Yliopisto-opiskelu + vauva, kokemuksia?

Itse sain vauvan graduvaiheessa, en ymmärrä miksei sitä nyt voisi opiskella vauva-aikanakin. En tarkoita täyspäiväistä opiskelua, mutta on kyllä mahdollista viedä opintoja eteenpäin, vaikka olisikin vauva.

3kk meni aika "sumussa", mutta kyllä sitten helpotti, tosin yksilöllisiä asioita. Toki nyt isä tai isovanhemmat tms voivat hoitaa lasta siten, että voit jonkun tunnin nipistää per viikko opintoihin. Suunnittele mitä opiskelisit tarkkaan, se edesauttaa onnistumista.

Siskoni aikanaan teki gradua ja luki viimeisiin tentteihin siten, että tulivat mummolaan pariksi kuukaudeksi ja siellä sitten hoidimme vuorotelleen vauvaa. Järjestelykysymyksiä nämä ovat. 

Hyvinhän se onnistuu. Opinnoissa on nykyään tosi paljon ryhmätöitä. Laitat ryhmälle aina viime hetkellä viestiä, että et nyt pääse kun lapsi nukkui huonosti tai on sairas yms. Kuin huomaamatta lapsettomat tekee työnkin sun puolesta ja opintopisteitä ropisee! Lapsettomilla on kuitenkin loputtomasti aikaa, niin joutuvatkin vähän helpata arvokkaita tulevien veronmaksajien kasvattajia.

Jos sulla ei ole kiire työelämään, niin sinuna olisin kotona lapsen kanssa kunnes lapsi täyttää 1v. Sitten viet lapsen päiväkotiin ja aloitat täyspäiväisen opiskelun :) Vanhempainvapaa ei kuluta opiskeluaikaa ja oot vielä opintotukea paremmalla rahalla koko vanhempainvapaan. Ei tarvi revätä kahteen, äidiksi ja opiskelijaksi.

Ja sit jos tuntuukin, että haluat sittenkin opiskella, niin voit ilmoittautua läsnäolevaksi kesken lukukauden ja palata opintojen ääreen. Mutta jos opiskelut ei sujukaan tai et saa tehtyä kuin muutaman kurssin, niin opiskeluoikeus vähenee :(

Opiskelu lapsen kanssa onnistui paremmin kuin olisin kuvitellut. Sain ekana vuonna lapsen ja alusta lähtien olin yh. Luin maisteriksi neljässä vuodessa kun normi on viisi vuotta. Nykyäänhän kaikki on vielä etänä niin ei tarvitse edes mennä luennoille imettämään... Ja väitöskirja taaperon kanssa yh:na onnistuu myös. Elämä on stressitöntä ja vapaata verrattuna siihen, että olisi vaikka töissä. Onnea vauvasta ja miehestä! Hyvin teillä menee! <3

Täällä aloitettu tänä syksynä yliopisto-opinnot. Kotihoidossa kaksi lasta (2,5-vuotias ja 10kk +3.masussa). Hyvin on onnistunut opiskelu lasten kanssa, toistaiseksi riittänyt 2-3 tuntia opiskelua päivässä, joka onnistuu parhaiten alkuillasta, kun lapset jo yöunilla. Helpottaa tietenkin tämä korona-aika, kun etäopiskeluun on hyvät mahdollisuudet. Tenttien tai pakollisten luentojen ajaksi olen palkannut lastenvahdin. Ja jos on hyvät tukiverkostot, niin ehkä joku voi silloin tällöin sieltä hoitaa vauvaa jne..?

Tosiaan 50 opintopistettä on nyt syyslukukaudella tullut tällä kombolla täyteen, että ehkä sitä perheellisenä priorisoi opiskelua toisella tapaa ja opiskelee kunnolla silloin kun mahdollisuus. Onnistuu siis opiskelu vauvan tai useamman kanssa, jos vain tahtoo. 

Vierailija kirjoitti:

Itse sain vauvan graduvaiheessa, en ymmärrä miksei sitä nyt voisi opiskella vauva-aikanakin. En tarkoita täyspäiväistä opiskelua, mutta on kyllä mahdollista viedä opintoja eteenpäin, vaikka olisikin vauva.

3kk meni aika "sumussa", mutta kyllä sitten helpotti, tosin yksilöllisiä asioita. Toki nyt isä tai isovanhemmat tms voivat hoitaa lasta siten, että voit jonkun tunnin nipistää per viikko opintoihin. Suunnittele mitä opiskelisit tarkkaan, se edesauttaa onnistumista.

Siskoni aikanaan teki gradua ja luki viimeisiin tentteihin siten, että tulivat mummolaan pariksi kuukaudeksi ja siellä sitten hoidimme vuorotelleen vauvaa. Järjestelykysymyksiä nämä ovat. 

Eikös se ole oletus, että isä tekee oman osansa. Hassua tuollainen "isä voi hoitaa" omaa lastaan.

Vierailija kirjoitti:

Joku ääliö toi meillä lapsen yliopistolle. Älä tee samaa virhettä.

Vai oliko kumminkin vaan lapsenmielinen?

Vierailija kirjoitti:

Voit olla perhevapaalla ja sitten kun lapsi on aika viedä hoitoon, päiväkoti on sitä varten.

Tähän korjauksena sellainen, että yliopistolaki ei salli opiskelijalle perhe vapaata. Yliopisto-opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä jolla ei ole oikeutta olla lapsensa kanssa kotona siihen kun lapsi on 3-vuotias, vaan lapsi pitäisi laittaa päivähoitoon 9 kk iässä. Poissaolo kuluttaa opito-oikeutta, joka nykyään on melko rajallinen.

Sanottukin varmaan, mutta jos kandivaihe tuntui lähes ylitsepääsemättömältä, silloin vauvan kanssa opiskelu on varmasti ylitsepääsemätöntä ja valmistuminen viivästyy, mikä ei sentään maailmaa kaada oman lapsen saamisen ilon rinnalla (oletettavasti haluat kyseisen lapsen). Jos olet lahjakas ja mielenterveytesi on kunnossa, voit ottaa rennosti ja kaikki sujuu. Sekin vaikuttaa opiskeletko oikeasti itseäsi kiinnostavaa alaa vai et. Itse en ole opiskellut yliopistossa, mutta tunnen lääkärinaisen, joka sai kaksin ensimmäistä lastaan opintojen aikaan ja myös etäisesti arkkitehtinaisen, jolla oli kaksi lasta kun haki opiskelemaan ja kolmas syntyi jossain vaiheessa opintojen välissä. En tiedä oliko rankkaa vai ihanaa vai molempia. Kavereita kannattaa hakea ainakin muualta kuin vauva-palstalta jos meinaat hoitaa nuorena opinnot ja lapsen, ei täällä ole mitään käsitystä siitä miten sekin voisi onnistua. Se on ensin opiskeltava, vakituinen työ (tehtaalla), avioliitto, asuntolaina ja sitten kaksi lasta tai yksi tai ei ollenkaan... silti nämä tietäjät on eroamisen partaalla tai yksinhuoltajia, jotka ei löydä miestä tinderistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit olla perhevapaalla ja sitten kun lapsi on aika viedä hoitoon, päiväkoti on sitä varten.

Tähän korjauksena sellainen, että yliopistolaki ei salli opiskelijalle perhe vapaata. Yliopisto-opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä jolla ei ole oikeutta olla lapsensa kanssa kotona siihen kun lapsi on 3-vuotias, vaan lapsi pitäisi laittaa päivähoitoon 9 kk iässä. Poissaolo kuluttaa opito-oikeutta, joka nykyään on melko rajallinen.

Vuoden voi olla pois. Lisäksi opintoihin saa lisäaikaa hakemalla.

Riippuu ihmisestä ja millainen vauva on temperamentilta. Ei sitä kannata etukäteen miettiä. Ainakin puolen vuoden äitiysloma ja sitten, kun lapsi lähtee hoitoon, täytyy oikeasti tehdä tehokkaasti hommia päivisin, eikä lykätä lähelle deadlinea/valvoa yötä myöten. Lapsi tarvitsee läsnäolevan vanhemman ja huolenpitoa iltaisin.

Mä sain kaksikin lasta opiskelujen aikana. Molemmista olin vuoden äitiyslomalla enkä ollut sinä aikana läsnäolevana yliopistossa. Kannattaa ottaa huomioon ettei ehkä ole järkevää suorittaa kurssia tai kahta äitiyslomalla sillä silloin opiskeluaika voi umpeutua ja esim opintolainan hyvityksiä ei saa jos opinnot ovat venyneet. Äitiyslomaa poissaolevana ei lasketa opintojen pituuteen. Eli joko pitäisi pystyä täysipäiväisenä opiskelemaan tai sit kannattaa suosiolla pitää vuoden tauko.

Oijoi, sumua elämä tuolta ajalta. 10 vuotta meni siihen että gradu lopulta kädessä, kun piti töissäkin käydä koko ajan. En suosittelisi kellekään, mutta kaikesta toki selviää.

Yleensä töistäkin otetaan ihan mammalomaa (tai isä voi ottaa isyysvapaata). Ehkä päiväunien aikana ja illalla lapsen nukkuessa saat rustattua joitakin esseitä eteenpäin. Mä tein hissukseen joitakin opintoja, mikä oli virkistävää mentaalisesti. Kotityöt kuitenkin kasaantuu, ellei niitä saa tehtyä lapsen hereillä ollessa. Kaikki tämä riippuu hyvin paljon siitä lapsesta. Jotkut viihtyy hiljaa itsekseen leluja tuijotellen pitkiäkin aikoja. Oma esikoiseni ei viihtynyt todellakaan, vaan kaipasi aktiivista liikuskelua. 

Yksilöllistä ja alakohtaista. Joku käy kokopäiväisesti töissäkin tai suorittaa oikiksen vuodessa, toinen ei saa teologian pilipalitutkintoa kasaan seitsemässä vuodessa vaikka se olisi ainoa suorite hänen elämässään.

Nopealle oppijalle mikä vain on mahdollista etäaikana, luento taustalle kun hoidat vauvaa. Hän nukkuu suurimman osan päivästä joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Sinuna unohtaisin suosiolla opiskelun muutamaksi vuodeksi. Ensisijainen tehtäväsi on olla äiti ja jos hoidat sen "vasemmalla kädellä", se voi kostautua koko perheellesi todella rankasti. Mikä kiire sinulla on? Et nauti rahastakaan, jos lapsi traumatisoituu.

Ihmiset, joiden äidillä oli tärkeämpää tekemistä kuin olla heidän kanssaan, kun olivat vauvoja, ovat yleensä v*ttuuntuneita.

Äitini oli myös KTM opiskelija kun minä synnyin, piti vuoden vapaata ja jatkoi opintoja. Isäni kävi töissä ja hoiti kun kerkesi, isovanhempani myös pitivät minusta huolta välillä. Äitini vei minua myös välillä luennoille, mutta olin onneksi kuulemma helppohoitoinen ja hiljainen lapsi. Sanoisin että pidä vaan vuosi perhevapaata, ei sitä tiedä kuinka helppo tai vaikea lapsi on tulossa. Onnea myös opintoihin ja vauva-arkeen!

Itse pidin äitiysloman vaiheessa opiskeluja ja tein sinä aikana gradun.

Ohjaaja tiesi olen opiskelija.

Aivan ihanaa oli vuoden jälkeen aloittaa opiskelut ja läväyttämällä lähea valmiin gradun pöytään

Onnistuu kyllä, jos itselläsi vain on asennetta ja sisua ja ymmärrät, ettei opiskelua kannata jättää tauolle - tällöin se jää joskus lopullisesti ja siinä olet, ilman tärkeää tutkintoa.

Itse tein 180-sivuisen graduni vauvan kanssa, olin päivisin yliopiston kirjastossa, jotta sain ryhtiä lukuihin. Mies hoiti lasta vuoroin kanssani, ja vei joskus vauvan kiltille anopille, tosin harvemmin, jos oli itsellä pakollinen meno. Vauva ei ollut helppo, vaan homiota vaativa koliikkivauva, mutta ihmeesti sitä jaksoi ja kesti, kun koki molemmat tärkeiksi, vauvan ja opinnot. Tsemppiä, kaikki on itsestäsi kiinni!

Ainakin kolme filosofian ylioppilasta on jo tällekin alkuvuodelle pantu paksuksi ja vauhti vaan tässä kevättä kohden kiihtyy!