeen kun eräs verikoe meni niin että minun lisäksi kolme hoitajaa piti kiinni ja yksi otti koetta. Meillä 5v. jolla viime vuonna todettiin diabetes joten neulat on jo sinällänsä arkipäivää mutta verikokeen neula isompi ja tuntuu kurjemmalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hävettäisi viedä noinkin iso poika lääkäriin joka pelkää neulaa :D siis ihan oikeasti

Hävettäisi olla yhtä rajoittunut ajatusmaailmaltani kuin sinä! Myös pojat saa pelätä asioita eikä siinä ole mitään pahaa

Niin. Ne tietynlaiset pojat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hävettäisi viedä noinkin iso poika lääkäriin joka pelkää neulaa :D siis ihan oikeasti

Hävettäisi olla yhtä rajoittunut ajatusmaailmaltani kuin sinä! Myös pojat saa pelätä asioita eikä siinä ole mitään pahaa

Niin mutta neulaa? Camoon