Asioita, jotka tuntuvat kiusallisilta, vaikka eivät ole

Vierailija kirjoitti:

Sellasella kirpputorilla kiertely missä myyjät nakottaa pöytiensä takana. Ei sit kehtaa jäädä tarkemmin penkomaan vaan juoksee äkkiä ohi.

Joo, samoin tavallisella torilla kiertely. Jos hetkeksikin pysähtyy jonkun kojun eteen, herttainen myyjämummo alkaa mainostaa että "tässä olis tosiaan nyt ihan eilen poimittua mansikkaa 50€ laatikko, herneet vain 30€ kilo, kotona leivotut korvapuustit tarjouksessa 15€ pussi, mitäs laitetaan?" ja alkaa jo kauhoa tavaraa pussiin.

puhelimessa puhuminen vielä tänä päivänäkin näin aikuisena vaan ahdistaa. Myös suojatien ylittäminen kun autoilijat odottaa tuntuu todella kiusalliselta

Jamppa kirjoitti:

Kunnon piereskely ja varpusparven päästö yleisessä vessassa. Vaikka ei sille touhulle sen oikeampaa paikkaa ole??!!

No kyllä on, oma koti nimittäin. Kyllä yleisissä tiloissa pitäis olla sen verran käytöstapoja ettei ihan miten vaan siellä kopissakaan päristele. Joku ketjussa ihmetteli, miksei miehiä sillä tavalla nolota. En ihan noinkaan yleistäisi, mutta aika usein miehillä on ihan peruskäytöstavat hukassa, että joskus sietäisikin hävetä.

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on, että tämän ketjun runsaat tykkäykset osoittavat, että luetellut asiat ovat oikeasti kiusallisia (muidenkin mielestä) eivätkä vain tunnu siltä.

Eli jatkossakin on aihetta häpeillä.

Eipäs. Vaan monet muutkin ymmärtävät, että tilanne saattaa itsestä tuntua nololta, mutta samalla tajutaan että siinä ei oikeasti ole mitään noloa.

Jos sovitan vaikka jotakin tilaamaani vaatetta, en halua että kukaan näkee, ei edes kukaan kotiväestä. Jos vaate näyttääkin hassulta, ei sovi minulle tai mahdu päälle, se olisi jostakin syystä noloa huomata silloin jos joku katsoo. En tiedä miksi. Ja etenkään kaupassa en tietenkään halua, että joku tulee kesken sovituksen häiritsemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riisuuntuminen lääkärissä.

Tää. Tai kun on lääkärissä esim. selkävaivojen takia, ja lääkäri riisuttaa alusvaatteisilleen ja käskee kävelemään edestakaisin lattialla, "ihan silleen niinkun normaalisti kävelisit". Yhtäkkiä unohtaa kokonaan miten kävellään, takapuoli ketkuu luonnottomasti, tai vaihtoehtoisesti puristaa pakaroita ettei se ketkuisi luonnottomasti, ja kävely näyttää joltain toripulun köpöttelyn ja p-korealaisen sotilaan marssin välimuodolta.

Tämä nauratti niin paljon, että piti laittaa puhelin hetkeksi pois, ettei lähellä istuva mies kysele mille nauran ja saisi selville että luen vauvapalstaa koska se olisi kiusallista :D

Asiakaspalveluun soittaminen ensin odottaen vastausta, sitten "no _nimi_ tässä moi", ja sitten nolo odottaminen kun puhelimessa että tyyppi vastaa "...hei..".

Kun vanha luokkakaveri/muu etäisesti tuttu sattuu olemaan töissä ravintolassa, johon itse menet syömään ja olet tämän tutun "palveltavana" etkä tiedä pitääkö käyttäytyä tuttavallisesti vai kuin et tuntisi koko tyyppiä..

Teini-iässä omilleen muuttaessa hävetti wc-paperin osto niin hulluna, että yritin aina saada jonkun muun ostamaan sen puolestani (esim että vanhemmat käydessään kylässä toisivat enemmän kerralla). Jos oli pakko ostaa itse, kävin lähikaupan sijaan jossain isommassa marketissa kauempana ja hiljaisena aikana. Nopeasti sitten piti paperi pakata kassin pohjalle ekana (viemään puolet kassin tilavuudesta), ettei kukaan vaan näe, että minäkin käyn p-skalla. Ja kuukautissuojat ne vasta olikin noloja ostaa! Näiden osto piti myös tehdä juuri ennen sulkemisaikaa ja naismyyjä piti olla. Vasta n. 30v häpeä noiden suhteen helpottanut ja nykyään pystyn ostamaan noita ihan normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riisuuntuminen lääkärissä.

Tää. Tai kun on lääkärissä esim. selkävaivojen takia, ja lääkäri riisuttaa alusvaatteisilleen ja käskee kävelemään edestakaisin lattialla, "ihan silleen niinkun normaalisti kävelisit". Yhtäkkiä unohtaa kokonaan miten kävellään, takapuoli ketkuu luonnottomasti, tai vaihtoehtoisesti puristaa pakaroita ettei se ketkuisi luonnottomasti, ja kävely näyttää joltain toripulun köpöttelyn ja p-korealaisen sotilaan marssin välimuodolta.

Tämä nauratti niin paljon, että piti laittaa puhelin hetkeksi pois, ettei lähellä istuva mies kysele mille nauran ja saisi selville että luen vauvapalstaa koska se olisi kiusallista :D

Tämä!! Mieheni jos on lähellä, niin pitää varoa ettei näe että luen Vauvapalstaa, Seiskaa jne lastujulkaisuja. Heti kun mies tulee huoneeseen, niin nopeasti Yle tai Hesari selaimeen.

Yksin elokuvissa käyminen tuntuu todella kiusalliselta ja elämäni aikana vain pari kertaa olen käynyt, jos miestä tai ketään kaveria ei ole leffa kiinnostanut. Tuntuu, että kaikki tuijottaa ja miettii, että tuolla raukalla ei ilmeisesti ole kavereita.

Samoin yksin ravintolassa syöminen etenkin illallisaikaan on todella kiusallista lähes aina. Vaikka eihän vaikka työmatkalla vieraassa kaupungissa tunne ketään eli aika perusjuttuahan sen pitäisi olla...

Kun keskustelee henkilön kanssa jolla on tosi pahanhajuinen hengitys. Ei haluaisi loukata toista ihmistä ja sitten se vaikuttaisi oudolta kesken keskustelun loitota metri kauemmaksi (tämä siis ennen koronaa)...kamalan kiusallista.

Ota se kilteimmän näköinen oppilas ja lyö sille blanco paperi ja kynä eteen. Pyydä kirjoittamaan kaikkien läsnäolijoiden nimet paperiin.

Sis etunimet riittää.

Hauskaa iltaviihdettä tämä ketju, en tajunnut kuinka montaa asiaa häpeän tai koen kiusallisena, ennen kuin tulin tänne 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitusviestiin liittyvä: kun täydessä bussissa yrittää etsiä istumapaikkaa, eikä vapaita rivejä löydy, täytyy äkkiä päättää kenen viereen istuu. Minua aina nolottaa, koska ajattelen ihmisten luulevan, että istun jostain tietystä syystä juuri heidän viereensä. Siksi yritän aina istua samaa sukupuolta olevan viereen, mielellään myös mahdollisimman iäkkään. :D

En huomannut onko tämä jo mainittu, mutta itselläni ongelmaksi tulee lisäksi se, että mitähän ajattelee se bussin matkustaja jonka viereen EN istu. Siis nolottaa se, että joku muu luulee minun luulevan, että hänessä on jotain vikaa, kun en istu hänen viereensä. Joo, ei ole helppoa löytää bussista sopivaa paikkaa. Itsekin valitsen yleensä samaa sukupuolta olevan, mahd. iäkkään henkilön. 

Tässä on vielä se, että jos bussin etuosassa on kovin täyttä tai sellaisia tyyppejä joiden viereen et halua istua, ja kuljet käytävää eteenpäin... kunnes lopulta olet bussin takaosassa ja siellä on tyyppejä joiden viereen vielä vähemmän haluat istua, mutta on pakko, kun ei kehtaa kääntyä enää takaisin päinkään.

Olen pistänyt merkille, että moni tosiaan istuu samaa sukupuolta olevan viereen. Näyttää miesten kohdalla ahdistavalta, kun kaksi miestä ei meinaa mahtua bussin kapeaan penkkiin luontevasti vierekkäin ellei sitten istu ihan iho ihossa kiinni, ja sitähän harva tuntemattoman kanssa haluaa. Silti usein änkeävät noin! Ja sitten toinen yrittää litistyä ikkunaan (tai ei edes yritä) ja toinen on tippumaisillaan käytävälle.

Itsekin huomaan meneväni usein toisen naisen viereen, mutta aina välillä muistutan itselleni että miehenkin viereen voi kyllä istua... :)

Ison herkkumäärän ostaminen lapsen synttäreille, jos porukka ajattelee että onpas isot viikonloppuherkut..

Kun käyttää kuntosalin hierontatuolia. 

Kun julkisessa saunassa nousee ja ottaa laudeliinan. Sen hikisen laudeliinan ottaminen ja roskiinvieminen on jotenkin noloa. 

Kun kassa kysyy liian monta kysymystä ja kaikkeen on murahdettava ei. "Olis tarjouksessa otatko onko etukorttia."

Kun puhelinmyyjä käyttää etunimeä. "No onko se Maija siellä? Maijaa!"

Kun kyläpaikassa tarjotaan lisää pullaa ja tekee mieli mutta miettii onko se sittenkin ahnetta. 

Vanhoilla vihreillä risteyksen läpi ajaminen: Lähestyt risteystä, vihreät palaa, arvelet että kohta ne varmasti vaihtuvat punaisiksi, eipä tunnu kuitenkaan vaihtuvan, no kai minä sitten ehdin vihreillä... ja just sillä hetkellä valot vaihtuvat etkä ehdi enää jarruttaa. Tuntuu inhottavalta mennä keltaisia päin (pahimmassa tapauksessa ehtivät jo punaisiksikin), mutta typerältä tuntuisi myös lähestyä risteystä ryömimisvauhtia punaisia valoja odotellen kun vihreät kuitenkin palaa. Pahimmillaan olen ensin vaistomaisesti jarruttanut vain todetakseni että liian myöhäistä, ja sitten kaasuttanut uudelleen risteyksen halki. Voi nolous.

PS. Tämän ketjun myötä todellakin tajuaa kuinka monessa eri tilanteessa sitä onkaan mahdollista tuntea itsensä noloksi! Huh huh! Kääntöpuolena on kyllä lohdullista tajuta, että muut ovat ihan yhtä epävarmoja itsestään. Tuskin siis edes ehtivät huomata minun "noloja hetkiäni" kun keskittyvät omiinsa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitusviestiin liittyvä: kun täydessä bussissa yrittää etsiä istumapaikkaa, eikä vapaita rivejä löydy, täytyy äkkiä päättää kenen viereen istuu. Minua aina nolottaa, koska ajattelen ihmisten luulevan, että istun jostain tietystä syystä juuri heidän viereensä. Siksi yritän aina istua samaa sukupuolta olevan viereen, mielellään myös mahdollisimman iäkkään. :D

En huomannut onko tämä jo mainittu, mutta itselläni ongelmaksi tulee lisäksi se, että mitähän ajattelee se bussin matkustaja jonka viereen EN istu. Siis nolottaa se, että joku muu luulee minun luulevan, että hänessä on jotain vikaa, kun en istu hänen viereensä. Joo, ei ole helppoa löytää bussista sopivaa paikkaa. Itsekin valitsen yleensä samaa sukupuolta olevan, mahd. iäkkään henkilön. 

Tässä on vielä se, että jos bussin etuosassa on kovin täyttä tai sellaisia tyyppejä joiden viereen et halua istua, ja kuljet käytävää eteenpäin... kunnes lopulta olet bussin takaosassa ja siellä on tyyppejä joiden viereen vielä vähemmän haluat istua, mutta on pakko, kun ei kehtaa kääntyä enää takaisin päinkään.

Olen pistänyt merkille, että moni tosiaan istuu samaa sukupuolta olevan viereen. Näyttää miesten kohdalla ahdistavalta, kun kaksi miestä ei meinaa mahtua bussin kapeaan penkkiin luontevasti vierekkäin ellei sitten istu ihan iho ihossa kiinni, ja sitähän harva tuntemattoman kanssa haluaa. Silti usein änkeävät noin! Ja sitten toinen yrittää litistyä ikkunaan (tai ei edes yritä) ja toinen on tippumaisillaan käytävälle.

Itsekin huomaan meneväni usein toisen naisen viereen, mutta aina välillä muistutan itselleni että miehenkin viereen voi kyllä istua... :)

Onko se sitten noloa, jos käy katseellaan läpi kaikki vapaat paikat, ja kaikki ovat jonkun vieressä, joten jäät seisomaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitusviestiin liittyvä: kun täydessä bussissa yrittää etsiä istumapaikkaa, eikä vapaita rivejä löydy, täytyy äkkiä päättää kenen viereen istuu. Minua aina nolottaa, koska ajattelen ihmisten luulevan, että istun jostain tietystä syystä juuri heidän viereensä. Siksi yritän aina istua samaa sukupuolta olevan viereen, mielellään myös mahdollisimman iäkkään. :D

En huomannut onko tämä jo mainittu, mutta itselläni ongelmaksi tulee lisäksi se, että mitähän ajattelee se bussin matkustaja jonka viereen EN istu. Siis nolottaa se, että joku muu luulee minun luulevan, että hänessä on jotain vikaa, kun en istu hänen viereensä. Joo, ei ole helppoa löytää bussista sopivaa paikkaa. Itsekin valitsen yleensä samaa sukupuolta olevan, mahd. iäkkään henkilön. 

Tässä on vielä se, että jos bussin etuosassa on kovin täyttä tai sellaisia tyyppejä joiden viereen et halua istua, ja kuljet käytävää eteenpäin... kunnes lopulta olet bussin takaosassa ja siellä on tyyppejä joiden viereen vielä vähemmän haluat istua, mutta on pakko, kun ei kehtaa kääntyä enää takaisin päinkään.

Olen pistänyt merkille, että moni tosiaan istuu samaa sukupuolta olevan viereen. Näyttää miesten kohdalla ahdistavalta, kun kaksi miestä ei meinaa mahtua bussin kapeaan penkkiin luontevasti vierekkäin ellei sitten istu ihan iho ihossa kiinni, ja sitähän harva tuntemattoman kanssa haluaa. Silti usein änkeävät noin! Ja sitten toinen yrittää litistyä ikkunaan (tai ei edes yritä) ja toinen on tippumaisillaan käytävälle.

Itsekin huomaan meneväni usein toisen naisen viereen, mutta aina välillä muistutan itselleni että miehenkin viereen voi kyllä istua... :)

Onko se sitten noloa, jos käy katseellaan läpi kaikki vapaat paikat, ja kaikki ovat jonkun vieressä, joten jäät seisomaan?

Ei minusta, tai ainakin itse teen välillä noinkin. Joskus jään seisomaan ihan jo siksikin jos tuntuu että töissä on tullut istuttua liikaa enkä jaksa enää istua paikallani.