Ymmärrän teitä miehiä joilla nalkuttaa vaimo koko ajan

Ehkä nalkutus on joskus huomion hakua kun ei ole saanut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulin lenkiltä puoli tuntia myöhemmin kuin tavallisesti kun juoksu kulki. Ensimmäiset sanat oven avattuani oli raivo miksi viivyin niin kauan. Mitään syytä miksi olisin mistään myöhästynyt ei ollut kuten ruokailu tai jonkin asian tekeminen. Asumme maalla ja oli valoisaa sekä olen terve ihminen.

Koko ajan saa olla varpaillaan eikä saa elää omaa elämää. Koko ajan kontrollia ja ohjailua.

Kyttää ruokalautasen mitä sille otan. Jääkaapin ovea ei saa avata enää klo 21.00 jälkeen. Kirjoja ei saa lukea. Puhelimessa ei saa puhua pitkään, vaikka oma liittymä ja itse maksuni maksan.

Olen pitkään syönyt vähillä kaloreilla ja erittäin edullista ruokaa. Välillä on herkkupäivä eli kerran kuussa ja silloin nousee meteli kun haluankin ostaa sen purkkitonnikalan ja silakoiden tilalta lohipalasen. Maksan oman osani menoista, mutta silti... Itse vetää herkkuja naamariin joka päivä.

Nyt se kuuluisa kysymys , miksi siedät moista käytöstä? Epänormaalia on , tiedän että tulee alapeukkuja , mutta ei tuollaista ole pakko sietää. Sulla on tekosyitä miksi siedät moista käytöstä , mutta onko sulla oikeita syitä? Se sun akkas nalkuttaa tasan niin kauan kun sinä siedät sitä nalkutusta. Kokeileppa tätä , kun naputus seuraavan kerran alkaa , pyydä eukko lähellesi ja kysy rauhallisesti " miksi sinä naputat , onko sinulla paha olla , jutellaan". Jos eukko ei muuta käyttäytymistään pariterapia on teidän osoite. Ei tuollaista käytöstä ole pakko sietää!

Täähän on henkistä väkivaltaa, ei nalkutusta. Vaimo kontrolloi ja alistaa, ei ole terve parisuhde tuo.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakaan ei ennättäisi mistään muusta edes puhua kuin siitä mistä toinen nalkuttaa.

Hermoheikoksi joutuisi, jos jokaista askelmaa pitäisi miettiä haluaako mies, että kavelen pihalla puoli metriä lähempänä tietä kuin reunalla, ettei vaan askel harhaudu lumettomalle puolelle tai tule neitseelliseen lumeen jälki tai etten vain vahingossa pakkaa kauppakassissa kylmiä ja lämpimiä ruokia samaan pussiin tai purista sinappituubia väärästä kohtaa. Kaikki asiat pitää tehdä kuten hän haluaa ja olen siinä pisteessä, että selkäpiissä kihelmöi ja kohta repeää.

Kohtalotoverini. :( Kyllä osaa miehetkin nalkuttaa, ja ymmärrän kyllä hyvin miltä miehistäkin tuntuu nalkuttava puoliso. Mieheni on kuin sinun miehesi.

Vierailija kirjoitti:

Mun vaimolla on omien sanojensa mukaan pahat PMS-oireet ja kivuliaat kuukautiset. Tarkoittaa sitä, että 2 viikkoa on raivoamista ja itkemistä ja 2 viikkoa suht normaalia elämää. Puolet koko ajasta menee siis siihen, että vaimo raivoaa. Pikkuhiljaa alkaa riittämään. Aika raskasta elää kun 14 päivän välein alkaa 2 viikkoa kestävä huuto, itku ja nalkutus.

Oiskohan hänellä Endo, kuulostaa siltä. V mäinen vaiva, joka vaatii hormonaalisen hoidon läheslopun ikää, mahdolliset (lue todennäköiset) leikkaukset päälle. Sopivan hormonihoidon löytäminen voi olla tuskainen tie ja osa noista hormoneista oikeesti saa menemään sekaisin (luulin naiviisti, että selittelyn makua, että hormonit saa raivoamaan, mutta karvaskalkki oli kokea se itse).. kipuja ei välttämättä hormoneilla / leikkauksilla saada kuriin, pitkä tie.. mutta noilla, joo on mul 3 pvä vuoto ja ehkä vähän nipisti on vaikea tajuta, että toisilla se voi olla yli 3vko kipeä vuoto ja ehkä viikon vuodoton ja ehkä kivuton.. siinä voipi olla vaikeaa löytää sisäinen poly Anna. Kumma että ituttaa. Suosittelen menemään gyne, vaikka tuo vaiva ei siinä aina löydy. Ite kävin useamman kerran, "ei mitään", mutta kävin mangneetti kuvissa toisen vaivan vuoksi ja kas kummaa hyvin vahvat ja levinneet peitteet endoa..

Se on jännä, miten moni ei pysy tajuamaan tätä: mikään, ei mikään oma kipu, vaiva tai muu ongelma, oikeuta raivoamaan yhtään kellekään. Piste. T: nelikymppinen nainen

Oma moga, mitäs kysyt, mitä mieltä toinen on.

Jos ei o mitään kysytty, ei tarvi vastausta kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Se on jännä, miten moni ei pysy tajuamaan tätä: mikään, ei mikään oma kipu, vaiva tai muu ongelma, oikeuta raivoamaan yhtään kellekään. Piste. T: nelikymppinen nainen

Tervetuloa selittämään tätä tuolle autistille.

Nalkuttaminen on henkistä väkivaltaa.

Meillä vaimon täytyy jostain kumman syystä laittaa joka päivä erilaiset vaatteet päälle töihin ja jokaiselle outfitille on vielä omat kengät ja korvakorut jne. Niinpä meillä lojuu aina kenkiä joka huoneessa ja tyhjiä korvakorurasioita siellä täällä kunnes vaimo järjestää ne lauantaina taas kappiin, jotta voi maanantaina aloittaa saman rumban alusta. Ei se minua niinkään häiritse, koska se ei näytä häiritsevän vaimoakaan. Pääasia, että niitä kenkiä ei ole jossain jääkaapissa.

Noh, sitten taas puolestaan viimeksi viime viikolla vaimo oli löytänyt työtasolta leivänmurun ja liimannut sen post-it-lappuun ja lapun jääkaapin oveen. siinä luki: "TÄMÄ ON LEIVÄNMURU! LEI-VÄN-MU-RU! SE KUULUU ROSKIKSEEN EIKÄ PÖYDÄLLE!"

Tämäkö sitten on normaalia käytöstä?

Vierailija kirjoitti:

Onko ihan varmaa, että kaikki hänen sanomisensa on nalkuttamista? Yhteen aikaan tuntui, että mieheni oli sitä mieltä, että kaikki mitä sanon, olisi minun mielestäni hänen syytään. Esimerkiksi, kun totesin ihan neutraalisti, että ulkona sataa, mies tiuskaisi vastaan, että "syytön minä siihen olen". Tarkoitus ei ollut syyttää yhtään ketään, eikä se ollut edes mikään valitus, että taas siellä sataa, vaan huomasin, että alkoi sataa, ja sanoin sen ääneen.

Kuulostaa tutulta, oma ukko kuulosti jossain vaiheessa siltä, että foliohattu olisi paikallaan, otti ja tulkitsi kaikkia sanomisiani niin, että herjaan häntä, kun äänenpainokin kertoi kuulemma, että nyt siitä on kyse. Joo ei en suostu tuohon, en ota vastuuta siitä, että tulkitset päin pyllyä kaiken mitä sanon..

Nalkuttajat ovat kuin eläinrääkkääjiä. Laitetaan karhu tai tiikeri vuosiksi häkkiin ja pistetään neulalla tassuun muutaman kerran päivässä. Kun se sitten pääsee häkistä ulos niin syö tämän kasvattajansa ja sitten huudellaan kuinka paha tiikeri söi viattoman ihmisen.

Kannattaa teidän nalkuttajien miettiä, että jokaisen sytytyslanka on joskus lopussa.

Vierailija kirjoitti:

Mun vaimolla on omien sanojensa mukaan pahat PMS-oireet ja kivuliaat kuukautiset. Tarkoittaa sitä, että 2 viikkoa on raivoamista ja itkemistä ja 2 viikkoa suht normaalia elämää. Puolet koko ajasta menee siis siihen, että vaimo raivoaa. Pikkuhiljaa alkaa riittämään. Aika raskasta elää kun 14 päivän välein alkaa 2 viikkoa kestävä huuto, itku ja nalkutus.

Ei kivut ja PMS oikeuta henkiseen väkivaltaan!

Vierailija kirjoitti:

Nalkuttajat ovat kuin eläinrääkkääjiä. Laitetaan karhu tai tiikeri vuosiksi häkkiin ja pistetään neulalla tassuun muutaman kerran päivässä. Kun se sitten pääsee häkistä ulos niin syö tämän kasvattajansa ja sitten huudellaan kuinka paha tiikeri söi viattoman ihmisen.

Kannattaa teidän nalkuttajien miettiä, että jokaisen sytytyslanka on joskus lopussa.

Höpsis, ei enää ketään syyllistetä siitä, että hän lähtee ja ottaa eron.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te ole huomanneet mitään nalkutuspiirteitä jo seurusteluvaiheessa, vai onko nalkutus alkanut vasta kun olette menneet naimisiin?

Mun ex-vaimo (syystäkin) oli seurusteluvaiheessa maailman ihanin ja kiltein ihminen. Käytös muuttui kuin sormia napsauttamalla naimisiin mentyämme. Raivokohtaukset, joiden aikana heilutteli keskisormea 1 cm mun naamasta, sylki mun jalkojen juureen, haukkui paskiaiseksi, puliukoksi, kusipääksi, äpäräksi ja mitä kaikkea. Kun sanoin, että onko tämä nyt se oikea ihminen kuoren takana niin vastauksena oli, että kyllä, on vain esittänyt lempeää aiemmin. Mutta olen niin ällöttävä sika, että ei enää pysty esittämään. Se olikin sitten lopun alkua ja menetin kyllä uskoni naisiin siinä liitossa. 4 vuotta olen nyt asunut yksin ja edelleenkin katson liian kriittisesti naisia. Jos tapaan jonkun kivan naisen niin oletan, että se räjähtää jossain vaiheessa kuitenkin ja se kaatuu siihen, koska en uskalla mennä pidemmälle.

Ehkä sun kannattaisi itsehoitaa tai hoidattaa tuo ptsd pois, että voisit tajuta kyseessä olleen yksilön eikä sukupuolen. Siinä samalla saisit katsottua, onko sinussa jokin piirre, mikä altistaa sinut tuollaisien ihmisten kohteeksi vai oliko kyseessä vain kurja sattuma. 

Vierailija kirjoitti:

Nalkuttaminen on henkistä väkivaltaa.

Meillä vaimon täytyy jostain kumman syystä laittaa joka päivä erilaiset vaatteet päälle töihin ja jokaiselle outfitille on vielä omat kengät ja korvakorut jne. Niinpä meillä lojuu aina kenkiä joka huoneessa ja tyhjiä korvakorurasioita siellä täällä kunnes vaimo järjestää ne lauantaina taas kappiin, jotta voi maanantaina aloittaa saman rumban alusta. Ei se minua niinkään häiritse, koska se ei näytä häiritsevän vaimoakaan. Pääasia, että niitä kenkiä ei ole jossain jääkaapissa.

Noh, sitten taas puolestaan viimeksi viime viikolla vaimo oli löytänyt työtasolta leivänmurun ja liimannut sen post-it-lappuun ja lapun jääkaapin oveen. siinä luki: "TÄMÄ ON LEIVÄNMURU! LEI-VÄN-MU-RU! SE KUULUU ROSKIKSEEN EIKÄ PÖYDÄLLE!"

Tämäkö sitten on normaalia käytöstä?

Ei tietenkään ole normaalia käytöstä eikä ole normaalia käytöstä sinun esittää että se olisi. Siinä toinen on hullu ja toinen mahdollistaja. 

Olisit liimannut sen post-itin toiseen post-itiin ja läntännyt ne vaikka olohuoneen seinään ja kirjoittanut, että leivänmurun paikka ei ole jääkaapin ovessa. No, oikeassa elämässä normaalissa suhteessa olevat nauraisivat tuossa vaiheessa ja jurpo tajuaisi olleensa jurpo, mutta luonnehäiriöisen kanssa se ei tietenkään mene niin, koska kaikki keveys ja huumori on poissa ja kaikki on kireää ja vaikeaa. Itse totesin, että minun on viisainta lähteä. 

Vierailija kirjoitti:

Kuinka äkkiä oikein täräytätte naimisiin ja väännätte muksuja? Seurusteltiin seitsemän vuotta ennen avioitumista ja siitä vielä viisi vuotta ennen lapsia, joten sinä aikana mies ei olisi jaksanut esittää muuta kuin on.

Tuolla tavalla mä olisin saanut lapsen 40+. Tai no, silloin en enää olisi tehnyt lasta.

Naiset ovat miehiä useammin nalkuttajia koska nalkutus liittyy neuroottisuuteen, joka on naisissa vahvempi luonteenpiirre.

Pahin nalkuttaja oli liike-elämässä oleva nainen jonka kanssa seurustelin hetken. Jessus sentään. Kaiken piti olla 101% kohdallaan ihan koko ajan. Jos oli illanistujaiset, piti olla joka sekunti skarppina että kaikki on tip top joka ikinen hetki.

Koristetyynyt piti asettaa just kohdilleen, leivänmuruja etsiä melkein mikroskoopin kanssa, jne.

Aivan karmiva yhdistelmä kun äly, kunnianhimo, energisyys ja neuroottisuus olivat samassa paketissa.

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat miehiä useammin nalkuttajia koska nalkutus liittyy neuroottisuuteen, joka on naisissa vahvempi luonteenpiirre.

Pahin nalkuttaja oli liike-elämässä oleva nainen jonka kanssa seurustelin hetken. Jessus sentään. Kaiken piti olla 101% kohdallaan ihan koko ajan. Jos oli illanistujaiset, piti olla joka sekunti skarppina että kaikki on tip top joka ikinen hetki.

Koristetyynyt piti asettaa just kohdilleen, leivänmuruja etsiä melkein mikroskoopin kanssa, jne.

Aivan karmiva yhdistelmä kun äly, kunnianhimo, energisyys ja neuroottisuus olivat samassa paketissa.

Sanoisin melkein, että naisissa on enemmän neuroottisia, mutta kun mies on neuroottinen, hän tekee sen ihan omassa sfäärissään (kuten tuo eksäsikin). 

Teille nalkuttajien miehille minä sanon vaan sen, että jättäkää ne suohirviöt. Etsikää itsestänne se homoerootillinen puoli ja ryhtykää parisuhteeseen miehen kanssa. Toki homppeleissakin on kaameita kaakattajia ja natkuilijoita, jotka vaativat prinsessakohtelua löysine ranteineen, mutta välttäkää niitä! Miehen kanssa on joka tapauksessa helpompi elää kuin olohuoneessa röhkivän virtahevon. Miehet sitä paitsi automaattisesti tietävät, mikä sängyssä miellyttää toista miestä. 

Vierailija kirjoitti:

Se on jännä, miten moni ei pysy tajuamaan tätä: mikään, ei mikään oma kipu, vaiva tai muu ongelma, oikeuta raivoamaan yhtään kellekään. Piste. T: nelikymppinen nainen

Ei mikään, ei endo ei syöpä ei mikään. Hakekaa apua. Älkää mahdollistako, lähtekää. Jos lapsia sitä suuremmalla syyllä lähtekää. Antakaa lapselle kokemus kodista jossa ei jatkuvasti riidellä ja haukuta ja kyräillä. Edes yksi turvallinen paikka maailmassa jossa on rauhallista olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulin lenkiltä puoli tuntia myöhemmin kuin tavallisesti kun juoksu kulki. Ensimmäiset sanat oven avattuani oli raivo miksi viivyin niin kauan. Mitään syytä miksi olisin mistään myöhästynyt ei ollut kuten ruokailu tai jonkin asian tekeminen. Asumme maalla ja oli valoisaa sekä olen terve ihminen.

Koko ajan saa olla varpaillaan eikä saa elää omaa elämää. Koko ajan kontrollia ja ohjailua.

Kyttää ruokalautasen mitä sille otan. Jääkaapin ovea ei saa avata enää klo 21.00 jälkeen. Kirjoja ei saa lukea. Puhelimessa ei saa puhua pitkään, vaikka oma liittymä ja itse maksuni maksan.

Olen pitkään syönyt vähillä kaloreilla ja erittäin edullista ruokaa. Välillä on herkkupäivä eli kerran kuussa ja silloin nousee meteli kun haluankin ostaa sen purkkitonnikalan ja silakoiden tilalta lohipalasen. Maksan oman osani menoista, mutta silti... Itse vetää herkkuja naamariin joka päivä.

Nyt se kuuluisa kysymys , miksi siedät moista käytöstä? Epänormaalia on , tiedän että tulee alapeukkuja , mutta ei tuollaista ole pakko sietää. Sulla on tekosyitä miksi siedät moista käytöstä , mutta onko sulla oikeita syitä? Se sun akkas nalkuttaa tasan niin kauan kun sinä siedät sitä nalkutusta. Kokeileppa tätä , kun naputus seuraavan kerran alkaa , pyydä eukko lähellesi ja kysy rauhallisesti " miksi sinä naputat , onko sinulla paha olla , jutellaan". Jos eukko ei muuta käyttäytymistään pariterapia on teidän osoite. Ei tuollaista käytöstä ole pakko sietää!

Täähän on henkistä väkivaltaa, ei nalkutusta. Vaimo kontrolloi ja alistaa, ei ole terve parisuhde tuo.

Tuosta suhteesta pitäisi erota.