Mitä tehdä, kun on jatkuvasti tylsää?
Ikää 30v, asun puolison kanssa, on lemmikki, välillä on töitä ja välillä ei, mutta aina on turhauttavan tylsää. Kaipaisin elämääni jotain merkityksellistä sisältöä. Jotain aktiivista tekemistä eikä pelkkää olemista. Liikuntaa harrastan ja olen kokeillut ihan miljoonaa muutakin harrastusta, erilaisia taidealoja ja käsitöitä, tietokonepelejä, kielten opiskelua... Ulkomailla olen asunut vaihtovuoden ajan, eli koettu sekin. Korona rajoittaa nyt, mutta olen matkustellutkin sen verran, ettei se enää oikein miltään tunnu.
Mitään erikoisosaamista minulla ei ole (todella geneerinen ei oikein minkään alan FM-tutkinto), joten työt on olleet asiakaspalvelua ja assistenttitasoa. Jos keksisin jonkin todella kiinnostavan alan, ei olisi opiskelukaan täysin poissuljettu, rahoitus olisi tosin hankalaa. Lapsia en halua. Muuttanut olen monta kertaa, siitäkin saa vain hetkeksi puuhaa, keskimäärin kolmessa kuukaudessa uuteen ympäristöönkin aina kyllästyy.
Mitähän ihmettä tässä enää keksisi? Ei kai muiden aikuisten ihmisten elämä voi tuntua näin turhalta ja tylsältä? Mistä olette saaneet apua turhautumiseen?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Mihin ap katosi?
Kiitos kysymästä! Ja ketjun nostosta. En huomannut että ketju oli jatkunut seuraavana päivänä vielä.
Edellisen vastaukseni jälkeen taidettiin ehdottaa lähinnä terapiaa, arvojen mukaan elämistä ja muiden auttamista. Terapiaan tarvitsisi diagnoosin ellei halua omasta pussista maksaa koko hoitoa, ja ihan niin paljon ei ole rahaa... Kiinnostavaa voisi olla kyllä. Tietääkseni en ole masentunut, mutta saattaahan se olla että siitäkin voi olla kyse? Enemmän itse epäilisin että olen "vain" tylsistynyt perin pohjin.
Tärkeitä arvoja olen yrittänyt pohtia enemmän. En vielä ole keksinyt mitään kovin konkreettista, millä edistäisin vapautta ja kauneutta elämässäni tai maailmassa ylipäänsä...
Muiden auttamiseenkaan en ole vielä keksinyt itselleni sopivia tapoja. Olen kuullut itsekin, että se voisi lisätä onnellisuutta ja tyytyväisyyttä ja jopa merkityksen kokemuksia. Tuntuu etten tosiaan ole hyödyksi kellekään, työpaikatkin valitettavasti olleet ns. kovan bisneksen parissa ja kovastikin arvojeni vastaisia.
Ap
Itsekkin jo hyvässä iässä. Ei enää ihan nuori muttei myöskään liian vanha.
Nyt on ollut koko talven sellainen "alavire" ettei mitään järkeä.
Elämään pitäisi saada sisältöä. Itselläkin oli aiemmin Extreme laji kun otti Alkoa useammin eli viikonloppuisin. Sekun jäi pois niin tuli suorastaan masentavaa. Joten taitaa pian olla "kippis" paikallaan että ei sentään ihan tylsään kuole.
Asumme väärissä maissa. Suomi ja Ruotsi ovat tylsyyden kehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Itsekkin jo hyvässä iässä. Ei enää ihan nuori muttei myöskään liian vanha.
Nyt on ollut koko talven sellainen "alavire" ettei mitään järkeä.
Elämään pitäisi saada sisältöä. Itselläkin oli aiemmin Extreme laji kun otti Alkoa useammin eli viikonloppuisin. Sekun jäi pois niin tuli suorastaan masentavaa. Joten taitaa pian olla "kippis" paikallaan että ei sentään ihan tylsään kuole.
Otin perjantaina alkoholia tylsyyteen. Pitkästä aikaa ja totesin että huono ratkaisu. Parempi se on pössytellä tylsyys pois siitä ei tule koskaan niin paha olo kuin ryyppäämisestä.
Lue ap kirja nimeltä moraalinen kunnianhimo. Luulen että voisit kiinnostua. Kirjoittaja on Rutger Bregman (tai jotain sinne päin).
Tylsyyden kokeminen taitaa olla hyvin yksilöllistä. Ei mukaan elämässä tapahdu lopulta mitään sen kummempaa, mutta en koe käytännössä koskaan tylsyyttä. Mun päässä pyörii niin monta ajatusta, että se täyttää aukot elämässä. Pikemminkin minulla on vain mukavaa, jos ei tarvitse tehdä mitään arjen velvoitteita.
Hyvä ja mielenkiintoinen keskustelu!