Olen masennuksen/ahdistuksen takia sairauslomalla, haluatko kysyä minulta jotain?
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Usein ihmisiä varoitellaan syömästä " mömmöjä", oletko samaa mieltä?
En ole. En ymmärrä masentuneita jotka pelkäävät lääkkeitä niin paljon että ostavat säännöllisesti heille määrätyt lääkkeet ja valehtelevat lääkärille syövänsä niitä./ap
Olisiko sinulle jokin muu työ parempi kuin se toimistotyö, esim postinkantajan työ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein ihmisiä varoitellaan syömästä " mömmöjä", oletko samaa mieltä?
En ole. En ymmärrä masentuneita jotka pelkäävät lääkkeitä niin paljon että ostavat säännöllisesti heille määrätyt lääkkeet ja valehtelevat lääkärille syövänsä niitä./ap
Itse lopetin kerran omin lupineni yhden psykoosilääkkeen, joka oli määrätty ahdistuneisuuteen. En ole koskaan ollut psykoottinen. Jännä juttu, vuosia kestänyt aivosumu ja huimaus hävisivät! Pystyin jälleen kuntoilemaan ja laihduttamaan. Omahoitaja tietenkin suuttui :D
Minusta on ymmärrettävää, että niin monet valehtelevat syövänsä lääkkeitä, kun hoitohenkilökunnan suhtautuminen on tuo. Jos ei syö lääkkeitä, saatetaan evätä psykoterapia ja sairausloma. Ei ne lääkkeet toimi kaikille yhtä hyvin, eivätkä milloinkaan korvaa psykoterapiaa joka olisi hyväksi varsinkin niille jotka ovat kärsineet masennuksesta pidempään.
Kiitos tästä avauksesta. Kuinka sinä nyt voit? Tuntuuko,, että saat riittävästi apua? Onko sinulla joku läheinen, kenen kanssa voit aina puhua? Onko päivässäsi riittävästi mukavia asioita?
Selvähän se on että lääkkeet sumentaa ajattelua ja olemista. Vuosikausien lääkkeiden syöminen ei liene oikea tapa hoitaa masennusta.
Saitko palkallista sairaslomaa? Kuinka pitkäksi aikaa? Miten esimies reagoi? (Varmasti googlettanut koodin saikkulapussa jollei ollut tuttu..)
Oma esimies on täysin ammattitaidoton ja selostaa muiden saikuista muille. Mistä näitä riittääkään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaako lenkkeily ja ulkoilu mielialaasi?
Itsensä aktiivisena pitäminen vähentää masennusta, silloin ei ole aikaa liikaan pohtimiseen ja miettimiseen.
Se joka väittää liikunnan tai ruokavalion avulla parantuneensa masennuksesta ei ole OIKEASTI masentunut ollutkaan
Itse olenselvinnyt vaikeasta masennuksesta ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Kaksi vuotta maksasin pimeässä huoneessa unen ja valveen rajamailla musiikin tauotta pauhaten korviini lohtua tuoden. Missään en käynyt. Mitään en tehnyt. Lopulta isäni maksoi kalliit tutkimukset, ja aloitin kehon matala-asteisen tulehduksen hoidon ravintolisillä sekä ruokavaliolla (kutakuinkin vhh). Noin kolmeen kuukauteen ei tapahtunut mitään - adaptaatiovaihe - mutta sen jälkeen olo kohisi silmissä parempaan. Nyt puolitoista vuotta hulvani jälkeen koen itseni täysin terveeksi. Luen pääsykokeisiin ja olen lämmitellyt kohmettuneita ystävyyssuhteita sekä aloittanut osa-aikaisessa työssä.
Kiinnostavaa luettavaa aiheesta sekä faktatietoa löytyy Helsingin Sanomien uutisarkistosta, jossa Markus Rantala kertoo näkemyksiään masennuksen neuroinflammatioetiologiasta. Itse en tätä ole lukenut, mutta hoitoni oli samansuuntaista aetikkelien yleiskatsauksen perusteella. M28
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaako lenkkeily ja ulkoilu mielialaasi?
Itsensä aktiivisena pitäminen vähentää masennusta, silloin ei ole aikaa liikaan pohtimiseen ja miettimiseen.
Se joka väittää liikunnan tai ruokavalion avulla parantuneensa masennuksesta ei ole OIKEASTI masentunut ollutkaan
Itse olenselvinnyt vaikeasta masennuksesta ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Kaksi vuotta maksasin pimeässä huoneessa unen ja valveen rajamailla musiikin tauotta pauhaten korviini lohtua tuoden. Missään en käynyt. Mitään en tehnyt. Lopulta isäni maksoi kalliit tutkimukset, ja aloitin kehon matala-asteisen tulehduksen hoidon ravintolisillä sekä ruokavaliolla (kutakuinkin vhh). Noin kolmeen kuukauteen ei tapahtunut mitään - adaptaatiovaihe - mutta sen jälkeen olo kohisi silmissä parempaan. Nyt puolitoista vuotta hulvani jälkeen koen itseni täysin terveeksi. Luen pääsykokeisiin ja olen lämmitellyt kohmettuneita ystävyyssuhteita sekä aloittanut osa-aikaisessa työssä.
Kiinnostavaa luettavaa aiheesta sekä faktatietoa löytyy Helsingin Sanomien uutisarkistosta, jossa Markus Rantala kertoo näkemyksiään masennuksen neuroinflammatioetiologiasta. Itse en tätä ole lukenut, mutta hoitoni oli samansuuntaista aetikkelien yleiskatsauksen perusteella. M28
En usko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko aiemmin ollut masentunut vai onko ensimmäinen kerta?
Olen ollut aiemminkin. Pisin sairausloma 2 kk muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä kuudes viikko meneillään ja näillä näkymin ensi viikolla haen jatkoa työterveydestä./ap
Miksi sanot hakevasi jatkoa saikullesi? Eikö lääkäri arvioi sairausloman tarpeen ja kirjoita todistuksen oman arvionsa pohjalta, ei sen perusteella että potilas päättää hakea saikun? Vai onko niin että jos potilas on ollut aiemmin saikulla mt-ongelmien vuoksi, hän saa uuden saikun tai jatkoa edelliselle saikulle aina halutessaan?
Kiitos ap:lle. Miten mania-vaiheet sinulla näkyvät? Olitko ns. kiltti lapsi ja nuori? Tekevätkö lääkkeet sellaiseksi turraksi, eli kuin ei olisi tunteita? Mitä ahdistuskohtauksessa tapahtuu? Näkyykö se aina ulospäin?
Mitä sinulle kuuluu? kirjoitti:
Kiitos tästä avauksesta. Kuinka sinä nyt voit? Tuntuuko,, että saat riittävästi apua? Onko sinulla joku läheinen, kenen kanssa voit aina puhua? Onko päivässäsi riittävästi mukavia asioita?
Samat kysymykset oli mullakin mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulle jokin muu työ parempi kuin se toimistotyö, esim postinkantajan työ?
En osaa sanoa, olen tehnyt 18-vuotiaasta saakka samaa työtä ja pidän työstäni enkä näe itseäni tekemässä mitään muuta./ap
Mitä sinulle kuuluu? kirjoitti:
Kiitos tästä avauksesta. Kuinka sinä nyt voit? Tuntuuko,, että saat riittävästi apua? Onko sinulla joku läheinen, kenen kanssa voit aina puhua? Onko päivässäsi riittävästi mukavia asioita?
Huonosti voin, joka päivä tuntuu raskaalta eikä mikään tuo iloa. Odotan vain että olo paranisi. Saan riitävästi apua. Vanhemmilleni voin puhua./ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulle jokin muu työ parempi kuin se toimistotyö, esim postinkantajan työ?
En osaa sanoa, olen tehnyt 18-vuotiaasta saakka samaa työtä ja pidän työstäni enkä näe itseäni tekemässä mitään muuta./ap
Kuitenkin ahdistut työssäsi ja tarvit saikkua.
Vierailija kirjoitti:
Saitko palkallista sairaslomaa? Kuinka pitkäksi aikaa? Miten esimies reagoi? (Varmasti googlettanut koodin saikkulapussa jollei ollut tuttu..)
Oma esimies on täysin ammattitaidoton ja selostaa muiden saikuista muille. Mistä näitä riittääkään...
Tammikuun palkka tuli normaalisti. Helmikuun palkka luultavasti 50% palkasta kuten viimeksi kun olin pitkällä sairauslomalla. Esimies vaikuttanut ymmärtäväiseltä (tähän asti). En tiedä miten jatkossa jos saikku pitkittyy vaan./ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko aiemmin ollut masentunut vai onko ensimmäinen kerta?
Olen ollut aiemminkin. Pisin sairausloma 2 kk muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä kuudes viikko meneillään ja näillä näkymin ensi viikolla haen jatkoa työterveydestä./ap
Miksi sanot hakevasi jatkoa saikullesi? Eikö lääkäri arvioi sairausloman tarpeen ja kirjoita todistuksen oman arvionsa pohjalta, ei sen perusteella että potilas päättää hakea saikun? Vai onko niin että jos potilas on ollut aiemmin saikulla mt-ongelmien vuoksi, hän saa uuden saikun tai jatkoa edelliselle saikulle aina halutessaan?
Olo kun ei ole tästä parantunut, en näe syytä miksei sairauslomaani jatkettaisi. Jos en sitä työterveydestä saa, psykiatri kyllä jatkaa sairauslomaani./ap
32, ei ole koskaan ollut puhetta noista./ap