Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ei väistä kävellessä? Kävelevät vaikka päin, mutta eivät väistä.
Kevyen liikenteen jalankulkijoille tarkoitettu "puolikas" täyttyy koko leveydeltä, jos kolmihenkinen perhe kävelee vierekkäin. Niin usein olen nähnyt, että he eivät väistä, tulevat koko rintamalla väistämättä. Muutenkin on paljon ihmisiä, jotka kävelevät päin, eivätkä väistä? Miksi minä olen aina se, joka joutuu väistämään?
Testasin ja päätin olla väistämättä ketään. Kilometrin matkalla 4 ihmistä käveli minua päin. Itse en katsonut ihmisiä, kävelin suoraan ja nämä 4 kävelivät päin, jolloin keikat osui 1/3 vastakkain ohitustilanteessa.
Jos minä en väistä, miksei toinenkaan väistä? Miksi minun pitää olla aina se, joka väistää?
Miten kadulla kulkemisestakin on tullut ihmisten välistä valtataistelua?
Kommentit (1352)
Sen takia koska osa jalankulkijoista on keksinyt omat sääntönsä ja ovat uppiniskaisia ja osa noudattaa niitä oikeita sääntöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kapealla kinttupolkua kohtasin ihmisen ja otimme toisistamme halausotteen ja pyörähdimme puoli kierrosta. Toivotimme toisillemme iloisesti mukavaa päivänjatkoa ja jatkoimme kumpikin matkaamme.
Kun otitte ”halausotteen” kävikö sen jälkeen sormi kolossa?
Aikamoisia fantasioita täällä.
Suosittelen hankkimaan nyrkkeilysäkin kotiin.
Tätä samaa väistämistä tapahtuu myös kirppareilla. Toiset eivät hievahdakaan, kun tukkii käytävää, kun jäävät käytävälle seisomaan. Sitten kun mä yritän liikkua käytävällä niin tukkijan kohdalla pysähdyn ja jään seisomaan minuutti tolkulla. Toiset eivät silti välitä tippaakaan vaikka näkisi tukkivansa tietä ja jotkut huomauttavat toisille, että väistä, että toiset pääsee ohi. Tässä on se, että oma-aloitteinen väistäminen puuttuu monilta. Useasti joutuu ahtaasti pujottelee ihmisiä, kun ovat toisia huomioon ottamattomia. Itse en edes uskalla huomauttaa toisille, että anteeksi, pääsisinkö ohi, kun toiset kiihtyy ja ovat sitten ärtyisiä.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on asenne.
Mulla oli rankka lapsuus, opin jo lapsena kovaksi, jouduin puolustamaan fyysistä koskemattomuuttani jo lapsena. Tämä kait kasvatti jonkin ”auran” ympärille mut tarvittaessa saan melkein tahansa väistämään.
Kerran jouduin putkaan ja samassa kopissa oli joku sekava hullun kiilto silmissä oleva tantta, yritti uhkailla mulle mut laitoin bitch-vaihteen päälle, ja sanoin että tuu vaan ni otetaan matsi, s**tana. Ei tullut.
Ulkoisesti olen keski-ikäinen hameisiin, neuleisiin, kevyttoppatakkiin ja Marja Kurjen huiveihin sonnustautunut vähän pyylevä rouva mut street wise oon ollut aina, eikä kukaan ala mulle. Ostarillakin pyörivät teinit jotka yleensä huutelee keski-ikäisten perään tai kiusaa nuorempiaan, hekin väistävät. joskus toivon, että siitä teinijengistä joku huutaisi mulle jotain, niin saisin niitata jätkän kivetykseen.
Jos jonkun neuvon voisin ap:lle ja muille aroille ihmisille antaa, niin kävelkää selkä suorassa, mieluummin jopa vähän takakenossa ja mittailkaa ympäristöänne koko ajan. Kun joku kävelee vastaan, niin tehkää hyvissä ajoin itsenne tiettäväksi, siis kävelkää ”voimaa ilmentäen”, en osaa sitä paremmin selittää, ja tuijottakaa tätä tyyppiä. Tuijottakaa koko ajan, älkääkä kääntäkö katsettanne pois tai jos tuijottaa takas, niin silloin älkää missään tapauksessa laskeko katsettanne vaan tuijottakaa resting bitch -facella.
Kädet taskuun, kyynärpäät teräväksi, jännittäkää käsivarret jotta varmasti vastaantulija ottaa osumaa jos ei väistä. Varautukaa kiroamaan ja huutamaan että ”kato vtu vähän mihin kävelet”.
Tulos: se toinen väistää.
T. Korkeasti koulutettu rouva
Karkeasti koulutettu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kuljen fillarilla niin mulla ei ole sitä ongelmaa. En edes kovaa fillarilla ajele ja silti vastaantulijat antavat väylän itselleni kulkea heistä ohi. Osa autoilijoistakin antaa tietä suojatien kohdalla, vaikka oon ihan pysähdyksissä autotien sivussa. Kiitos käden heilahduksen sitten annan autoilijoille. Harvoin itse kohtaan sellaisia ihmisiä, jotka tyssäyttää liikkumiseni fillarilla.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on asenne.
Mulla oli rankka lapsuus, opin jo lapsena kovaksi, jouduin puolustamaan fyysistä koskemattomuuttani jo lapsena. Tämä kait kasvatti jonkin ”auran” ympärille mut tarvittaessa saan melkein tahansa väistämään.
Kerran jouduin putkaan ja samassa kopissa oli joku sekava hullun kiilto silmissä oleva tantta, yritti uhkailla mulle mut laitoin bitch-vaihteen päälle, ja sanoin että tuu vaan ni otetaan matsi, s**tana. Ei tullut.
Ulkoisesti olen keski-ikäinen hameisiin, neuleisiin, kevyttoppatakkiin ja Marja Kurjen huiveihin sonnustautunut vähän pyylevä rouva mut street wise oon ollut aina, eikä kukaan ala mulle. Ostarillakin pyörivät teinit jotka yleensä huutelee keski-ikäisten perään tai kiusaa nuorempiaan, hekin väistävät. joskus toivon, että siitä teinijengistä joku huutaisi mulle jotain, niin saisin niitata jätkän kivetykseen.
Jos jonkun neuvon voisin ap:lle ja muille aroille ihmisille antaa, niin kävelkää selkä suorassa, mieluummin jopa vähän takakenossa ja mittailkaa ympäristöänne koko ajan. Kun joku kävelee vastaan, niin tehkää hyvissä ajoin itsenne tiettäväksi, siis kävelkää ”voimaa ilmentäen”, en osaa sitä paremmin selittää, ja tuijottakaa tätä tyyppiä. Tuijottakaa koko ajan, älkääkä kääntäkö katsettanne pois tai jos tuijottaa takas, niin silloin älkää missään tapauksessa laskeko katsettanne vaan tuijottakaa resting bitch -facella.
Kädet taskuun, kyynärpäät teräväksi, jännittäkää käsivarret jotta varmasti vastaantulija ottaa osumaa jos ei väistä. Varautukaa kiroamaan ja huutamaan että ”kato vtu vähän mihin kävelet”.
Tulos: se toinen väistää.
T. Korkeasti koulutettu rouva
Korkeasta iästä ja koulutuksesta huolimatta olet jäänyt henkisesti 15 vuotiaan tasolle ajatusmaailmoissasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa varoa liikenteessä, ettei törmää narsissiin. Ihan mahdollista sekin, että samanlailla ajattelija tulee vastaan, kun ajatellaan, että tällä kertaa minä en väistä.
Pienikokoisena naisena olen aina se, joka väistää. Kun pian taas alkaa kura- ja loskakelit, minut pakotetaan väistämään lätäkköön ja mutalikkoon. Sitten talven lumisilla keleillä luonnollisesti minä väistän polviani myöten hankeen. Kun on oikein liukasta, muut saavat kulkea hiekoitettua tietä pitkin ja minun täytyy väistää sinne hiekoittamattomalle jäälle. Kesäisin tietysti sitten väistän ruohikolle.
Aikani jaksoin yrittää vaikka mitä keinoja, että saisin jonkun väistämään, mutta ihmiset oikeasti kävelee ennemmin vaikka päin kuin väistävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pienikokoisena naisena olen aina se, joka väistää. Kun pian taas alkaa kura- ja loskakelit, minut pakotetaan väistämään lätäkköön ja mutalikkoon. Sitten talven lumisilla keleillä luonnollisesti minä väistän polviani myöten hankeen. Kun on oikein liukasta, muut saavat kulkea hiekoitettua tietä pitkin ja minun täytyy väistää sinne hiekoittamattomalle jäälle. Kesäisin tietysti sitten väistän ruohikolle.
Aikani jaksoin yrittää vaikka mitä keinoja, että saisin jonkun väistämään, mutta ihmiset oikeasti kävelee ennemmin vaikka päin kuin väistävät.
Miksi väistät? Jää seisomaan paikallesi. Kuka nyt johonkin jorpakkoon lähtee oma-aloitteisesti loikkimaan. Ota vähän vastuuta käytöksestäsi.
Virhe on se, ettei katso kohti. Vihainen tuijotus, niin kyllä on väistäneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupassa voi tuollaisia en väistä ”kouluttaa” ostoskärryjen kanssa. Itse kävelen aina käytävien reunassa siten että jää muillekin tilaa, mutta aina välillä tulee vastaan tällainen lauma koko käytävän leveydellä vastaan. Siinä kohden kiihdytän vähän vauhtia ja alan tosi kiinnostuneena samalla tuijottamaan hyllyjä. Kyllä nuo oppii pikkuhiljaa kun kärryihin törmäävät ja sattuu ehkä vähän. Kummallisinta on noissa rinnakkain kävelevissä että eivät ymmärrä mennä vähäksi aikaa jonoon kun joku tulee vastaan, usein se reunimmainen viime hetkessä, kun tajuaa että tuo tulee päälle jos ei väisty, yrittää kaventaa itseään ja silti sitten osittain kärry osuu.
No, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä ole koskaan tällaiseen ongelmaan törmännyt.
Jos on nopealiikkeinen ja notkea niin tätä ongelmaa ei tule ikinä. Paitsi raskaiden kantamusten kanssa.
Minä pystyn kävelemään ruuhkassa täyttä vauhtia, koska vartalo kääntyy kun joku osuu kohdalle. Sovin läpi noin 20 sentin välistä.
Olen törmännyt tähän ihmistyyppiin ja tunnen myös muutaman. Usein röyhkeitä muillakin elämän osa-alueilla. Osalla on taas jotain hahmotushäiriöitä.
Vierailija kirjoitti:
Huono näkö?
Oliko siis ”huono näkö” vai ”huonon näköinen”?
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan tällaiseen ongelmaan törmännyt.
Et ole selvästikään käynyt Itä-Helsingissä.
No entä sitten, kun sinua vastaan kävelee oikeaa laitaa aikuinen, jonka lapsi kävelee pientareen puolella aikuisen oikeasta kädestä kiinni pitäen. Väistätkö? Kun katsot kevyenliikenteen merkkiä, lapsi kävelee aikuisen oikealla puolella. Minä olen vm 71 ja näin meille opetettiin, kunnes tuli uusi laki v-98, koska KOIRIEN piti saada kulkea omaa tietä, kumpi nyt vaan tuntuu KOIRALLE luontevammalta.
En ole oppimaani muuttanut, enkä muuta. Kuljen kuten pyöräilijät, oikeaa reunaa.
Joku ehdotti, että kääntykää selin vastaantulijaan mikäli kävelee väärään suuntaan. Tein sen tänään ja nii joutui minut ohittamaan. Hyvä vinkki👍