Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikä erottaa tradenomin ja kauppatieteiden kandin?

Vierailija
04.02.2021 |

Mikä erottaa nämä koulutukset?

Kommentit (137)

Vierailija
81/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näin se valitettavasti monesti on. Itsekin liiketalouden tradenomi (markkinointi) ja kaupan kassalle päädyin. Näin on tapahtunut monelle muullekin, ja osa luokkalaisistamme vaihtoi alaa. Meille AMK:ssa vielä hehkutettiin miten ylpeitä meidän kannattaa olla, kun olemme tradenomeja. No, eihän tässä, onneksi työpaikka on säilynyt koronasta huolimatta. Työpaikkani on myös ihan ok. Näen siellä myös paljon ihmisiä, mikä on tärkeää sillä olen yksinäinen, vailla tarpeeksi ihmiskontakteja vapaa-ajalla, joten mielenterveys kärsisi pahasti jos tuota työpaikkaa ei olisi. 

Vierailija
82/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus: ei juuri mitenkään. Samat kirjat luettavana, samat tehtävät monilla kursseilla, samat luennoitsijat molemmissa kouluissa, sama teoria opiskeltavana. Yliopistossa enemmän teoriaa, ammattikorkeakoulussa käytännönläheisempää, mutta samat asiat käydään läpi (suuntautumisvaihtoehdosta riippuen). Erona ehkä se, että yliopistossa kurssille kirjoitetaan raportteja, analyysejä ja esseitä enemmän, ja ammattikorkeassa osa näistä on korvattu käytännön tekemisellä. "Näin tehdään teoriassa, tässä syväanalyysiraporttini" vs "näin tehdään käytännössä, tässä valmis työni". Maisterivaihe on se, joka erottelee jyvät akanoista. Puolisoni on luennoitsija korkeakouluissa ja kertonut tästä.

Sori mut tää ei vaan oo totta. Talousmatematiikka on se, mikä erottaa kauppatieteilijät tradenomeista. Tradenomin koulutus ei ole lainkaan niin vaativa eikä aines ollenkaan niin hyvää kuin kauppakorkeassa.

Vai kuinka moni tradenomi tietää mikä on Eulerin lause, ymmärtää matriiseista, joustojen laskemisesta, regressioanalyysista jne jne.

Itse en noista koulutuksistä tiedä, mutta jos on kohtullisen hyvä matematiikassa, niin väitän, että kaikki mainitsemasi laskennat pystyy opettelemaan työn ohessa, vaikkei olisi kauppakorkeassa käynytkään.

Tässä nyt enemmänkin oli pointtina se, että edes kaikki, jotka on päässyt kauppakorkeaan sisään ei pääse tuota talousmatematiikkaa läpi. Karsinta on siis kovaa. Jos saa sen läpi ja siis KTK-paperit käteensä, niin on jo jossakin prosentiilissa älykkyyden suhteen.

Tradenomin matikat ei vastaavaa karsintaa tee. Niistä pääsee läpi kuka tahansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tälläkin palstalla ketju lähtee välittömästi poistoon, jos sanoo että esimerkiksi myymäläpäällikölle tradenomi on oikein hyvä pohjakoulutus. Ihmettelen, että miksi näin? Miksi se ei olisi?

Varmaan onkin. Varmaan kelpo koulutus sinänsä

Vierailija
84/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus: ei juuri mitenkään. Samat kirjat luettavana, samat tehtävät monilla kursseilla, samat luennoitsijat molemmissa kouluissa, sama teoria opiskeltavana. Yliopistossa enemmän teoriaa, ammattikorkeakoulussa käytännönläheisempää, mutta samat asiat käydään läpi (suuntautumisvaihtoehdosta riippuen). Erona ehkä se, että yliopistossa kurssille kirjoitetaan raportteja, analyysejä ja esseitä enemmän, ja ammattikorkeassa osa näistä on korvattu käytännön tekemisellä. "Näin tehdään teoriassa, tässä syväanalyysiraporttini" vs "näin tehdään käytännössä, tässä valmis työni". Maisterivaihe on se, joka erottelee jyvät akanoista. Puolisoni on luennoitsija korkeakouluissa ja kertonut tästä.

Sori mut tää ei vaan oo totta. Talousmatematiikka on se, mikä erottaa kauppatieteilijät tradenomeista. Tradenomin koulutus ei ole lainkaan niin vaativa eikä aines ollenkaan niin hyvää kuin kauppakorkeassa.

Vai kuinka moni tradenomi tietää mikä on Eulerin lause, ymmärtää matriiseista, joustojen laskemisesta, regressioanalyysista jne jne.

Nämähän ovat tuleville dippainsseille fuksisyksyn tavaraa

ohis

On nää kauppatieteilijälläkin ekana syksynä. Mutta ei kaikki pääse läpi. Ei Teekkareista kaikki eikä kauppatieteilijöistä kaikki.

Vierailija
85/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus: ei juuri mitenkään. Samat kirjat luettavana, samat tehtävät monilla kursseilla, samat luennoitsijat molemmissa kouluissa, sama teoria opiskeltavana. Yliopistossa enemmän teoriaa, ammattikorkeakoulussa käytännönläheisempää, mutta samat asiat käydään läpi (suuntautumisvaihtoehdosta riippuen). Erona ehkä se, että yliopistossa kurssille kirjoitetaan raportteja, analyysejä ja esseitä enemmän, ja ammattikorkeassa osa näistä on korvattu käytännön tekemisellä. "Näin tehdään teoriassa, tässä syväanalyysiraporttini" vs "näin tehdään käytännössä, tässä valmis työni". Maisterivaihe on se, joka erottelee jyvät akanoista. Puolisoni on luennoitsija korkeakouluissa ja kertonut tästä.

Sori mut tää ei vaan oo totta. Talousmatematiikka on se, mikä erottaa kauppatieteilijät tradenomeista. Tradenomin koulutus ei ole lainkaan niin vaativa eikä aines ollenkaan niin hyvää kuin kauppakorkeassa.

Vai kuinka moni tradenomi tietää mikä on Eulerin lause, ymmärtää matriiseista, joustojen laskemisesta, regressioanalyysista jne jne.

Tunnen tältä alalta (sekä trade että KTM + ulkomailta kandeja) töiden ja ystävien puolesta paljon porukkaa, ja siellä on projektipäälliköitä, brand manageria, HR specialist, joku pöppön pöö manager, viestintäsiantuntija jne. 

Ei tartte töissä tietää Eulerin lauseita tai ymmärtää matriiseja.

Vierailija
86/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Näin se valitettavasti monesti on. Itsekin liiketalouden tradenomi (markkinointi) ja kaupan kassalle päädyin. Näin on tapahtunut monelle muullekin, ja osa luokkalaisistamme vaihtoi alaa. Meille AMK:ssa vielä hehkutettiin miten ylpeitä meidän kannattaa olla, kun olemme tradenomeja. No, eihän tässä, onneksi työpaikka on säilynyt koronasta huolimatta. Työpaikkani on myös ihan ok. Näen siellä myös paljon ihmisiä, mikä on tärkeää sillä olen yksinäinen, vailla tarpeeksi ihmiskontakteja vapaa-ajalla, joten mielenterveys kärsisi pahasti jos tuota työpaikkaa ei olisi. 

Mikähän opinahjo?

Meillä viestinnän ja mainonnan puolella kaikki paitsi yksi työllistyi, se yksi perusti oman copywriter-firmansa ja tekee sitä yhä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Matikka on ammattikorkeassa vaatimatonta, mutta toisaalta omassa duunissani kosketuspinnassa olevat kauppatieteilijätkään eivät ole matikassa ja loogisuudessa loistaneet mitenkään muusta massasta erottuvasti. Jos olet vaikkapa talouspäällikkönä, et taida kauheasti tarvita mitään kehittynyttä matematiikkaa ja siinä hommassa pärjää lukion lyhyellä matikalla. 

Vierailija
88/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tradenomi on ns. opistotutkinto/ammattikorkeakoulututkinto ja kandidaatti taas korkeakoulu/yliopistotutkinto.

No höps kukkuu sentään. Tradenomi ei ole opistotutkinto vaan ammattikorkeakoulututkinto ja kandidaatti on tutkinto, joka saadaan korkeakoulusta tai yliopistosta. 

Kandidaatin tutkinto saadaan vain yliopistosta.

Saadaan myös korkeakoulusta

https://www.aalto.fi/fi/koulutustarjonta/kauppatieteiden-kandidaattiohj…

Aalto yliopistosta. Tämä teknillisten korkeakoulujen nimenmuutos tehtiin siksi, koska ne halusivat pesäeron AMK:hin. Ja tämä ei ole mitään mutua tms. Ihan on fakta.

Maineekkaasta , suurimasta  ja kauneinmasta (omasta mielestään ) Helsingin kauppakorkeakoulusta (eli kauppiksesta) tuli osa Aalto yliopistoa kuten Otanimen teknillisestä korkeakoulusta, jota Poliksi ennen nimitettiin. Kolmas Aallon palikka on Taidetetelollinen korkeakoulu

Kolmen edellä mainitun instituutin ei ole koskaan tarvinut tehdä hajurakoa ammattisurkeakoluihin. Sen verran eri sarjassa ovat painineet jo vuodesta 1920.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus: ei juuri mitenkään. Samat kirjat luettavana, samat tehtävät monilla kursseilla, samat luennoitsijat molemmissa kouluissa, sama teoria opiskeltavana. Yliopistossa enemmän teoriaa, ammattikorkeakoulussa käytännönläheisempää, mutta samat asiat käydään läpi (suuntautumisvaihtoehdosta riippuen). Erona ehkä se, että yliopistossa kurssille kirjoitetaan raportteja, analyysejä ja esseitä enemmän, ja ammattikorkeassa osa näistä on korvattu käytännön tekemisellä. "Näin tehdään teoriassa, tässä syväanalyysiraporttini" vs "näin tehdään käytännössä, tässä valmis työni". Maisterivaihe on se, joka erottelee jyvät akanoista. Puolisoni on luennoitsija korkeakouluissa ja kertonut tästä.

Sori mut tää ei vaan oo totta. Talousmatematiikka on se, mikä erottaa kauppatieteilijät tradenomeista. Tradenomin koulutus ei ole lainkaan niin vaativa eikä aines ollenkaan niin hyvää kuin kauppakorkeassa.

Vai kuinka moni tradenomi tietää mikä on Eulerin lause, ymmärtää matriiseista, joustojen laskemisesta, regressioanalyysista jne jne.

Itse en noista koulutuksistä tiedä, mutta jos on kohtullisen hyvä matematiikassa, niin väitän, että kaikki mainitsemasi laskennat pystyy opettelemaan työn ohessa, vaikkei olisi kauppakorkeassa käynytkään.

Tässä nyt enemmänkin oli pointtina se, että edes kaikki, jotka on päässyt kauppakorkeaan sisään ei pääse tuota talousmatematiikkaa läpi. Karsinta on siis kovaa. Jos saa sen läpi ja siis KTK-paperit käteensä, niin on jo jossakin prosentiilissa älykkyyden suhteen.

Tradenomin matikat ei vastaavaa karsintaa tee. Niistä pääsee läpi kuka tahansa.

No jos tarvii itselleen todisteen tuossa muodossa älykkyydestään niin mikä ettei. Itse hoidin oman validointini tunnissa Mensan testissä ja sitten riittikin AMK tutkinnoksi. 

Vierailija
90/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis eikö aloittaja oikeasti tiedä mikä on ero on AMK- ja yliopistotutkinnolla?

Konsepti käytännönläheisyydestä ja työelämälähtöisyydesta vs. akateemisuus ja tutkimus ei missään nimessä ole tuttua?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin se valitettavasti monesti on. Itsekin liiketalouden tradenomi (markkinointi) ja kaupan kassalle päädyin. Näin on tapahtunut monelle muullekin, ja osa luokkalaisistamme vaihtoi alaa. Meille AMK:ssa vielä hehkutettiin miten ylpeitä meidän kannattaa olla, kun olemme tradenomeja. No, eihän tässä, onneksi työpaikka on säilynyt koronasta huolimatta. Työpaikkani on myös ihan ok. Näen siellä myös paljon ihmisiä, mikä on tärkeää sillä olen yksinäinen, vailla tarpeeksi ihmiskontakteja vapaa-ajalla, joten mielenterveys kärsisi pahasti jos tuota työpaikkaa ei olisi. 

Mikähän opinahjo?

Meillä viestinnän ja mainonnan puolella kaikki paitsi yksi työllistyi, se yksi perusti oman copywriter-firmansa ja tekee sitä yhä.

Myös, kun S-pankkiin haettiin uusia työntekijöitä, niin ei siinä tradenomin tutkinto ´painanut, vaan sinne valittiin kassa-/infolinjastolta nainen, joka oli tullut sinne töihin lukion jälkeen eikä ollut siinä vaiheessa kouluttautunut mitenkään, oli ollut vuosia töissä siinä Prismassa. Itse olin ollut muutaman vuoden. Samaten valittiin kauppatieteitä yliopistossa opiskellut poika, mutta eihän hän sinne jäänyt vaan lähti myöhemmin alan hommiin. Kai ajattelivat hänen saavan siitä työkokemusta. 

Vierailija
92/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus: ei juuri mitenkään. Samat kirjat luettavana, samat tehtävät monilla kursseilla, samat luennoitsijat molemmissa kouluissa, sama teoria opiskeltavana. Yliopistossa enemmän teoriaa, ammattikorkeakoulussa käytännönläheisempää, mutta samat asiat käydään läpi (suuntautumisvaihtoehdosta riippuen). Erona ehkä se, että yliopistossa kurssille kirjoitetaan raportteja, analyysejä ja esseitä enemmän, ja ammattikorkeassa osa näistä on korvattu käytännön tekemisellä. "Näin tehdään teoriassa, tässä syväanalyysiraporttini" vs "näin tehdään käytännössä, tässä valmis työni". Maisterivaihe on se, joka erottelee jyvät akanoista. Puolisoni on luennoitsija korkeakouluissa ja kertonut tästä.

Sori mut tää ei vaan oo totta. Talousmatematiikka on se, mikä erottaa kauppatieteilijät tradenomeista. Tradenomin koulutus ei ole lainkaan niin vaativa eikä aines ollenkaan niin hyvää kuin kauppakorkeassa.

Vai kuinka moni tradenomi tietää mikä on Eulerin lause, ymmärtää matriiseista, joustojen laskemisesta, regressioanalyysista jne jne.

Itse en noista koulutuksistä tiedä, mutta jos on kohtullisen hyvä matematiikassa, niin väitän, että kaikki mainitsemasi laskennat pystyy opettelemaan työn ohessa, vaikkei olisi kauppakorkeassa käynytkään.

Tässä nyt enemmänkin oli pointtina se, että edes kaikki, jotka on päässyt kauppakorkeaan sisään ei pääse tuota talousmatematiikkaa läpi. Karsinta on siis kovaa. Jos saa sen läpi ja siis KTK-paperit käteensä, niin on jo jossakin prosentiilissa älykkyyden suhteen.

Tradenomin matikat ei vastaavaa karsintaa tee. Niistä pääsee läpi kuka tahansa.

No jos tarvii itselleen todisteen tuossa muodossa älykkyydestään niin mikä ettei. Itse hoidin oman validointini tunnissa Mensan testissä ja sitten riittikin AMK tutkinnoksi. 

Ei tarvitse todistella itselleen vaan työnantajille tietysti. Vai liitätkö hakukirjeeseen Mensan testituloksen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin se valitettavasti monesti on. Itsekin liiketalouden tradenomi (markkinointi) ja kaupan kassalle päädyin. Näin on tapahtunut monelle muullekin, ja osa luokkalaisistamme vaihtoi alaa. Meille AMK:ssa vielä hehkutettiin miten ylpeitä meidän kannattaa olla, kun olemme tradenomeja. No, eihän tässä, onneksi työpaikka on säilynyt koronasta huolimatta. Työpaikkani on myös ihan ok. Näen siellä myös paljon ihmisiä, mikä on tärkeää sillä olen yksinäinen, vailla tarpeeksi ihmiskontakteja vapaa-ajalla, joten mielenterveys kärsisi pahasti jos tuota työpaikkaa ei olisi. 

Mikähän opinahjo?

Meillä viestinnän ja mainonnan puolella kaikki paitsi yksi työllistyi, se yksi perusti oman copywriter-firmansa ja tekee sitä yhä.

Myös, kun S-pankkiin haettiin uusia työntekijöitä, niin ei siinä tradenomin tutkinto ´painanut, vaan sinne valittiin kassa-/infolinjastolta nainen, joka oli tullut sinne töihin lukion jälkeen eikä ollut siinä vaiheessa kouluttautunut mitenkään, oli ollut vuosia töissä siinä Prismassa. Itse olin ollut muutaman vuoden. Samaten valittiin kauppatieteitä yliopistossa opiskellut poika, mutta eihän hän sinne jäänyt vaan lähti myöhemmin alan hommiin. Kai ajattelivat hänen saavan siitä työkokemusta. 

En S-pankkia edes nimittäisi pankiksi.

Vierailija
94/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se mikä joissakin (ei kaikissa) akateemisissa huvittaa, on se, että he kuvittelevat jotenkin jokaisen kouluttautuvan älyllisen potentiaalinsa maksimitasolle. Vaikka he olisivat itse niin tehneet, eivät kaikki muut toimi samoin. 

Satun olemaan älykäs ja minulle riittää se tieto, että pystyisin tarvittaessa omaksumaan ja oppimaan lukuisia asioita monilta eri aloilta. 

Älykkyys ja älyllinen lahjakkuus ovat muutenkin vain yksi ominaisuus eikä ole viisasta laittaa sille liikaa painoarvoa. On hyvä ymmärtää, että vain kymmenen prosenttia ihmisistä on kymmenen älykkäimmän/lahjakkaimman joukossa ja ne yhdeksän kymmenestä muuta ihmistä ovat ihan kelpoja ihmisiä nekin eivätkä mitään maanantaikappaleita. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus: ei juuri mitenkään. Samat kirjat luettavana, samat tehtävät monilla kursseilla, samat luennoitsijat molemmissa kouluissa, sama teoria opiskeltavana. Yliopistossa enemmän teoriaa, ammattikorkeakoulussa käytännönläheisempää, mutta samat asiat käydään läpi (suuntautumisvaihtoehdosta riippuen). Erona ehkä se, että yliopistossa kurssille kirjoitetaan raportteja, analyysejä ja esseitä enemmän, ja ammattikorkeassa osa näistä on korvattu käytännön tekemisellä. "Näin tehdään teoriassa, tässä syväanalyysiraporttini" vs "näin tehdään käytännössä, tässä valmis työni". Maisterivaihe on se, joka erottelee jyvät akanoista. Puolisoni on luennoitsija korkeakouluissa ja kertonut tästä.

Sori mut tää ei vaan oo totta. Talousmatematiikka on se, mikä erottaa kauppatieteilijät tradenomeista. Tradenomin koulutus ei ole lainkaan niin vaativa eikä aines ollenkaan niin hyvää kuin kauppakorkeassa.

Vai kuinka moni tradenomi tietää mikä on Eulerin lause, ymmärtää matriiseista, joustojen laskemisesta, regressioanalyysista jne jne.

Itse en noista koulutuksistä tiedä, mutta jos on kohtullisen hyvä matematiikassa, niin väitän, että kaikki mainitsemasi laskennat pystyy opettelemaan työn ohessa, vaikkei olisi kauppakorkeassa käynytkään.

Tässä nyt enemmänkin oli pointtina se, että edes kaikki, jotka on päässyt kauppakorkeaan sisään ei pääse tuota talousmatematiikkaa läpi. Karsinta on siis kovaa. Jos saa sen läpi ja siis KTK-paperit käteensä, niin on jo jossakin prosentiilissa älykkyyden suhteen.

Tradenomin matikat ei vastaavaa karsintaa tee. Niistä pääsee läpi kuka tahansa.

No jos tarvii itselleen todisteen tuossa muodossa älykkyydestään niin mikä ettei. Itse hoidin oman validointini tunnissa Mensan testissä ja sitten riittikin AMK tutkinnoksi. 

Ei tarvitse todistella itselleen vaan työnantajille tietysti. Vai liitätkö hakukirjeeseen Mensan testituloksen?

Edellä keskusteltiin siitä, että todella harva tarvitsee noita oppeja mihinkään. Toki jos hakee juuri sellaista paikkaa, pitää olla osoittaa pätevyys siihen. Lukuisiin KTM/ekonomitehtäviin ei vaadita talousmatematiikan osaamista tuolla tasolla. Itsehän kerroit miten kyseessä on ihmisen validointi jyvät akanoista eikä mikään oikea tarpeellinen taito:

Tässä nyt enemmänkin oli pointtina se, että edes kaikki, jotka on päässyt kauppakorkeaan sisään ei pääse tuota talousmatematiikkaa läpi. Karsinta on siis kovaa. Jos saa sen läpi ja siis KTK-paperit käteensä, niin on jo jossakin prosentiilissa älykkyyden suhteen.

Vierailija
96/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tradenomin koulutus on tarkoitettu assariksi, käräjäsihteeriksi, myymäläpääliköksi jne. Kandi, noh, siitä on tänäpäivänä tarkoitus jatkaa sitten maisteriksi.

Ei todellakaan valmista myymäläpäälliköksi, miksi siihen tarvitsisi 3,5 vuotta? Toki joku trade voi olla MP, mutta ei traden koulutus siinä auta.

Sieltä valmistuu johdon assareita, markkinointikoordinaattoreja, kirjanpitäjiä, HR koordinaattoreita. 

Moni niistä, jotka lähtivät lukemaan tradeksi vain siksi, koska eivät muuta keksineet ja motivaatio sekä kiinnostus nollissa, päätyvät sinne ruokakauppaan töihin. Tai jos ovat jostain pilipali-AMKsta

Esimerkiksi äsryhmä rekrytoi lähinnä vain tradeja nykyään myymäläpäälliköiksi. En kyllä nyt tiedä, että oletko yhtään perillä siitä, mitä päälikön tehtävä vaatii?

Vierailija
97/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus: ei juuri mitenkään. Samat kirjat luettavana, samat tehtävät monilla kursseilla, samat luennoitsijat molemmissa kouluissa, sama teoria opiskeltavana. Yliopistossa enemmän teoriaa, ammattikorkeakoulussa käytännönläheisempää, mutta samat asiat käydään läpi (suuntautumisvaihtoehdosta riippuen). Erona ehkä se, että yliopistossa kurssille kirjoitetaan raportteja, analyysejä ja esseitä enemmän, ja ammattikorkeassa osa näistä on korvattu käytännön tekemisellä. "Näin tehdään teoriassa, tässä syväanalyysiraporttini" vs "näin tehdään käytännössä, tässä valmis työni". Maisterivaihe on se, joka erottelee jyvät akanoista. Puolisoni on luennoitsija korkeakouluissa ja kertonut tästä.

Sori mut tää ei vaan oo totta. Talousmatematiikka on se, mikä erottaa kauppatieteilijät tradenomeista. Tradenomin koulutus ei ole lainkaan niin vaativa eikä aines ollenkaan niin hyvää kuin kauppakorkeassa.

Vai kuinka moni tradenomi tietää mikä on Eulerin lause, ymmärtää matriiseista, joustojen laskemisesta, regressioanalyysista jne jne.

Itse en noista koulutuksistä tiedä, mutta jos on kohtullisen hyvä matematiikassa, niin väitän, että kaikki mainitsemasi laskennat pystyy opettelemaan työn ohessa, vaikkei olisi kauppakorkeassa käynytkään.

Tässä nyt enemmänkin oli pointtina se, että edes kaikki, jotka on päässyt kauppakorkeaan sisään ei pääse tuota talousmatematiikkaa läpi. Karsinta on siis kovaa. Jos saa sen läpi ja siis KTK-paperit käteensä, niin on jo jossakin prosentiilissa älykkyyden suhteen.

Tradenomin matikat ei vastaavaa karsintaa tee. Niistä pääsee läpi kuka tahansa.

Varmaan ymmärrät, että kauppakorkean ulkopuolella on paljon ihmisiä, jotka pääsisivät läpi talousmatematiikasta, MIKÄLI olisivat kauppakorkeassa. 

Vierailija
98/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tradenomin koulutus on tarkoitettu assariksi, käräjäsihteeriksi, myymäläpääliköksi jne. Kandi, noh, siitä on tänäpäivänä tarkoitus jatkaa sitten maisteriksi.

Ei todellakaan valmista myymäläpäälliköksi, miksi siihen tarvitsisi 3,5 vuotta? Toki joku trade voi olla MP, mutta ei traden koulutus siinä auta.

Sieltä valmistuu johdon assareita, markkinointikoordinaattoreja, kirjanpitäjiä, HR koordinaattoreita. 

Moni niistä, jotka lähtivät lukemaan tradeksi vain siksi, koska eivät muuta keksineet ja motivaatio sekä kiinnostus nollissa, päätyvät sinne ruokakauppaan töihin. Tai jos ovat jostain pilipali-AMKsta

Esimerkiksi äsryhmä rekrytoi lähinnä vain tradeja nykyään myymäläpäälliköiksi. En kyllä nyt tiedä, että oletko yhtään perillä siitä, mitä päälikön tehtävä vaatii?

Tradenomin tutkinto ei siihen valmista, katso vaikka kurssitarjonta.

Vierailija
99/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tradenomi on ammattitutkinto eli amiskoja ovat. Kaupankassa- ja sihteerikamaa. Koulutus jotain apukoulutasoa.

Kauppatieteiden kandilla on tieteellinen koulutus.

Vierailija
100/137 |
05.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tradenomi keittää kahvia prismassa ja kandi keittää kahvia jossain kivassa toimistossa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kuusi yhdeksän