Voi kiesus, perhetyöntekijä tuli eka käynnille ja opetti makkarakastikkeen tekoa minulle keittiöpäällikölle

Hommaa seuraavalle kerralle wellingtonin tarpeet ja pyydä opastusta.

Ei voi olla totta. Jos minun kotiini tulisi joku vääntämään kädestä pitäen makkarakastiketta, niin sanoisin etten edes syö tuollaista epäterveellistä einesrasvasoosia. Meillä syödään oikeasti hyvää ja maistuvaa ruokaa, joihin tulee puhdasta lihaa ja kasviksia.

Ja miten ihmeessä se makkarakastikkeen teko edes auttaa lapsen kasvatuksessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi perhetyöntekijä tulee kädestä pitäen opettamaan niin epäterveellisen ja ravintoköyhän ruoan tekemistä, kuin makkarakastike?

Miksi perhetyöntekijä yleensä alkaisi opettaa ketään tekemään minkäänlaista ruokaa? Jos nyt jotain ruokaa saa pöytään, niin on aika samantekevää, onko se tehty oikeaoppisesti vai väärin, kunhan nyt ei mitään raakaa lihaa ole tms.

Ravinto ON tärkeää aivojen kehitykselle.

Mutta kai se on joku pinttynyt käsitys ja tomeruusharha että elämänhallinnan ongelmat on näitä että ei ole ruokaa ja ratkeaa sillä että alkaa vaan tomerana huseerata keittiössä, ihan sama mitä ja mikä oli ongelma.

Vaikka moni valmisruoka on ravintoarvollisesti parempi kuin makkarakastike ja voi olla parempi jos aika ja energia on vähissä, vaikka ongelma ei olisi äidin kyky huolehtia arkiaskareista ja vaikka äidin kyky huolehtia arkiaskareista ei olisi ongelma, vaan lasten ja mahdollisesti vanhempien nepsypuolen asiat.

Makkarakastike auttanee lähinnä jos mitään proteiineja sisältävää ravintoa ei ole ollut aiemmin perheessä saatavilla.

Teille on siis tehty palvelutarpeenarviointi, jonka aikana olette päässeet yksimielisyyteen perhetyöntekijän ohjauskäynneistä ja laatineet niille yhteisesti tavoitteet. Mitkä ne tavoitteet ovat?

Jos tämä on totta, katsot sosiaalityöntekijän nimen palvelutarpeenarviointi-paperista, jätät soittopyynnön ja kerrot, että haluat tarkentaa tavoitteita.

Mistä näitä perhetyöntekijäitä saa?? Lapsesta tehtiin koulusta lasu, soitin perään soskuun kun sieltä ei kuulunut mitään kahteen viikkoon. Olivat unohtaneet meidät, no eivät nähneet mitään huolenaihetta ja kun oltiin samalla viikolla menossa psykan polin asiakkaaksi niin ei mitään hätää, kaikki ok. Ei asiakkuutta.

Sitten psykan polilta tekivät lasun, siis ihan yhteistyössä meidän vanhempien kanssa. Psykan hoitajat kävivät meillä kotona, istuivat 15 min. sohvalla eivätkä halunneet nähdä edes lapsen huonetta. Samoja asioita juteltiin kuin vastaanotolla. Nyt sentään sossut soittivat, mentiin miehen kanssa tapaamiseen sossun tiloihin. Eivät halunneet tulla kotiin tai nähdä/jututtaa lasta. Puoli tuntia juteltiin ja lopuksi sanoivat että eivät voi auttaa meitä, ei tule asiakkuutta.

Koin koko homman jotenkin ihan absurdina, me olisimme vastaanottaneet apua mutta meidät ikäänkuin sylkäistiin ulos systeemistä. En tiedä miksi.

Oletpa kiittämätön

Mikset avannut suutasi?

Moni ei osaa tehdä edes ruskeaa kastiketta!

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä perhetyöntekijäitä saa?? Lapsesta tehtiin koulusta lasu, soitin perään soskuun kun sieltä ei kuulunut mitään kahteen viikkoon. Olivat unohtaneet meidät, no eivät nähneet mitään huolenaihetta ja kun oltiin samalla viikolla menossa psykan polin asiakkaaksi niin ei mitään hätää, kaikki ok. Ei asiakkuutta.

Sitten psykan polilta tekivät lasun, siis ihan yhteistyössä meidän vanhempien kanssa. Psykan hoitajat kävivät meillä kotona, istuivat 15 min. sohvalla eivätkä halunneet nähdä edes lapsen huonetta. Samoja asioita juteltiin kuin vastaanotolla. Nyt sentään sossut soittivat, mentiin miehen kanssa tapaamiseen sossun tiloihin. Eivät halunneet tulla kotiin tai nähdä/jututtaa lasta. Puoli tuntia juteltiin ja lopuksi sanoivat että eivät voi auttaa meitä, ei tule asiakkuutta.

Koin koko homman jotenkin ihan absurdina, me olisimme vastaanottaneet apua mutta meidät ikäänkuin sylkäistiin ulos systeemistä. En tiedä miksi.

Mitä tukea te olisitte halunneet?

Vierailija kirjoitti:

Sosionomien koulutukseen ei kuulu ruoanlaitto. Ei enää ees lähihoitajien. Siksi ne ei osaakaan mitään eikä halua mitään tehdä. Istua ja jutella vaan. Eikä palvelusopimuksissa ruoanvalmistusta takuulla lue.

Harmi. Kyllä ruoanlaitto ja ruokailu on yhteydessä hyvinvointiin ja viihtyvyyteen kodissa.

Olen kokki pitkällä työkokemuksella enkä ole ikinä koskaan missään tehnyt makkarakastiketta (enkä tee). Ei tulisi mieleenkään tehdä tai syödä sellaista. Lisäksi keittiöpäällikkönä voit sanoa, että makkararuokia ei saa 6 viikon listassa olla yhtä enempää.

Kerran, ollessani hoitovapaalla olin lapsen kanssa marketissa ja joku ukko tuli valittamaan kuinka nykyajan äidit ei osaa tehdä ruokaa ja päläpälä. Kuittasin olevani kokki niin ukko hiljeni.

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä perhetyöntekijäitä saa?? Lapsesta tehtiin koulusta lasu, soitin perään soskuun kun sieltä ei kuulunut mitään kahteen viikkoon. Olivat unohtaneet meidät, no eivät nähneet mitään huolenaihetta ja kun oltiin samalla viikolla menossa psykan polin asiakkaaksi niin ei mitään hätää, kaikki ok. Ei asiakkuutta.

Sitten psykan polilta tekivät lasun, siis ihan yhteistyössä meidän vanhempien kanssa. Psykan hoitajat kävivät meillä kotona, istuivat 15 min. sohvalla eivätkä halunneet nähdä edes lapsen huonetta. Samoja asioita juteltiin kuin vastaanotolla. Nyt sentään sossut soittivat, mentiin miehen kanssa tapaamiseen sossun tiloihin. Eivät halunneet tulla kotiin tai nähdä/jututtaa lasta. Puoli tuntia juteltiin ja lopuksi sanoivat että eivät voi auttaa meitä, ei tule asiakkuutta.

Koin koko homman jotenkin ihan absurdina, me olisimme vastaanottaneet apua mutta meidät ikäänkuin sylkäistiin ulos systeemistä. En tiedä miksi.

Liikaa haastetta?

Vierailija kirjoitti:

Mikä ruoka on makkararakastike?

Siinä yhdistyvät makkara ja rakas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä perhetyöntekijäitä saa?? Lapsesta tehtiin koulusta lasu, soitin perään soskuun kun sieltä ei kuulunut mitään kahteen viikkoon. Olivat unohtaneet meidät, no eivät nähneet mitään huolenaihetta ja kun oltiin samalla viikolla menossa psykan polin asiakkaaksi niin ei mitään hätää, kaikki ok. Ei asiakkuutta.

Sitten psykan polilta tekivät lasun, siis ihan yhteistyössä meidän vanhempien kanssa. Psykan hoitajat kävivät meillä kotona, istuivat 15 min. sohvalla eivätkä halunneet nähdä edes lapsen huonetta. Samoja asioita juteltiin kuin vastaanotolla. Nyt sentään sossut soittivat, mentiin miehen kanssa tapaamiseen sossun tiloihin. Eivät halunneet tulla kotiin tai nähdä/jututtaa lasta. Puoli tuntia juteltiin ja lopuksi sanoivat että eivät voi auttaa meitä, ei tule asiakkuutta.

Koin koko homman jotenkin ihan absurdina, me olisimme vastaanottaneet apua mutta meidät ikäänkuin sylkäistiin ulos systeemistä. En tiedä miksi.

Mitä tukea te olisitte halunneet?

Emme tienneet kun ekaa kertaa olimme siinä tilanteessa. Tukihenkilöä? Jotain opastusta kasvatusasioissa? Miten reagoida lapsen ongelmiin? En tiedä, luulin että sossut olisivat tienneet mutta ei heillä kuulemma ollut mitään keinoja.

Nyt rupesi tekemään mieli makkarakastiketta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä perhetyöntekijäitä saa?? Lapsesta tehtiin koulusta lasu, soitin perään soskuun kun sieltä ei kuulunut mitään kahteen viikkoon. Olivat unohtaneet meidät, no eivät nähneet mitään huolenaihetta ja kun oltiin samalla viikolla menossa psykan polin asiakkaaksi niin ei mitään hätää, kaikki ok. Ei asiakkuutta.

Sitten psykan polilta tekivät lasun, siis ihan yhteistyössä meidän vanhempien kanssa. Psykan hoitajat kävivät meillä kotona, istuivat 15 min. sohvalla eivätkä halunneet nähdä edes lapsen huonetta. Samoja asioita juteltiin kuin vastaanotolla. Nyt sentään sossut soittivat, mentiin miehen kanssa tapaamiseen sossun tiloihin. Eivät halunneet tulla kotiin tai nähdä/jututtaa lasta. Puoli tuntia juteltiin ja lopuksi sanoivat että eivät voi auttaa meitä, ei tule asiakkuutta.

Koin koko homman jotenkin ihan absurdina, me olisimme vastaanottaneet apua mutta meidät ikäänkuin sylkäistiin ulos systeemistä. En tiedä miksi.

Liikaa haastetta?

En tiedä, onneksi saatiin psykan polilta apua ja todella hyvät työntekijät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä perhetyöntekijäitä saa?? Lapsesta tehtiin koulusta lasu, soitin perään soskuun kun sieltä ei kuulunut mitään kahteen viikkoon. Olivat unohtaneet meidät, no eivät nähneet mitään huolenaihetta ja kun oltiin samalla viikolla menossa psykan polin asiakkaaksi niin ei mitään hätää, kaikki ok. Ei asiakkuutta.

Sitten psykan polilta tekivät lasun, siis ihan yhteistyössä meidän vanhempien kanssa. Psykan hoitajat kävivät meillä kotona, istuivat 15 min. sohvalla eivätkä halunneet nähdä edes lapsen huonetta. Samoja asioita juteltiin kuin vastaanotolla. Nyt sentään sossut soittivat, mentiin miehen kanssa tapaamiseen sossun tiloihin. Eivät halunneet tulla kotiin tai nähdä/jututtaa lasta. Puoli tuntia juteltiin ja lopuksi sanoivat että eivät voi auttaa meitä, ei tule asiakkuutta.

Koin koko homman jotenkin ihan absurdina, me olisimme vastaanottaneet apua mutta meidät ikäänkuin sylkäistiin ulos systeemistä. En tiedä miksi.

Mitä tukea te olisitte halunneet?

Emme tienneet kun ekaa kertaa olimme siinä tilanteessa. Tukihenkilöä? Jotain opastusta kasvatusasioissa? Miten reagoida lapsen ongelmiin? En tiedä, luulin että sossut olisivat tienneet mutta ei heillä kuulemma ollut mitään keinoja.

Perheneuvolalla on Ihmeelliset vuodet -koulutus tuohon. Ei ole lasun hommia.

Meilläkin opettaja teki lasun, kun lapsi myöhästyi pari kertaa pyörän rikkoutumisen takia.

Ehdottivat sitten kotikäynnillä, että alkaisimme vaikka harrastamaan geokätköilyä.

Hitto, mää repesin ja toivotin hyvää illanjatkoa.

Soittelivat vielä pari kertaa perään, mutta pistin luuria korvaan.

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä perhetyöntekijäitä saa?? Lapsesta tehtiin koulusta lasu, soitin perään soskuun kun sieltä ei kuulunut mitään kahteen viikkoon. Olivat unohtaneet meidät, no eivät nähneet mitään huolenaihetta ja kun oltiin samalla viikolla menossa psykan polin asiakkaaksi niin ei mitään hätää, kaikki ok. Ei asiakkuutta.

Sitten psykan polilta tekivät lasun, siis ihan yhteistyössä meidän vanhempien kanssa. Psykan hoitajat kävivät meillä kotona, istuivat 15 min. sohvalla eivätkä halunneet nähdä edes lapsen huonetta. Samoja asioita juteltiin kuin vastaanotolla. Nyt sentään sossut soittivat, mentiin miehen kanssa tapaamiseen sossun tiloihin. Eivät halunneet tulla kotiin tai nähdä/jututtaa lasta. Puoli tuntia juteltiin ja lopuksi sanoivat että eivät voi auttaa meitä, ei tule asiakkuutta.

Koin koko homman jotenkin ihan absurdina, me olisimme vastaanottaneet apua mutta meidät ikäänkuin sylkäistiin ulos systeemistä. En tiedä miksi.

Olitte liian yhteistyöhaluisia - eivät saaneet tuntea ihania alistamisviboja niin kuin useimmissa muissa jutuissa.

Meillä kävi toimintaterapeutti, kun olin lapsen kanssa kotona hänen ollessaan vauva ja minulla oli synnytyksen jälkeinen masennus. Tämä toimintaterapeutti pisti minut tekemään voileivän ja seurasi sitä tapahtumaa. No tekaisin siinä voileivät päällysteineen sekä itselleni että terapeutille ja tarjosin vieläpä teet sen kanssa. Tapahtuneesta oli kirjattu, että olin liikkeissäni hidas.

Vierailija kirjoitti:

Hommaa seuraavalle kerralle wellingtonin tarpeet ja pyydä opastusta.

Millähän rahalla tuo luuseri ne hommaisi?