Ymmärrän teitä miehiä joilla nalkuttaa vaimo koko ajan

Nalkuttaminen johtuu siitä, ettei toinen kuuntele mitä sanoo ja sitä on nalkutettava enemmän ja enemmän että saisi vastakaikua, mutta ei koskaan saa.

Onko ihan varmaa, että kaikki hänen sanomisensa on nalkuttamista? Yhteen aikaan tuntui, että mieheni oli sitä mieltä, että kaikki mitä sanon, olisi minun mielestäni hänen syytään. Esimerkiksi, kun totesin ihan neutraalisti, että ulkona sataa, mies tiuskaisi vastaan, että "syytön minä siihen olen". Tarkoitus ei ollut syyttää yhtään ketään, eikä se ollut edes mikään valitus, että taas siellä sataa, vaan huomasin, että alkoi sataa, ja sanoin sen ääneen.

Kuinka äkkiä oikein täräytätte naimisiin ja väännätte muksuja? Seurusteltiin seitsemän vuotta ennen avioitumista ja siitä vielä viisi vuotta ennen lapsia, joten sinä aikana mies ei olisi jaksanut esittää muuta kuin on.

Vierailija kirjoitti:

Nalkuttaminen johtuu siitä, ettei toinen kuuntele mitä sanoo ja sitä on nalkutettava enemmän ja enemmän että saisi vastakaikua, mutta ei koskaan saa.

Ketjussa mainittujjen esimerkkien valossa nalkuttaminen on sitä, ettei mikään kelpaa. Kts. Letut ja lumenkolaus yms.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka äkkiä oikein täräytätte naimisiin ja väännätte muksuja? Seurusteltiin seitsemän vuotta ennen avioitumista ja siitä vielä viisi vuotta ennen lapsia, joten sinä aikana mies ei olisi jaksanut esittää muuta kuin on.

Me olimme yhdessä 10 vuotta ennen lapsia. Ja miehestä tuli sitä enemmän nalkuttaja, mitä enemmän ikääntyi.

Vierailija kirjoitti:

Nalkuttaminen johtuu siitä, ettei toinen kuuntele mitä sanoo ja sitä on nalkutettava enemmän ja enemmän että saisi vastakaikua, mutta ei koskaan saa.

Totta ainakin omalla kohdallani. Jotenkin sitä olettaa toisen tekevän ja ymmärtävän asioita, joita ei kuitenkaan tapahdu ja sitten se purkautuu nalkutuksena. Esim jos pyytää miestä yhden kerran laittamaan tiskinsä suoraan koneeseen tai ilmoittamaan, miten kauan siellä poikien illassa menee, voisi kuvitella, että hän ymmärtäisi sen olevan suotavaa myös jatkossa eikä vain tällä kerralla. Kun joka kerta siitä pitää erikseen sanoa, kyllä se muodostuu nalkutukseksi. 

Jos osa ihmisistä lakkaisi koko ajan puhumasta ääneen ajatuksiaan ja selostamasta mitä ovat tekemässä tai aikovat tehdä seuraavaksi valveilla olonsa ajan, niin nalkuttamisen tunne vastapuolelle jäisi paljon vähäisemmäksi. 

Tiedän kokemuksesta, että verenpaine nousee, hermot kiristyy ja naama vääntyy norsun v tulle, kun toinen vain on äänessä koko ajan ja puhe on syyllistävän kuuloista. 

Oppikaa siis ihmiset olemaan hiljaa myös ja ihan kaikkea ei tarvitse pohtia ääneen. 

Lisäksi on ihan naurettavaa nalkuttaa siitä, kuinka astianpesukone on täytetty tai lumet luotu pihalta. Lopputulos on tärkein. Se, että saatavilla on puhtaita astioita ja pihasta pääsee kulkemaan lumisateen jälkeen.  

Vierailija kirjoitti:

Onko ihan varmaa, että kaikki hänen sanomisensa on nalkuttamista? Yhteen aikaan tuntui, että mieheni oli sitä mieltä, että kaikki mitä sanon, olisi minun mielestäni hänen syytään. Esimerkiksi, kun totesin ihan neutraalisti, että ulkona sataa, mies tiuskaisi vastaan, että "syytön minä siihen olen". Tarkoitus ei ollut syyttää yhtään ketään, eikä se ollut edes mikään valitus, että taas siellä sataa, vaan huomasin, että alkoi sataa, ja sanoin sen ääneen.

No juuri tämä! Tai jos töissä on tapahtunut jotain ja kerron siitä kiivaaseen sävyyn, miten ihmeessä toinen tulkitsee, että syytän häntä? Jos mies tekee näin, minä koen, että minä olen hänen liittolaisensa enkä vastustaja. 

En enää halunnut olla sen naisen kanssa, koska hänen varautuneisuus lisääntyi, alkoi torjumaan niin ei sellaista voi katsoa enää, eikä ollut parisuhde mahdollinen, se menee lopullisesti.

Vierailija kirjoitti:

Minun eksäni - mies - oli kanssa nalkuttaja.

Voi luoja. Muistan, kun kerran paistoin lettuja. Oli liian paKsuja. Oli liian repaleisia. Lopulta hyviä, mutta kun ne eivät olleet pinossa suorassa.

Kaikki sympatiat nalkuttajien miehille.

Mun mies samanlainen, mutta hiljenee onneksi kun käsken pistämään turvan tukkoon tai en tee enää yhtäkään lettua tai mistä nyt sattui nalkuttamaan.

Ap:n ongelma kuulostaa olevan jo pahempaa luokkaa. En kestäisi hetkeäkään.

Vierailija kirjoitti:

Jos osa ihmisistä lakkaisi koko ajan puhumasta ääneen ajatuksiaan ja selostamasta mitä ovat tekemässä tai aikovat tehdä seuraavaksi valveilla olonsa ajan, niin nalkuttamisen tunne vastapuolelle jäisi paljon vähäisemmäksi. 

Tiedän kokemuksesta, että verenpaine nousee, hermot kiristyy ja naama vääntyy norsun v tulle, kun toinen vain on äänessä koko ajan ja puhe on syyllistävän kuuloista. 

Oppikaa siis ihmiset olemaan hiljaa myös ja ihan kaikkea ei tarvitse pohtia ääneen. 

Lisäksi on ihan naurettavaa nalkuttaa siitä, kuinka astianpesukone on täytetty tai lumet luotu pihalta. Lopputulos on tärkein. Se, että saatavilla on puhtaita astioita ja pihasta pääsee kulkemaan lumisateen jälkeen.  

Entä jos se puhe ei mitenkään ole tarkoitettu syyllistäväksi. Pihalla sataa. Miten kukaan voi ymmärtää sen syyllistävänä? Normaaliin parisuhteeseen kuuluu myös kommunikaatio ja myös small talk. Jos nainen vaikuttaa liian puheliaalta omaan makuun, sellaisen kanssa tuskin kannattaa parisuhteeseenkaan lähteä. Minusta on ainakin tyhmää ja ankeaa asua saman katon alla, jos ei voi höpötellä myös ihan mukavia ja turhiakin juttuja. 

Onko teidät kahleilla sidottu kiinni seinään vai mikä on ongelma ? Siitä paskasta parisuhteesta voi ihan lähteä kävelemään, ellei meno keskustelemalla muutu. Ja ihan turha vänistä mistään lapsista tai taloista jne. ne on järjestelykysymyksiä.

Osa täällä ei ymmärrä yhtään mistä kirjoitetaan. Nyt ei puhuta asiasta nalkuttamisesta tai nalkuttamisesta kerta viikkoon tai mistään pienestä - sanompa nyt ääneen kun ulkona sataa tai työkaveri ottaa pattiin vaan jatkuvasta nalkuttamisesta joka pilaa toisen osapuolen ja lasten hermot, on jatkuvaa, asiatonta ja rasittavaa.

Te jotka ette ole sitä kokeneet vähättelette ettekä ymmärrä ilmiötä. Se on henkistä väkivaltaa.

Kukaan ei voi tietää millainen ihminen on vaikka viiden vuoden seurustelun jälkeen tai vanhana jääränä.

Vierailija kirjoitti:

Tulin lenkiltä puoli tuntia myöhemmin kuin tavallisesti kun juoksu kulki. Ensimmäiset sanat oven avattuani oli raivo miksi viivyin niin kauan. Mitään syytä miksi olisin mistään myöhästynyt ei ollut kuten ruokailu tai jonkin asian tekeminen. Asumme maalla ja oli valoisaa sekä olen terve ihminen.

Koko ajan saa olla varpaillaan eikä saa elää omaa elämää. Koko ajan kontrollia ja ohjailua.

Kyttää ruokalautasen mitä sille otan. Jääkaapin ovea ei saa avata enää klo 21.00 jälkeen. Kirjoja ei saa lukea. Puhelimessa ei saa puhua pitkään, vaikka oma liittymä ja itse maksuni maksan.

Olen pitkään syönyt vähillä kaloreilla ja erittäin edullista ruokaa. Välillä on herkkupäivä eli kerran kuussa ja silloin nousee meteli kun haluankin ostaa sen purkkitonnikalan ja silakoiden tilalta lohipalasen. Maksan oman osani menoista, mutta silti... Itse vetää herkkuja naamariin joka päivä.

Nyt se kuuluisa kysymys , miksi siedät moista käytöstä? Epänormaalia on , tiedän että tulee alapeukkuja , mutta ei tuollaista ole pakko sietää. Sulla on tekosyitä miksi siedät moista käytöstä , mutta onko sulla oikeita syitä? Se sun akkas nalkuttaa tasan niin kauan kun sinä siedät sitä nalkutusta. Kokeileppa tätä , kun naputus seuraavan kerran alkaa , pyydä eukko lähellesi ja kysy rauhallisesti " miksi sinä naputat , onko sinulla paha olla , jutellaan". Jos eukko ei muuta käyttäytymistään pariterapia on teidän osoite. Ei tuollaista käytöstä ole pakko sietää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vaimolla on omien sanojensa mukaan pahat PMS-oireet ja kivuliaat kuukautiset. Tarkoittaa sitä, että 2 viikkoa on raivoamista ja itkemistä ja 2 viikkoa suht normaalia elämää. Puolet koko ajasta menee siis siihen, että vaimo raivoaa. Pikkuhiljaa alkaa riittämään. Aika raskasta elää kun 14 päivän välein alkaa 2 viikkoa kestävä huuto, itku ja nalkutus.

Jos hän haluaisi, hän tekisi asialle jotain. Mutta ei taida haluta. Ehkä hän nauttii tuosta kiukuttelusta.

Joo, olen sanonut, että jos on tuollaisia ongelmia niin menisi lääkäriin tai hakisi siihen apua. Hän kyllä kuulemma tuntee kehonsa ja naisilla nyt vain sattuu olemaan tällaista...

No kaikilla naisilla ei nyt vaan satu olemaan tuollaista. Joten jätä tuollainen nalkuttaja. Hyviäkin naisia on olemassa:)

Joo ei , mulla oli vaikea PMS ja oireet kesti 3 päivää . Hulluksihan siinä itsekin tulis jos kaks viikkoa raivoais ja siivois. Eukkos valehtelee , sitä paitsi oireeseen löytyy kyllä lääkkeitä , syökö niitä?

Ex-vaimolla oli paha tapa nähdä kaikki negatiivisen kautta. Aivan kaikesta piti kitistä. Ei ollut minun syytä mikään varsinaisesti, vaan hänen maailmankatsomuksensa oli vain niin käsittämättömän negatiivinen.

Ap:n puoliso on tylsistynyt suhteessa ja haluaa erota. Siksi etsii vikoja ap:sta. Ei vaan saa sanottua sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te ole huomanneet mitään nalkutuspiirteitä jo seurusteluvaiheessa, vai onko nalkutus alkanut vasta kun olette menneet naimisiin?

Mun ex-vaimo (syystäkin) oli seurusteluvaiheessa maailman ihanin ja kiltein ihminen. Käytös muuttui kuin sormia napsauttamalla naimisiin mentyämme. Raivokohtaukset, joiden aikana heilutteli keskisormea 1 cm mun naamasta, sylki mun jalkojen juureen, haukkui paskiaiseksi, puliukoksi, kusipääksi, äpäräksi ja mitä kaikkea. Kun sanoin, että onko tämä nyt se oikea ihminen kuoren takana niin vastauksena oli, että kyllä, on vain esittänyt lempeää aiemmin. Mutta olen niin ällöttävä sika, että ei enää pysty esittämään. Se olikin sitten lopun alkua ja menetin kyllä uskoni naisiin siinä liitossa. 4 vuotta olen nyt asunut yksin ja edelleenkin katson liian kriittisesti naisia. Jos tapaan jonkun kivan naisen niin oletan, että se räjähtää jossain vaiheessa kuitenkin ja se kaatuu siihen, koska en uskalla mennä pidemmälle.

Me olemme toisella kierroksella. Tapasimme 40+ Ja nyt olemme olleet naimisissakin viisi vuotta.

Muistan seurusteluajalta, että mies sanoi hänellä olevan vain yksi juttu, jota hän ei siedä. Kaikki muut hän kestää, mutta ei yhtä: hänelle ei sitten huudeta ilman syytä. Eksä kuulemma huusi joka ikinen viikonloppu läpeensä ja hän odotti vain maanantain´ta ja töihin pääsyä. Tämä kuulosti minulle oudolta, mutta saa uuden merkityksen luettuani ylläolevan viestin.

Vuosien varrella olen minäkin polttanut päreeni pari kertaa vuodessa ja huutanut raivona. Ei hän siitä ole häiriintynyt. Eli jotain outoa on eksässä ollut.

Ai niin, muista vielä yhden keskustelun: oli kuulemma huomannut huutokohtaukset morsiamessaan jo ennen häitä, mutta sanoi ajatelleensa, että kaikki naiset ovat sellaisia. Kun pari entistä tyttöystävääkin olivat.

Olen ihmetellyt, missä maailmassa tällaista on? Itse olen lehmänhermoinen, pl. Pari kertaa vuodessa.

Feels good to shame previous woman? Vai sädekehän saat itseesi lehmänhermoista, just. Harvemmin ihmiset "ilman syytä" nalkuttaa ym. Se on vaan pirun paljon helpompi nähdä syy toisessa, kuin omissa toimissa. Oisko ollu Leikola, kun sketseissään mainitsi, kuinka hyvin osataan sulkea omien toimien aiheuttama paha olo pois mielestä ja sitten ihmetellä, että mikä tolle tuli, kun lähti kävelemään. Ihmisiä on toki erilaisia, mutta he myös saattavat muuttua ja kasvaa myös henkisesti, sulla on miehesi sanoittama versio menneestä, mutta hyvä lehmähermo, oletko lehmän ajatuksellasi kykenevä näkemään, että kolikolla on kaksi puolta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vaimolla on omien sanojensa mukaan pahat PMS-oireet ja kivuliaat kuukautiset. Tarkoittaa sitä, että 2 viikkoa on raivoamista ja itkemistä ja 2 viikkoa suht normaalia elämää. Puolet koko ajasta menee siis siihen, että vaimo raivoaa. Pikkuhiljaa alkaa riittämään. Aika raskasta elää kun 14 päivän välein alkaa 2 viikkoa kestävä huuto, itku ja nalkutus.

Jos hän haluaisi, hän tekisi asialle jotain. Mutta ei taida haluta. Ehkä hän nauttii tuosta kiukuttelusta.

Joo, olen sanonut, että jos on tuollaisia ongelmia niin menisi lääkäriin tai hakisi siihen apua. Hän kyllä kuulemma tuntee kehonsa ja naisilla nyt vain sattuu olemaan tällaista...

No kaikilla naisilla ei nyt vaan satu olemaan tuollaista. Joten jätä tuollainen nalkuttaja. Hyviäkin naisia on olemassa:)

Joo ei , mulla oli vaikea PMS ja oireet kesti 3 päivää . Hulluksihan siinä itsekin tulis jos kaks viikkoa raivoais ja siivois. Eukkos valehtelee , sitä paitsi oireeseen löytyy kyllä lääkkeitä , syökö niitä?

Ai sulla vaikea psm ja nyt oot Sitä mieltä, että kun sulla meni noin meinaa, et kaikilla menee samoin.. mut oot pätevä neuvomaa Kyökki puoskarina. Joo ei mulla muuta, jatka toki samaan malliin..

Minäkin ymmärrän. Mulla on ollut nalkuttava mies.