Lue keskustelun säännöt.
Olen kiinnostunut miehestä, jonka olen aiemmin torjunut - kuinka pitkään minun "kuuluu" antaa miehen nyt vuorostaan "roikottaa" minua?
10.02.2021 |
En keksinyt parempaa otsikkoa, mutta tilanne lyhyesti: Koin erittäin vaikean ja traumaattisen eron pari vuotta sitten, ja juuri samaan aikaan tutustuin sattumalta mieheen, joka tuntui kaikin puolin täydelliseltä, mutta jota kohtaan en kuitenkaan kyennyt muodostamaan tunteita koska en ollut vielä päässyt eksästäni yli. Mies taas rakastui minuun ja osoitti sen erittäin selkeästi ja jouduin moneen kertaan jopa blokkaamaan hänet, koska hän ei ymmärtänyt että kaipasin omaa tilaa ja aikaa päästä erosta yli. Aloimme siis aina kuitenkin pitää uudelleen yhteyttä ja suhteemme muistutti on-off ystävyyttä, jossa mies olisi halunnut enemmän, mutta itse en ollut muuhun valmis (ja toki siis sanoin, että mies saa vapaasti tapailla muita naisia). Vaikka en kyennyt romanttiseen suhteeseen miehen kanssa niin koin häneen alusta saakka silti vahvaa henkistä yhteyttä ja etten ikinä ennen ollut tavannut ihmistä, jonka kanssa ns. klikkaisi yhtä hyvin.
Nyt minulle on muodostunut tunteita miestä kohtaan ja kerroin niistä, mutta mies ei kuulemma ole enää varma mitä haluaa, koska olen niin pitkään torjunut hänet. Ymmärrän tämän hyvin ja tiedän, että olen satuttanut häntä. Ajattelin ensin, että tapaillaan vain rauhassa ja annan miehelle aikaa selvitellä tunteitaan. Olemme nyt siis tapailleet muutaman viikon, mutta mies ei ole enää ollenkaan aloitteellinen. Hän kyllä vastaa viesteihini ja haluaa nähdä jos ehdotan tapaamista, mutta hän ei ota lainkaan oma-aloitteisesti yhteyttä eikä ehdota itse tapaamista. Ymmärrän, että tämäkin voi johtua siitä että olen aiemmin ollut haluton tapaamaan, mutta tilanne tuntuu itsestäni silti todella ahdistavalta ja minulla on koko ajan tunne, että hänen kiinnostuksensa minua kohtaan on jo lopahtanut ja pidän itseäni vain löysässä hirressä kun yritän pitää kiinni miehestä, joka ei ole minusta enää kiinnostunut.
Ja tiedän että kuulostan nyt varmasti todella itsekkäältä ja kamalalta ihmiseltä, kun mietin vain omia tunteitani. Tilanne kuitenkin ahdistaa minua ihan hirveästi ja aikaisempien suhteideni vuoksi minun on todella vaikea luottaa miehiin ja olen kokenut aiemmin vähän vastaavanlaisen tilanteen, joka päättyi niin että mies lopulta jätti minut (edellinen suhteeni). Mikä olisi ns. normaali tapa edetä tässä tilanteessa? En tietenkään halua painostaa miestä mihinkään, mutta kuinka pitkään minun tulisi antaa hänen miettiä mitä haluaa ja pitää minua tässä tilassa, jossa kaikki yhteydenpito ja tapaamisten ehdottaminen on minun vastuullani?
Kommentit (86)
Hohhoijaa.
Jos mies olisi pyyteettömästi ja aidosti rakastunut sinuun, niin hän ei ihmettelisi kovin pitkään tilannetta sinun muututtua lopulta myötämieliseksi. Sellainen olisi typerää riskeeraamista. Toki voi lyhyesti yrittää "kouluttaa", mutta rehellisesti sanoen itseltäni on sellainen aina epäonnistunut.
Eli en usko, että pelaa. Jos pelaa on typerä ( mikä ei sekään ole hyvä )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, alkuperäinen vaistosi oli oikea, se mies ei ole sinua varten. Jo tuo, ettei hän kunnioittanut silloin sinun tarpeitasi ja nyt rankaisee sinua, kun et toiminut muinoin hänrn mielendä mukaan. Unohda koko tyyppi, tuo "suhteenne" on ollut alusta asti epäterve.
Voi olla ettei se mies ole edes kiinnostunut, haluaa vaan antaa samalla mitalla takaisin nyt kun siihen on mahdollisuus. Olen sen verran pirullinen ihminen että voisin itsekin toimia noin.
Nyt kyllä kuulostaa joltain teinien jutuilta. Lopettakaa yhteydenpito ja tutustukaa molemmat uusiin ihmisiin. Ei tuosta tule ikinä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Varmaankin tapaillut riittävän montaa ja todennut ettei kukaan ollutkaan parempi kuin se mies. Nyt sitten niitä "tunteita" yllättäin tulikin...
En ole tapaillut eksäni jälkeen yhtäkään toista miestä tämän miehen lisäksi. Olen koko ajan vain odottanut että pääsisin eksästäni yli ja pystyisin muodostamaan tunteita tätä miestä kohtaan.
AP
Jos joku sanoo itsestään, että on unelmamies, niin sen pitäisi viimeistään laittaa hälytyskellot soimaan ja pakin päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tunne-elämältä epävakaa...
Toivottavasti mies pysyy tavoittamattomissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän sua Ap, ja mielestäni toimit nimenomaan suoraselkäisesti, kun et hypännyt lennosta seuraavaan suhteeseen. Olethan osannut kommunikoida tämän myös miehelle?
Olen nimittäin itse ollut miehesi paikalla. Syy, miksi ”roikuin” mukana oli syvä yhteys ja ystävyys välillämme. Tiesin olevani tärkeä, vaikka mieheni ei vielä ollutkaan valmis suhteeseen.
Kun mieheni lopulta oli valmis seurustelemaan, en kyllä todellakaan miettinyt pitkään. Kyse ei ollut mistään pelistä alunperinkään, joten miksi olisin alkanut leikkimään, kun tiesin, mitä haluan?
Kaksi vaihtoehtoa: Miehesi kiinnostus on ehtinyt lopahtaa tai sitten hänen miehisyytensä on saanut kolauksen, kun olet pitänyt häntä odottamassa. Ehkä hän tosiaan haluaa tuntea, että on itse ”saalistanut” sinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaankin tapaillut riittävän montaa ja todennut ettei kukaan ollutkaan parempi kuin se mies. Nyt sitten niitä "tunteita" yllättäin tulikin...
En ole tapaillut eksäni jälkeen yhtäkään toista miestä tämän miehen lisäksi. Olen koko ajan vain odottanut että pääsisin eksästäni yli ja pystyisin muodostamaan tunteita tätä miestä kohtaan.
AP
Saanko kysyä miten niitä tunteita pystyy muodostamaan? Tahdonvoimalla? Yleensä tunteet modostuvat ihan itsestään, ilman mitään suurempia ponnisteluja asian eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta ei tuo nyt ihan unelmatapaukselta kuulosta. Ensin mies oli niin päällekäyvä, kun sinä et ollut oikeasti saatavilla ja valmis seurustelemaan, että jouduit blokkaamaan, nyt juoksee karkuun eikä uskalla ryhtyä mihinkään paitsi että hätääntyy ja alkaa roikkua, jos otat etäisyyttä. Voi olla niinkin, ettei hän olisi pystynyt sellaiseen suhteeseen alkujaankaan, jossa on ”riskinä” suhteen syveneminen.
No tätä tosiaan pelkään, että onko mies oikeasti sitä mitä väittää olevansa, kun omien sanojensa mukaan hän on "unelmamies", mutta tuntuu että joka tilanteessa hän on silti jotenkin kykenemätön ottamaan senhetkisiä tunteitani huomioon ja toimii juuri päinvastaisella tavalla kuin haluaisin. Mutta koska itsekin olen tunne-elämältäni epävakaa niin minun on hyvin vaikea arvioida tilannetta objektiivisesti ja että millainen käytös on mieheltä normaalia ja millaisesta pitäisi soida hälytyskellot.
AP
Jos olet epävakaa, ei tuollainen suhde todella auta sinua tulemaan ehjemmäksi. On ”unelmamies”, mutta jatkuvasti et tule oikein nähdyksi ja otetuksi huomioon ja koko ajan jotenkin paha olla. Joudut miettimään, mikä sinussa on vikana ja miksi ikinä et osaa olla riittävän oikein ja miehelle mieliksi.
Saat pitää rajoistasi kiinni ja niin sinun kuuluukin tehdä. Sinulla on mahdollisuus toipua.
Jätä mies rauhaan. Jos olisit oikeasti vilpittömästi ollut miehestä kiinnostunut, niin et olisi torjunut miestä alunperinkään.
Tää on tyypillistä käytöstä +30v naisilta. Itselläkin on muutama minut vuosia sitten torjunut nainen lähestynyt tässä viime vuosina. Sori vaan, jos en aikoinaan kelvannut, kun nainen juoksi mieluummin jännisten perässä. Nyt sitten, kun he haluavat "asettua" aloilleen, niin minä kelpaakin.
Näin 32v miehenä pitää kattoa, joko reippaasti vanhempia tai nuorempia naisia. Omaikäisissä naisissa on nyt nämä epätoivoiset liikkeellä, jotka haluavat vain jostain lapselleen siittäjän. Naisen pitää olla yli 40 tai alle 25.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä miten niitä tunteita pystyy muodostamaan? Tahdonvoimalla? Yleensä tunteet modostuvat ihan itsestään, ilman mitään suurempia ponnisteluja asian eteen.
No sitä minä tietenkin tarkoitin.
AP
Mitä hel vetin teinidraamailua? Ihme säätämistä molemmin puolin, itse en kyllä jaksaisi tuollaista. Helpoista asioista ei tarvitse tehdä monimutkaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä miten niitä tunteita pystyy muodostamaan? Tahdonvoimalla? Yleensä tunteet modostuvat ihan itsestään, ilman mitään suurempia ponnisteluja asian eteen.
No sitä minä tietenkin tarkoitin.
AP
Mutta miten niitä ei sitten aiemmin muodostunut? Kun olit päässyt yli eksästä, yhtäkkiä vaan huomasit että tunteita tätä miestä kohtaan onkin? Ilman että välillänne olisi edes varsinaisesti tapahtunut mitään uutta.
En ihmettele yhtään jos se mies epäröi.
Jos se mies ei pelaakaan mitään pelejä?
Jos se vaan oli silloin sinusta kiinnostunut, mutta enää ei ole. Ja sillä siisti.
Sinuna antaisin olla. Ilmoittaisin, että ok, anteeksi että avauduin mistään tunteistani, luultavasti pääsen niistä yli kumminkin, annetaan olla. Parempi ettemme tapaile nyt muutamaan kuukauteen, mutta katotaan puolen vuoden päästä, voidaan mennä sit vaikka kavereina kaljalle.
Ja sit unohdat tämän miehen.
Olin vastaavassa tilanteessa. Tutustuin naiseen, johon ihastuin, mutta hän oli rakastunut toiseen mieheen. Tämä toinen ei vaan ollut kykenevä mihinkään ja roikutti naista ja lopulta nainen luovutti. Nyt parin vuoden jälkeen nainen otti yhteyttä ja haluaisi jatkaa tutustumista minuun ja viettää aikaa kanssani. Valitettavasti juna meni jo...
Mies 42-v.
Vierailija kirjoitti:
Jätä mies rauhaan. Jos olisit oikeasti vilpittömästi ollut miehestä kiinnostunut, niin et olisi torjunut miestä alunperinkään.
Samaa mieltä tästä.
Vierailija kirjoitti:
Jätä mies rauhaan. Jos olisit oikeasti vilpittömästi ollut miehestä kiinnostunut, niin et olisi torjunut miestä alunperinkään.
Tää on tyypillistä käytöstä +30v naisilta. Itselläkin on muutama minut vuosia sitten torjunut nainen lähestynyt tässä viime vuosina. Sori vaan, jos en aikoinaan kelvannut, kun nainen juoksi mieluummin jännisten perässä. Nyt sitten, kun he haluavat "asettua" aloilleen, niin minä kelpaakin.
Näin 32v miehenä pitää kattoa, joko reippaasti vanhempia tai nuorempia naisia. Omaikäisissä naisissa on nyt nämä epätoivoiset liikkeellä, jotka haluavat vain jostain lapselleen siittäjän. Naisen pitää olla yli 40 tai alle 25.
Luitko edes aloitusviestiä kokonaan? Olin juuri tullut edellisen mieheni jättämäksi ja olin ollut syvästi tuohon edelliseen mieheeni rakastunut. Millä ihmeen taikakeinoilla minun olisi pitänyt kyetä ihastumaan heti toiseen mieheen? Jokainen, joka on ollut rakastunut ja tullut jätetyksi tietää, ettei siinä tilanteessa kykene uuteen suhteeseen ja ainoa keino on päästä ensin edellisestä kumppanista yli jotta voi muodostaa uuden, terveen suhteen joka ei perustu pelkkään laastarointiin.
En ole tämän parin vuoden aikana todellakaan tapaillut muita miehiä, en ole ollut missään tinderissä tms. tai hakenut seuraa mistään, en ole edes viestitellyt kenenkään toisen miehen kanssa. Eli ei ole ollut mitään "jänniksiä" kuvioissa, joita olisin ensin tapaillut ja sitten yhtäkkiä halunnut sitoutua tähän mieheen.
AP
No tätä tosiaan pelkään, että onko mies oikeasti sitä mitä väittää olevansa, kun omien sanojensa mukaan hän on "unelmamies", mutta tuntuu että joka tilanteessa hän on silti jotenkin kykenemätön ottamaan senhetkisiä tunteitani huomioon ja toimii juuri päinvastaisella tavalla kuin haluaisin. Mutta koska itsekin olen tunne-elämältäni epävakaa niin minun on hyvin vaikea arvioida tilannetta objektiivisesti ja että millainen käytös on mieheltä normaalia ja millaisesta pitäisi soida hälytyskellot.
AP