Pieru, josta olet ylpeillyt eniten?

Vikana työpäivänä pomon koppiin päästetty tuhnu. Siitäs sai. 

Elämäni noloin pieru oli reilu parikymmentä vuotta sitten, kun olin turistikierroksella Kölnin tuomiokirkon kellotornissa: olo oli edellisen illan juomisista varsin krapulainen ja sitten kesken torniin kiipeävän konon keskellä pääsi oikein mehevä hiljainen, mutta erittäin haiseva pieru. Kukaan lähellä ei noteerannut mitään, mutta pari metriä takanani saksalaiset lapset alkoi valittamaan äidilleen, että "Es stinkt so schlimm"...

Siinä vaiheessa katse oli tiukasti eteenpäin ja hieman nolotti.

Kirjastossa oli koolla isohko kuiskutteleva porukka, tutustujia, opiskelijoita, mitä lie. Siihen aikaan kirjasto oli oikeasti hiljaisuutta vaaliva paikka. Päätin ohimennessäni päästää tuhnun heidän ihmeteltäväkseen ja kenties toisiaan epäilläkseen. Porukan kohdalla pääsikin rajähtävä kovaääninen paukahdus joka päättyi turhan pitkään pörinään. Porukan ilmeet vaihtelivat järkyttyneestä epäuskoiseen. Poistuin nopeasti ja vähäeleisesti kirjastosta.

Tämmöiset pierujutut kuulostaa ihan vanhan koulukaverini jutuilta mutta ei se voi olla hän sillä hän on kuollut 

Poistoon.

UP HALUAN KUULLA LISÄÄ PIERUISTA

Vierailija kirjoitti:

Poistoon.

Tosikko.

Kerran pääsi vahingossa kunnon pöräys puiston penkillä vahingossa. Vähän kauempana toisessa penkissä istui vanhempi mies joka muistaakseni ehkä kuuli sen ja katsoi kun aloin nauramaan. Aluksi ehkä hävetti mutta pian en välittänyt enää niin alkoi naurattamaan pieru.

Vierailija kirjoitti:

Kerran sain aikaiseksi varmaan minuutin mittaisen katkeamattoman pörinän, loppu kohden alkoi jo huolestuttaa, että loppuuko tämä ollenkaan

Sama! Silloisen seurustelukumppanin kanssa piereskeltiin ihan estottomasti, ja pääsi sellainen toooodella pitkä melko verkkaiseen tahtiin rupluttava löysä pröt-pröt-pröt-pröt-prot-... Hän riemastuneena kutsui sitä helikopteriksi. Ja toinen ihan erilainen kireä äänekäs vinkuna (ei ihan yhtä pitkä) oli sitten formula, kuulostikin siltä kuin rata-auto olisi painelllut ohi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi näitä ketjuja on tehty? Eikö aihe ällötä. Pitäisikö ihmisten olla tyytyväisiä että nuorena huoneiston palohälytys ei hälyttänyt, vaikka oli kuin kaasukammiossa?

Ei ällötä, tästä saa hyvät naurut! Hyvä kun muistutit palovaroittimesta.

En nyt sanoisi, että olin suoranaisen ylpeä, mutta lapsena kun meillä oli kylpyamme, tykkäsin kylvyssä käydessäni piereskellä ja katsella, kun kuplat nousevat pintaan. Joskus tuli oikein isojakin.