Mistä asioista sinusta olisi omassa lapsuudessasi tehty lastensuojeluilmoitus?

Vanhempien välinpitämättömyys koulunkäyntiämme kohtaan. Koulusta lintsaamisesta.

Mutta tuskin siitä henkisestä väkivallasta, koska kukaan ei sitä havainnut, kuten nykypäivänäkään kukaan ei voi nähdä toisten kodin seinien sisälle.

Meillä oli ihan normaalia saada vyön solkipäästä pepulle ja reisille esimerkiksi siksi, jos voirasian kannessa oli 1mm * 1mm tahra voita.

Varmaan siitä, että isä tukisti, retuutti niskasta tai antoi luunappeja ja huusi, jos vaikka maitolasi kaatui tai epäröin jonkin uuden ruuan syömistä. Tai kun isoveljeni ei 6-vuotiaana heti osannut sahata suoraan ja nopeasti. Varhaisimmat tällaiset muistot ovat siltä ajalta, kun olin 4-vuotias. Ehkä olisi ollut syytäkin tehdä ilmoitus, niin isä olisi voinut vähän herätä.

Varmaan myös siitä, että vamhemmat ja kaverini vanhemmat pitivät silloin tällöin kosteita iltoja. Niistä minulle ei kuitenkaan ole jäänyt pahoja muistoja. Sain leikkiä illan kaverin kanssa, iltapalat ja nukkumaanmenot huolehdittiin ja aikuiset olivat leppoisalla tuulella.

Vaatettomuudesta joku ois saanu tehä. Mulla ei ollu ehjiä ja sopivia vaatteita pahemmin ja talvetki menin ilman kelin mukasia vaatteita. Pyysin vaatteita mut vastaus oli aina 'seuraavasta tilistä'. Kerra äiti jopa suuttu mulle ku ollu ehjiä farkkuja juhlii ku se oli kuulemma mun vika.

No lasu tehtii ku jäin kiinni vaatteiden varastelusta mut sillonkaa vanhemmat ei myöntäny ettei osta mulle vaatteita ja itekki pelkäsin siitä sanoa ku luulin et se on mun oma syy.

Vanhemmilla ois ollu varaa ostaa vaatteita mut mielummin joivat rahat..

Varmaan siitä, että teininä (13-15) kävin monena viikonloppuna lähikaupungissa kavereiden kanssa kännäämässä. Olin varmaan jollain tapaa alkkis, niin kuin kaverinikin. Lukioon mentyäni onneksi kaveripiiri vaihtui, eivät olleet samanlaisia rellestäjiä, viinaviikonloput eivät kuuluneet kuvioihin, enkä kaivannut sitä yhtään. Joten ehkä en tavallaan ollut alkkis, sillä oli tosi helppoa lopettaa ne entiset "hauskanpitotavat".

Aloituksesta tuli mieleen, kun mummon piti päästä seuroihin muutaman kilometrin päähän eikä kukaan aikuisista ehtinyt viemään häntä. Talot oli syrjäkylällä saman tien varrella, joten 8-vuotias serkkuni lähti kuskiksi. Itsekin olin kyydissä ja ihan hyvin matka meni, olihan serkku ajanut jo traktoriakin pari vuotta. Tuosta jos olisi silloin jäänyt kiinni, niin tuskin poliisi olisi muuta tehnyt kuin torunut.

Oma lapsuus olisi ollut lasua lasun perään. Ensimmäiset olisi tullut ajalta, jota en edes muista eli joskus kolmevuotiaana. Äiti jätti minut vuotta vanhemman veljen kanssa kotiin, kun itse kävi muutaman sadan metrin päässä kaupassa. Kerran pöydällä oli palava kynttilä, josta olisi syttynyt tulipalo. Muistan palavien hiusten hajun ja sen, kun äiti leikkasi minun otsatukkaa. Meidän perhe oli ihan tavallinen ja kunnollinen.

- ruumiillinen kuritus vyöllä, luunapeilla, tukistamalla, retuuttamalla, telkeämällä parvekkeelle

- päivittäinen kiroilu ja huutaminen, jos ei mm. heti osannut jotain, niin reaktio huutoa, sättimistä ja kiroilua

- molemmat vanhemmat enempi vähempi ympärijuovuksissa joka pe-iltana

Hirvittää ajatella, että pidin tätä ihan normaalina lapsuutena vielä joskus kaksikymppisenä. "Normaalia" se siihen aikaan olikin, nyt olen tajunnut, että ei todellakaan ollut eikä sitä sellaiseksi pidä enää kutsua.

Koulukaverit juotti viinaa mitä lue muuta tehneet.Parittivat ilman ehkäisyä ja alaikäisiä raiskattiin yleisesti.Isommat kävi pienten päälle ympäri metsiä.Myyjät myi alaikäisille kaljaa kaupoista.Sama meno näkyy nykyäänkin olevan.

Äiti puolitti meetvurstin palat leivälle, että makkaraa olisi riittänyt kauemmin. Sinappia oli vain 125 gramman tuubissa ja ketsuppia 250 gramman Felix-purkki.

Siitä että minua kiusattiin enkä halunnut käydä koulussa.

Ruokapöydässä piti olla hipihiljaa. Ymmärrän toki ettei möykätä ja elämöidä saa ja käytöstavat pitää olla, mutta ei saanut kuulua hiiskaustakaan tai isäpuoli repi hiuksista jäähylle pimeään vessaan. Ruokailuvälineet eivät saaneet osua lautaseen, juomisesta ei saanut kuulua kulausääntä, kattilan kansi avattiin ja suljettiin äänettömästi ynnä muuta älytöntä.

Kamalin muistoni oli se, kun pieneltä, silloin n. 2-vuotiaalta veljeltäni kaatui piimälasi. Muistan yhä sen kauhun veljen kasvoilla kun humalainen isäpuoli karjui, läimäytti häntä naamaan, kaatoi loput piimät veljen päähän, nosti syöttötuolista alas ja raahasi itkevän, maassa makaavan veljen hiuksista vessaan ja sammutti valot. Veljen takaraivolla oli pitkään kalju kohta :( Isäpuolen silmän välttäessä yritin lohduttaa itkevää pientä vessan oven raosta.

Boomerivanhempien älytön alkoholinkäyttö. Erityisesti kesällä oli isän sisarusten perheiden kanssa jatkuvasti juominkeja. Nyt ne kaikki ovat yhtä lukuunottamatta raitistuneet. Olisivat olleet silloin raittiita kun oli lapsia, eikä vasta kun on terveyden vuoksi pakko. Todella turvatonta lapsille.

Aika moni mies on ollut alaikäisiin sekaantujia.Miehet puolusteli tekojaan että raiskatulla oli lyhyt hame.Tai housut tai pitkä mekko mut oli muuta kiihottavaa......🤭🤭

Korkeasti koulutetut vanhemmat ja hyvät puitteet, itse elämä aivan epätasapainoista. Isä alkoholisti, äiti läheisriippuvainen. Isä kyykytti ja alisti, puhui rumasti mm.haukkui läskiksi, myöhemmin huoraksi jne. Minkäänlaista tukea en koulunkäyntiin saanut, mutta se piti hoitaa kunnolla. Teini-iässä kapinoin ja olin vailla rajoja. 

Varmasti aivan kaikesta pennut keskenään kotona. selkäsauna tuli milloin mistäkin. Vanhemmat kännis pennut siellä mukana. Äiti sai turpaan vähän väliä mies kaveriltaan. Teininä kännis kaupungilla harva se viikonloppu. Tätä vois jatkaa loputtomasti näin jälkikäteen olis voinut olla parempikin laittaneet muualle asuu mut näillä eväillä mennään.

Kotona poltettiin tupakkaa sisällä, kun olin pieni. Muutaman kerran lapsuudessani sain pepulle remmillä tai tukistuksen. Vanhemmat pitivät kosteat illanistujaiset pari kertaa lapsuudessani. Kävin kaupassa yksin alle kouluikäisenä ja saatoin jopa ostaa äidilleni tupakkaa (tosin en ole tästä varma). Leikin pihalla yksin eskari-ikäisenä. Karkasin päiväkodista joskus 4-vuotiaana pidemmälle reissulle kaverini kanssa (nykyään olisi Iltislööppien ja poliisin arvoinen juttu - silloin saimme vain vihaiset torut). Ekalla olin iltapäivät yksin kotona koulun jälkeen ja kesälomalla yksin päivät, kun vanhempani olivat töissä.

Kiipeilin puihin aika innokkaasti (nykyään olisi varmaan poliisi ja palokunta paikalla sellaisesta ainakin Helsingissä). Koulussa oli joskus huonot tai likaiset varusteet liikuntatunnilla. Sormikkaissani oli reikä joskus, kun olin 9 ja pidin niitä silti (vanhempani eivät huomanneet, mutta luokkakaverit kiusasivat siitä, kunnes vaihdoin sormikkaat). Teininä vietin yksin öitä kotona useana päivänä peräkkäin.

T. 80-kuvun lapsi

Oltiin käymässä kerrostalossa koulukaverin äitin tuttavia siellä oli ar.mies hulluna kännissä vaimo sängyssä kännissä ripuloinut parisängyn ja niiden 3 vuotias tuijotti silmät suurina menoa.

Varmaan ainakin jotain siihen liittyen, että nykykäsityksen perusteella olisin selvästi ollut erityislapsi. Kyllähän jotain tuohon liittyen taidettiin jopa epäillä, hämäriä muistoja minulla on joistain kanaloista tutkimuksista, mutta mitään ei kuitenkaan minulle kerrottu ja eihän sitä silloin tosiaan ymmärretty niinkuin nykyään. Elämäni on ollut vaikea ja paljon ikävää ja tapahtunut. Lisäksi monenlaista ongelmaa on minulla ollut, enkä apua ole saanut. Ahdistus on pahentunut koko ajan. Olen nimenomaan lukenut, että ilman asperger-diagnoosia jääneillä naisilla diagnosoidaan ensin juuri ahdistus ja siitä homma lähtee etenemään.

Kyllä ennen lapset kävi kaupassa kioskilla ostamassa tupakkaa aikuisille ja päälle sai ostaa nallekarkkeja.Koulukaverin idea pyörryttää että takaa kädet eteen pidetään lujaa kiinni kylkiluista kunnes toinen pyörtyy tajuttomana.Hapenpuute.Jos on järki mennyt siihen on syynsä.

Ruumiillinen kuritus, myös vahingoista esim. maitolasi kaatuu. Jätettiin yksin alle 4-vuotiaana hoitamaan muutaman kuukauden ikäistä sisarta kun oltiin pyykillä toisessa rakennuksessa tai käytiin ruokakaupassa. Vähäinen ja puutteellinen ravinto, yleensä puuroa, velliä tai maitopottua arkena pääruokana. Viikonloppuna lihaa tai kalaa perunoiden kanssa. Seksuaalinen hyväksikäyttö sukulaisen luona. Toisen vanhemman alkoholismi. Hygienian puute, koska käytiin vain kerran viikossa pesulla saunassa. Huono asunto, talvella kylmä ja kooltaan pieni neljän hengen perheelle 34 m2. Ulkovessa ja ns. avoviemäri. Ei lämmintä vettä hanasta. Ei kirjoja, leluja hyvin vähän.  Tämä siis 60-luvulla. Silti meistä lapsista tuli ihan kunnon kansalaisia, opiskelimme ylioppilaiksi ja hyviin ammatteihin. On kaikilla omat perheet ja lapsia.