Kolmekymppisenä eronneet, ehdittekö perustaa perhettä?
Kiinnostaisi kuulla kolmekymppisten eronneiden kokemuksia, löysittekö uuden kumppanin ja ehdittekö saada perheen jos sellaisesta haaveilitte?
Kommentit (112)
Täällä lähes sama tilanne. Olen 30v ja haaveilen lapsesta, mutta en nykyisen mieheni kanssa. Asiat on menneet pahasti solmuun ja tuntuu, että olen umpikujassa. Pelottaa, jos en sitten löydäkään tarpeeksi ajoissa uutta miestä, jonka kanssa voisin lapsen tekoa alkaa yrittämään. Mutta kun ajattelenkaan tähän suhteeseen jäämistä, tekisi mieli kuolla ahdistuksesta... Mies ei kuitenkaan halua luovuttaa ja yrittää saada minut jäämään suhteeseen keinolla millä hyvänsä, mikä lisää ahdistustani entisestään. En tiedä, miten saisin itseni lähtemään, kun mies tekee asian niin vaikeaksi. Mutta pakko tässä on pian nostaa kytkintä vaikka väkisin, koska en ole ollut enää pitkään aikaan onnellinen tässä suhteessa jossa ei ole romanttista läheisyyttä saati seksiä. En tiedä miten sitä lasta voisi yrittääkään kun seksiäkään ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä näyttää siltä, että ero on väistämätön. Tuntuu vaan siltä, että koko tulevaisuudelta menee tällä hetkellä pohja ja pelottaa todella paljon. Ap
Se kuuluu elämään, että tulee myös ikäviä kokemuksia. Niiden kanssa pitää vaan oppia elämään. Tulevaisuuttaan ei koskaan pidä rakentaa toisen ihmisen varaan, koska se toinen voi milloin tahansa syystä tai toisesta poistua elämästäsi. Kuulostaa varmasti kamalan pessimistiseltä, mutta niin se vaan menee.
Tämä on tietenkin totta, mutta jos tulevaisuuden haaveena on keskeisesti ollut lasten saaminen ja perheen perustaminen niin kyllä se on täysin ymmärrettävää jos eron myötä tuntuu lähtevän kaikelta pohja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä näyttää siltä, että ero on väistämätön. Tuntuu vaan siltä, että koko tulevaisuudelta menee tällä hetkellä pohja ja pelottaa todella paljon. Ap
Se kuuluu elämään, että tulee myös ikäviä kokemuksia. Niiden kanssa pitää vaan oppia elämään. Tulevaisuuttaan ei koskaan pidä rakentaa toisen ihmisen varaan, koska se toinen voi milloin tahansa syystä tai toisesta poistua elämästäsi. Kuulostaa varmasti kamalan pessimistiseltä, mutta niin se vaan menee.
Tämä on tietenkin totta, mutta jos tulevaisuuden haaveena on keskeisesti ollut lasten saaminen ja perheen perustaminen niin kyllä se on täysin ymmärrettävää jos eron myötä tuntuu lähtevän kaikelta pohja.
Tämä on niin totta. Ihmisen on osattava seisoa omilla jaloillaan, mutta yhteenkuuluvuus ja kaipuu toisen läheisyyteen on myös luonnollinen perustarve.
Mun kanssani kiinnostuksensa perheen perustamiseen on ilmaisseet suurinosa miehistä, joiden kanssa kävin ulkona tai treffailin ollessani eronnut äiti jo. Toki välit eksään on hyvät ja tilanne ei ollut aivan toivoton, mutta luulisin kyllä että samat miehet ehkäpä voisi harkita perheen perustamista myös eronneen, lapsettoman kolmekymppisen kanssa. Varsinkin sellaisen, joka olisi perheenperustamisesta itse kiinnostanut. Itse yritin tutustua lapsettomiin tai jo lapsia saaneisiin miehiin, useammanlaisiin, toiveenani seurustelusuhde. Pidin plussana jos mies ei inhoa lapsia koska lapset ovat etusijalla jo elämässäni vaikka mahtuisi mieskin elämääni. Nämä miehet kuitenkin yleensä alkoivat aika pian olla vauvakuumeisia ja itse koin tilanteet painostaviksi, loppui siihen. Ystäväpiirissäni kaikki naiset, jotka ovat halunneet, ovat jossain sopivassa vaiheessa päässeet yrittämään raskautta. Tiedän vain yhden naisen, joka oli väkivaltaisen juopon kanssa ikävuotensa 16-40+ ja hän jäi lapsettomaksi parisuhdeasian takia. Vielä kun jossain vaiheessa löytyisi mies minullekin.
Miksei ehtisi saada? Jos ei jää aikailemaan ja on avoimin mielin, on kaikki mahdollisuudet avoinna.
Riippuu iästä ja tuurista, ehtiikö saada lapsia. Et kerro tarkkaa ikääsi, mutta jos olet 30, ei ole vielä hirveää kiirettä. Jos olet 39, on jo todella kova kiire. Naisen hedelmällisyys alkaa laskea noin 35-vuotiaana.
Jos haluat pelata varman päälle, etsi mies, joka olisi ensisijaisesti hyvä isä. Muu on toissijaista. Välttämättä et löydä suhdetta, josta kehkeytyisi vuosisadan rakkaustarina. Saat kuitenkin perheen.
Olen suhteessa ihmiseen jonka kanssa tuskin olen pitkään, ainakaan kovin onnellisesti. Hyvä mies mutta ollaan vähän liian samanlaisia . En ehdi iän ja muiden asioiden vuoksi löytää ketään muutakaan enää enkä ole sitä tyyppiä joka hankkii lasta yksin. Helvetillinen umpikuja.
Luovuttaako lapsen suhteen kokonaan vai ryhtyykö perustamaan perhettä niin että sen aikuisten suhde tuskin kestää.
Vierailija kirjoitti:
Olen suhteessa ihmiseen jonka kanssa tuskin olen pitkään, ainakaan kovin onnellisesti. Hyvä mies mutta ollaan vähän liian samanlaisia . En ehdi iän ja muiden asioiden vuoksi löytää ketään muutakaan enää enkä ole sitä tyyppiä joka hankkii lasta yksin. Helvetillinen umpikuja.
Luovuttaako lapsen suhteen kokonaan vai ryhtyykö perustamaan perhettä niin että sen aikuisten suhde tuskin kestää.
Minkä ikäinen olet?
Up