Vuosi värjäämättä tukkaa, kuka on kokeillut?
Mulla tulee pian vuosi täyteen. Korona, etätyö jne., niin päätin lopettaa kampaamokäynnit. Fiilikset ovat ristiriitaiset. Toisaalta kaipaan värin raikastamista, toisaalta tuntuu että hiukset olisivat paremmassa kunnossa. Lyhyitä hiuksia on paljon, enkä ole varma ovatko ne uutta kasvua vai katkenneita, ilmeisesti uutta kasvua kun tukka tuntuu paksummalta.
Miten tästä eteenpäin, en osaa päättää. Onko joku muu lopettanut hiusten värjäämisen määräajaksi tai kokonaan? Kannattiko vai palasitteko värjäämään?
Kommentit (73)
En ole reiluun vuoteen uskaltanut värjätä allergioiden vuoksi. Tuntuu, että pesuaineetkin aiheuttaa reaktioita, niin en vaan uskalla noin vahvoja myrkkyjä kokeilla.
Masentaa! Haluan punaisen tai sinisen tai violetin tai sateenkaarevärisen tai jonkun muun kirjavan tukan. Oma väri on vielä juuri se surullisin maantienharmaa. Toivoin, että olisi vuosien saatossa muuttunut paremmaksi tai näyttäisi jonkun väriseltä, kun näkyy koko hiuksen pituudelta. Mutta ei, se on juuri se väri jota välillä olen muillakin katsellut ja hiljaa mielessä miettinyt, että miksiköhän tuo ei laita edes raitoja/kevyttä väriä tuomaan eloa kuontaloon. Kesällä ehkä oli hitusen kivempi, kun aurinko vaalensi tai sitten oli vain toiveajattelua, mutta nyt olen niin kyllästynyt tähän.
En ole värjännyt yli kymmeneen vuoteen, ikää on 56. Osittain kampaajan ansiota, hän ei tuputtanut värjäystä kuten ne joiden luona aiemmin kävin. Joskus on käynyt mielessä kokeilla jotain vähemmän kemikaalista värjäystä, mutta oma vähän harmaansekainen väri tuntuu mukavalla tavalla omalta.
Kolme vuotta värjäämättä 20 vuoden värjäämiseen jälkeen. Oma väri näyttää paljon paremmalta kuin luulin. Siis niin hyvältä, etten aiokaan enää värjätä. Saas nähdä sitten kun ekat harmaat tulee, että siedänkö niitä...
Itsellä maantienharmaat, jossa jo 30 vuotiaana ekat oikeat harmaat. Vaikka kuinka helpottaisi elämää, en taida lopettaa värjäämistä. Kyllä se vanhentaa niin kauheasti tuo oma väri olemustani. Pitäisi olla varmaan kaunis, hoikka ja tyylikäs, että saa kannettua näin alle 50 vuotiaana harmaat hiukset upeasti. Hienoa et joillakin onnistuu 🙂
Lopetin viime heinäkuussa värjäyksen, sitä ennen olin värjännyt hiuksia käytännössä teini-iästä asti eli reilut kymmenen vuotta. Vielä en oikein osaa sanoa mitä väriä nämä omat hiukset ovat, jotain tummaa kyllä: jossain valossa punertavat, toisaalta maantienharmaat. Aion leikata värjättyjä osuuksia pois enenevissä määrin, kunhan oma väri vähän vielä kasvaa. Hopeita suortuvia minulla on ollut siellä täällä jo 14-vuotiaasta asti, joten niihin on ehtinyt tottua (kuulsivat hiusvärienkin alta aina).
Muita muutoksia en ole huomannut kuin värjäämättömien osien kiharaisuuden värjättyihin verrattuna. Joinain päivinä oma ulkonäkö tuntuu kovin homssuiselta, mutta yritän sinnitellä, koska kiinnostus omaa väriä kohtaan on suuri ja haluan jatkaa tätä kokeilua.
Lopetin kolme vuotta sitten värjäämisen. Nyt on oma väri puolipitkissä hiuksissa. Sävy on maantienharmaa ryyditettynä vanhuudenharmailla mutta olen tyytyväinen. Ei tarvitse miettiä juurikasvua, joka on aika ruma, kun on niin paljon harmaita hiuksia, eikä värjäämistä muutenkaan. Helpottaa elämää. Välillä tulee kieltämättä mieleen, että entä jos sittenkin, mutta sitten muistelen sitä värjäyskierrettä ja järki voittaa. N44
Vierailija kirjoitti:
En ole reiluun vuoteen uskaltanut värjätä allergioiden vuoksi. Tuntuu, että pesuaineetkin aiheuttaa reaktioita, niin en vaan uskalla noin vahvoja myrkkyjä kokeilla.
Masentaa! Haluan punaisen tai sinisen tai violetin tai sateenkaarevärisen tai jonkun muun kirjavan tukan. Oma väri on vielä juuri se surullisin maantienharmaa. Toivoin, että olisi vuosien saatossa muuttunut paremmaksi tai näyttäisi jonkun väriseltä, kun näkyy koko hiuksen pituudelta. Mutta ei, se on juuri se väri jota välillä olen muillakin katsellut ja hiljaa mielessä miettinyt, että miksiköhän tuo ei laita edes raitoja/kevyttä väriä tuomaan eloa kuontaloon. Kesällä ehkä oli hitusen kivempi, kun aurinko vaalensi tai sitten oli vain toiveajattelua, mutta nyt olen niin kyllästynyt tähän.
Oletko käyttänyt aiemmin hapetevärejä (käytännössä värit, joissa kaksi tuotetta sekoitetaan keskenään) tai kokeillut koskaan suoravärejä / värinaamioita?
Vierailija kirjoitti:
Maantienharmaa on ruma, ihan sama missä auringon kimalluksessa sitä kattoo.
Latvialainen kampaaja Tukholmassa ihaili omaa tumman vaaleaa hiusväriäni. Sanoi haluavansa samanlaiset. Joten makuja on monia ja suomalaiset eivät osaa arvostaa omaa hiustenväriään.
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas hiukset on luonnostaan niin liukkaat ja ohuet, että vaaleat raidat tuovat kivaa rakennetta, tekstuuria ja kirkkautta hiuksiin. Eikä mulla ole latvoissa ollenkaan kaksihaaraisia, vaikka olen blondannut.
Vaaleiden raitojen "kiva tekstuuri" syntyy siitä, että hapete rikkoo hiuksen pinnan ja kuivattaa sen karheaksi. Itse totesin tämän kantapään kautta, kun jonkin ajan päästä minulla oli hevosen jouhii verrattava hampputukka, vaikka olin käyttänyt hoitavia ja kosteuttavia hiustenhoitoaineita koko ajan.
Siihen loppui raidoitukset, kokovaalemmuksesta puhumattakaan.
Hiukseni olivat alunperin täysin luonnontilassa, kampaaja kehui niiden kuntoa.
Nyt pesen misellaarisampoolla ja pitää laittaa hoitava hiusmaski joka pesun jälkeen, että saan edes harjattua auki. Mitään lämpö- ja kemikaalikäsittelyä en käytä, en halua edes pinnoittaa tukkaa silikonilla. Sehän se siloittaisi ja suoristaisi! 😁
Olen teini-ikäisestä saakka ottanut vaaleita raitoja tai välillä värjännyt kokonaan. Nyt olen 52v. Jo vähän ennen koronaa päätin kokeilla olla ilman raitoja kun kampaajan mielestä mun oma harmaa oli kivan sävyinen. Nyt Minulla on lapaluihin saakka ulottuva "antique grey" -tukka. Ohimolta kasvaa helmiäisvalkoiset palkit ja muualla on hunajan/harmaan/tummanvaalean sävyjä. Ei tämä sillä lailla "hieno" ole kuin purkkiväri, ei ole yhtenäinen ja keinovaloissa näyttää tosi harmaalta. Mutta silti ajattelin pitää tän, koska jostain kumma syystä tää antiikkitukka voimaannuttaa minua :) Tää on vähän niin kuin emansipatorinen kannanotto in your face ikuisen nuoruuden tavoittelijoille.
Vierailija kirjoitti:
Olen teini-ikäisestä saakka ottanut vaaleita raitoja tai välillä värjännyt kokonaan. Nyt olen 52v. Jo vähän ennen koronaa päätin kokeilla olla ilman raitoja kun kampaajan mielestä mun oma harmaa oli kivan sävyinen. Nyt Minulla on lapaluihin saakka ulottuva "antique grey" -tukka. Ohimolta kasvaa helmiäisvalkoiset palkit ja muualla on hunajan/harmaan/tummanvaalean sävyjä. Ei tämä sillä lailla "hieno" ole kuin purkkiväri, ei ole yhtenäinen ja keinovaloissa näyttää tosi harmaalta. Mutta silti ajattelin pitää tän, koska jostain kumma syystä tää antiikkitukka voimaannuttaa minua :) Tää on vähän niin kuin emansipatorinen kannanotto in your face ikuisen nuoruuden tavoittelijoille.
Lisäyksenä tähän, että minulla on tosi paksut, karheat ja laineikkaat houkset omasta takaa. Toivoin kiharia kun lopetin käsittelyt, mutta niitä en ole saanut.
Vierailija kirjoitti:
Mikä maantienharmaan vihaaja tässä ketjussa mesoaa? Eihän ap edes kertonut omaa väriään. Ja jos jonkun väri on maantie, mitä sitten? Minusta se on kaunis, ja voittaa ainakin jonkun räikeän punaisen kouvolatukan mennen tullen.
Ilmeisesti hän ei tajua sitä, että maantienväriset hiukset ovat sävyä dark blonde eli dirty blonde - maantie on englanniksi dirt road, ja siitä se nimi. Kun englanninpuhuja haluaa vähätellä tuon värisiä hiuksia, hän kutsuu niitä tiskivedenvärisiksi. Oli miten oli, maantien väriä saa myös kaupan hyllyltä ja kampaajalta. Aitoa maantien väriä saa vain geeneistä, koska yksikään kampaaja ei pysty värjäämään jokaista hiusta eri värillä, mutta luontoäiti siihen pystyy. :)
https://www.google.com/search?q=dirty+blonde+hair&client=firefox-b-d&so…
Minun pitkät, vaaleanruskeat ja ihanan epätasaisesti ja levein vedoin harmaantuvat hiukseni ovat tämän tien väriset:
https://p0.pikist.com/photos/987/885/dirt-road-road-dirt-nature-woods-f…
Mikä maantienharmaan vihaaja tässä ketjussa mesoaa? Eihän ap edes kertonut omaa väriään. Ja jos jonkun väri on maantie, mitä sitten? Minusta se on kaunis, ja voittaa ainakin jonkun räikeän punaisen kouvolatukan mennen tullen.