Mihin kaikkeen 30v nainen on liian vanha?
Tämä ketju joko pahentaa tai helpottaa ikäkriisiäni... 30v tulee ihan pian täyteen ja huomaan ajattelevani, että on kauheasti asioita, joita en voi enää tehdä. En vaikka voi käyttää tietynlaisia vaatteita tai leikata tietynlaisia hiuksia, en voi harrastaa joitain lajeja, varsinkaan aloittaa uusia, opiskelemaan olen liian vanha ja etenkin opiskelijabileisiin, asumismuotokin pitäisi olla jotain muuta kuin vuokrakämppä avopuolison kanssa... Pitäisi olla jokin asiallinen aikuinen, jolla on elämänhallinta 100% kunnossa. Huoh. Kaipaan ihan hirveästi teini-ikää ja pelkäänkin, että kriiseillessäni rupean nolosti tekemään kaikkia teinijuttuja!
Kommentit (99)
Olen 35, ja olen aivan liian vanha kuuntelemaan paskapuhetta tai sinkkumiesten oman egon buustausta. Olen myös liian vanha, jotta mansplaining menisi minulle läpi.
Juuri kaikkea muuta voin vielä tehdä, ottaa ilolla vastaan ja kokeilla. No, kaikkeen kilpaurheiluun tämä kroppa ei enää taivu, mutta aivot työskentelevät sitäkin tehokkaammin.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen niin tuskasi! Olen 30v ja koen olevani ihan teini vielä. Ei ole ammattia, ei ajokorttia, koko aikuisuus tuntuu etäiseltä. Bilehammas kolottaa.
Kotona kuitenkin olen, välillä töissä, koko elämä on täysin tyhjää ja tylsää. Kukana muu kolmekymppinen ei halu elää kuin minä.
Niinpä! Tuntuu etten ole aikuistunut, ja se nyt ainakin olisi tähän ikään mennessä pitänyt tehdä... Käy ilmi monesta vastauksestakin :D elän kuin teini, mutta naamasta näkee etten enää ole. Alkaa jo vähän hävettää.
Ap
Ei se ikä, vaan luonne. Jos on sellainen nysväri että kokee jo 30 vuotiaana kaiken olevan ohi, on ollut samanlainen nysväri myös iässä 20 v.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi enää tulla kansainvälisen tason balettitanssijaksi eikä taitoluistelijaksi.
No noihin olisit ollut liian vanha jo 15 vuotta sitten. Kyseisissä lajeissa aloitetaan todella nuorena, ainakin jos huipulle mielii.
Olen 39 enkä keksi mitään mihin olisin liian vanha. Tai no huippu-urheilijaksi ilman pidempää harrastustaustaa.
En koe iän rajoittavan pukeutumista tai hiustyyliä. Valmistuin uuteen ammattiin 5 v sitten eli opiskelin ja piipahdin pari kertaa opiskelijabileissä. Olen kokeillut uusia harrastuksia. Vuosi sitten muutin vuokralta omistusasuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen niin tuskasi! Olen 30v ja koen olevani ihan teini vielä. Ei ole ammattia, ei ajokorttia, koko aikuisuus tuntuu etäiseltä. Bilehammas kolottaa.
Kotona kuitenkin olen, välillä töissä, koko elämä on täysin tyhjää ja tylsää. Kukana muu kolmekymppinen ei halu elää kuin minä.
Niinpä! Tuntuu etten ole aikuistunut, ja se nyt ainakin olisi tähän ikään mennessä pitänyt tehdä... Käy ilmi monesta vastauksestakin :D elän kuin teini, mutta naamasta näkee etten enää ole. Alkaa jo vähän hävettää.
Ap
No tee asialle jotain. itsehän olet oman elämäsi herra tai rouva :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen niin tuskasi! Olen 30v ja koen olevani ihan teini vielä. Ei ole ammattia, ei ajokorttia, koko aikuisuus tuntuu etäiseltä. Bilehammas kolottaa.
Kotona kuitenkin olen, välillä töissä, koko elämä on täysin tyhjää ja tylsää. Kukana muu kolmekymppinen ei halu elää kuin minä.
Niinpä! Tuntuu etten ole aikuistunut, ja se nyt ainakin olisi tähän ikään mennessä pitänyt tehdä... Käy ilmi monesta vastauksestakin :D elän kuin teini, mutta naamasta näkee etten enää ole. Alkaa jo vähän hävettää.
Ap
No tee asialle jotain. itsehän olet oman elämäsi herra tai rouva :D
Siis sehän se ristiriita ja ikäkriisi aiheuttaja juuri onkin, että en halua hyväksyä olevani jo täti-ikäinen aikuinen ihminen, mutta tunnen kuitenkin olevani liian vanha mihinkään teini-iän/nuoruuden juttuihin!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitään suurta on turha kuvitella enää saavuttavansa. Uraa/taidetta/tiedettä olisi pitänyt lähteä tekemään vähintään se 10 vuotta sitten. Mutta ihan perus elämää vielä mahdollista elää.
Joo eihän se enää kannata yrittää. Esim. vuonna -97 eräs englantilainen 32v yh-äiti sai vain 1500 puntaa kirjansa käsikirjoituksesta kustantamolta. Pari vuotta myöhemmin kyseinen nainen oli jo miljonääri ja nykyään taitaa olla miljardööri.
Joo eihän kaikki voi keksiä huippumenestyvää tarinaa nuoresta orvosta velhopojasta, mutta pointti olikin, että mitä jos tämä 32v nainen olisi ajatellut, että ei hänen ikäisenään voi enää mitään suurta saavuttaa. Aina kannattaa yrittää niin kauan kuin henki pihisee.
Vierailija kirjoitti:
Harmi etten tiennyt ettei 30v voi pukeutua niinkuin haluaa tai pitää sellaisia hiuksia kun tykkää :( olen kuitenkin tehnyt niin.. voi ei..
T. 31v
Joo nyt sinun pitää palauttaa kolmekymppiskortti. Uutta voit hakea, kun olet käynyt uudestaan sen kurssin, jolle AP:kin joutuu. 30v-kortilla saa kuitenkin luvan jo kouvolatukkaan. 40-vuotiaana sitten alkaa olla jo enemmän vaihtoehtoja.
AnneLiisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään suurta on turha kuvitella enää saavuttavansa. Uraa/taidetta/tiedettä olisi pitänyt lähteä tekemään vähintään se 10 vuotta sitten. Mutta ihan perus elämää vielä mahdollista elää.
Joo eihän se enää kannata yrittää. Esim. vuonna -97 eräs englantilainen 32v yh-äiti sai vain 1500 puntaa kirjansa käsikirjoituksesta kustantamolta. Pari vuotta myöhemmin kyseinen nainen oli jo miljonääri ja nykyään taitaa olla miljardööri.
Joo eihän kaikki voi keksiä huippumenestyvää tarinaa nuoresta orvosta velhopojasta, mutta pointti olikin, että mitä jos tämä 32v nainen olisi ajatellut, että ei hänen ikäisenään voi enää mitään suurta saavuttaa. Aina kannattaa yrittää niin kauan kuin henki pihisee.
Niin meinaat että J.K. Rowling ei ollut koskaan elämässään aiemmin mitään kirjoittanut, aloitti yli kolmekymppisenä ja heti jackpot?
30-vuotias on liian vanha nuorin yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen niin tuskasi! Olen 30v ja koen olevani ihan teini vielä. Ei ole ammattia, ei ajokorttia, koko aikuisuus tuntuu etäiseltä. Bilehammas kolottaa.
Kotona kuitenkin olen, välillä töissä, koko elämä on täysin tyhjää ja tylsää. Kukana muu kolmekymppinen ei halu elää kuin minä.
Itse olet itsesi sinne tylsään kopperoon lajitellut. Jos ei olisi koronaa tänäkin kesänä 2-3 festarit ulkomailla tulisi kierrettyä.
T. Sinua vanhempi
joo mutta ei jaksa vuodesta toiseen yksin mennä näihin festareihin. Mulla on kadonnut kaikki ystävät ja lähipiiri. Kaikilla vain ura ja lapsia mielessä. Olen aivan yksin kolmekymppinen teini. Mä en ymmärrä miten muut jaksavat näin nuorena tehdä jo uraa ja lapsia.
Olet liian vanha ruotsinlaivan pallomereen.
Hiukset saa ihan sellaisiksi kuin haluaa vaikka 100-vuotiaana (vähintään peruukin avulla jos ei muuten). Vaatteissa sama juttu.
Olisitko sitten halunnut ammattiballerinaksi tai olla huippu-urheilija esim. taitoluistelussa? Huvikseenhan näitä voi harrastaa minkä ikäisenä vain ihan ohjatuissa ryhmissä.
Opiskella voi niin kauan kuin aivot toimivat. Nykymaailmassa ns. elinikäistä oppimista korostetaan yhä enenevissä määrin ja monihan vaihtaa alaa viisikymppisenäkin. Kyllä niihin opiskelijabileisiinkin pääsee, jos ne kiinnostavat.
En puolisoni kanssa ajatellut ostaa asuntoa välttämättä koskaan. Ei ole rahakysymys vaan syynä on maasta toiseen muuttoa vaativa puolison kansainvälinen ura. Olemmeko siksi teinimäisiä? Tuskinpa.
Minua ei kiinnosta olla jokin ulkopuolelta määritelty "asiallinen aikuinen". Elämänhallintani on juuri siksi 100% kunnossa – elän täsmälleen sellaista elämää kuin haluankin. Ei omaa elämää kuulu elää kenellekään muulle.
30v nainen ei voi matkustaa ilmaiseksi paikallisliikenteessä, päästä lapsilisän piiriin, flirttailla alle 16v pojille (tai tytöille) ja käydä koulun iltapäiväkerhoissa. Lähes kaikkea muuta voi tehdä. :)
ps. En myöskään itse flirttaile alle 30-kymppisille naisille, vaikka laitonta se ei olisi, kuitenkin mautonta.
Vierailija kirjoitti:
AnneLiisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään suurta on turha kuvitella enää saavuttavansa. Uraa/taidetta/tiedettä olisi pitänyt lähteä tekemään vähintään se 10 vuotta sitten. Mutta ihan perus elämää vielä mahdollista elää.
Joo eihän se enää kannata yrittää. Esim. vuonna -97 eräs englantilainen 32v yh-äiti sai vain 1500 puntaa kirjansa käsikirjoituksesta kustantamolta. Pari vuotta myöhemmin kyseinen nainen oli jo miljonääri ja nykyään taitaa olla miljardööri.
Joo eihän kaikki voi keksiä huippumenestyvää tarinaa nuoresta orvosta velhopojasta, mutta pointti olikin, että mitä jos tämä 32v nainen olisi ajatellut, että ei hänen ikäisenään voi enää mitään suurta saavuttaa. Aina kannattaa yrittää niin kauan kuin henki pihisee.
Niin meinaat että J.K. Rowling ei ollut koskaan elämässään aiemmin mitään kirjoittanut, aloitti yli kolmekymppisenä ja heti jackpot?
Käsittääkseni ei mitään julkaistua tekstiä ollut ennen Pottereita. Sitä en tiedä miten paljon löytyy "pöytälaatikkotekstejä".
Elämästä tulee helposti ankeaa ja muuttuu juurikin vanhaksi katkeraksi harpuksi jos alkaa turhaan keksimään kaikenlaisia rajoitteita kun on "jo" niin vanha. Tietenkin sellainen tietty henkinen kypsyys ja käytöstavat olisi suotavia aikuisella, mutta nämä koskee jo teini-iän ylittäneitä parikymppisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen niin tuskasi! Olen 30v ja koen olevani ihan teini vielä. Ei ole ammattia, ei ajokorttia, koko aikuisuus tuntuu etäiseltä. Bilehammas kolottaa.
Kotona kuitenkin olen, välillä töissä, koko elämä on täysin tyhjää ja tylsää. Kukana muu kolmekymppinen ei halu elää kuin minä.
Niinpä! Tuntuu etten ole aikuistunut, ja se nyt ainakin olisi tähän ikään mennessä pitänyt tehdä... Käy ilmi monesta vastauksestakin :D elän kuin teini, mutta naamasta näkee etten enää ole. Alkaa jo vähän hävettää.
Ap
vaihdetaanko sähköpostit? Olisi kiva jutella enemmän, kerranki löytyy joku jolla on samat ongelmat :)
Ap sä ihan itse rajoitat itseäsi miettimällä noin. Palaa asiaa kun olet 60. Sitä ennen tee kaikkea mitä haluat.