Luetellaan klassikkokirjoja, joita jokaisen sivistyneen ihmisen tulisi lukea
Kommentit (409)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja: Nancy (eng. And I Don’t Want to Live This Life)
Kirjoittaja: Spungen, Deborah
Deborah Spungen - Nancy
Nancy on äidin näkökulmasta kerrottu tositarina, joka päättyi 70-luvun loppupuolella murhenäytelmään ja sensaatiolehtien otsikoihin.Kirja kertoo Nancy Spungenista, joka tuli tunnetuksi Sex Pistols bändin basisti Sid Viciousin tyttöystävänä. Kirjailija on Nancyn äiti Deborah Spungen, joka kertoo Nancyn koko tarinan syntymästä kuolemaan ja kuinka Deborah itsekin kärsi kasvattessaan ongelmalasta. Kirja lisäksi tuo puolustusta vanhemmille, joilla on vaikeita lapsia.
Jo syntyessään Nancy oli erikoisempi. Hänen ihonsa oli keltainen veren korkean bilirubiinitason takia, ja vauva joutui välittömästi verensiirtoon. Äitinsä mukaan verensiirrosta toivuttuaan Nancy itki jatkuvasti ja potki ilmaan voimakkaasti, aivan kuin olisi taistellut jotakin vastaan. Nancy oli räväkkä tyttö koko ikänsä ja ihmiset eivät pitäneet juurikaan Nancystä. He näkivät hänet epätoivoisena bändärinä ja narkkarina. Hän oli kuin domina, joka otti ohjat käsiinsä hänen ja Sidin parisuhteessa. Uskotaan että Nancy oli syypää miksi Sidin elämä meni pilalle huumeiden myötä.
Tosin osa aikalaisista on kumonnut kertomuksen siltä osin kuin tunsivat Nancy.
Sid taas käytti huumeita jo ennen Nancya eikä ollut kummoinen basisti muutenkaan. Lemmy on kertonut soittaneensa studiossa osan kappaleista koska Sid ei siihen pystynyt soittotaidottomuutensa ja/tai huumeiden käyttönsä vuoksi.En itse pidä kirjaa kovin kummoisena klassikkona, luin sen teininä ja uudestaan aikuisena. Mielenkiintoinen yksityiskohta punkin historiassa kyllä.
Samaa sarjaa on vaikka Juokse poika juokse. Tarina jengiläisestä ja huumemaailmasta. Nuorille suunnattuja huumevalistuskirjoja molemmat.
Mitä aikalaiset osasivat Nancysta kertoa paremmin kuin tämän äiti? Kysyn, koska en tiedä, ja kiinnostaa. Luin kirjan nuorena, ( 90-luku) kun muinainen punkmaailma kiehtoi, ja tarina oli silloin minusta niin riipaiseva.
Outoa, jos tuota koulussa pakotettiin lukemaan huumevalistusmielessä. Sisälsi niin paljon vanhemmuuden vaikeutta ja kipuilua, ja mielenterveysteemoja, että varmaan olikin monelle teinille aika tylsää jorinaa, ennenkuin sexpistolsiin asti päästiin. Toisaalta jotkut, kuten minä ja jotkut kaverini, saivat vähän liikaa draama-aineksia elämäänsä tarinasta, tapahtui huonolla tavalla samaistumista ongelmakseen ja hurjaan Nancyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on jonkinlainen sivistyksen merkki se, että ylipäätään lukee kirjoja. Kuinka monessa kodissa on enää kirjahylly jossa kirjoja?
Miksi olisi, kun kirjat saa pdf:nä tai lainattua kirjastosta. En minä halua säilöä paperia.
Minulla on varmaan tuhat elektronista kirjaa ties mistä imuroituina mutta ne tärkeimmät kirjat ovat edelleenkin myös paperisina. Kirjan lukeminen paperisena on eri kokemus kuin sen lukeminen tabletilla tai läppärillä kännykästä puhumattakaan.
No joo, itselleni ne ns. tärkeät kirjat on kaikki tietokirjoja, joita ei kannata lukea paperilta. Loput saa kirjastosta.
Monte Criston kreivi
Shakaali
Mila 18
Tuhannen ja yhden yön tarinat
Mielestäni on tärkeintä, että lukee. Sitten kun se sujuu, niin kannattaa rohkeasti laajentaa sellaisiin kirjoihin, jotka ei ihan ensimmäisenä olisi mielessä. Turha on kuitenkaan pakottaa itseään lukemaan sellaisia kirjoja, jotka ei ihan oikeasti nappaa. Mutta uskon, että kokeilemalla löytyisi kyllä jokaiselle mieleisiä kirjoja. Ainakaan oman aikani koulusysteemi ei tähän kovin hyvin kannustanut, koska pakolliset kirjat oli sellaisia, jotka eivät kiinnostaneet varmaan ketään sen ikäistä. Se on harmillista.
Eli mieli auki, mutta salli itsesi jättää kirja myös kesken, jos siltä tuntuu!
Risti ja linkkuveitsi (Wilkerson David). Juokse poika juokse (Cruz Nicky).
Vierailija kirjoitti:
Kirja: Nancy (eng. And I Don’t Want to Live This Life)
Kirjoittaja: Spungen, Deborah
Deborah Spungen - Nancy
Nancy on äidin näkökulmasta kerrottu tositarina, joka päättyi 70-luvun loppupuolella murhenäytelmään ja sensaatiolehtien otsikoihin.Kirja kertoo Nancy Spungenista, joka tuli tunnetuksi Sex Pistols bändin basisti Sid Viciousin tyttöystävänä. Kirjailija on Nancyn äiti Deborah Spungen, joka kertoo Nancyn koko tarinan syntymästä kuolemaan ja kuinka Deborah itsekin kärsi kasvattessaan ongelmalasta. Kirja lisäksi tuo puolustusta vanhemmille, joilla on vaikeita lapsia.
Jo syntyessään Nancy oli erikoisempi. Hänen ihonsa oli keltainen veren korkean bilirubiinitason takia, ja vauva joutui välittömästi verensiirtoon. Äitinsä mukaan verensiirrosta toivuttuaan Nancy itki jatkuvasti ja potki ilmaan voimakkaasti, aivan kuin olisi taistellut jotakin vastaan. Nancy oli räväkkä tyttö koko ikänsä ja ihmiset eivät pitäneet juurikaan Nancystä. He näkivät hänet epätoivoisena bändärinä ja narkkarina. Hän oli kuin domina, joka otti ohjat käsiinsä hänen ja Sidin parisuhteessa. Uskotaan että Nancy oli syypää miksi Sidin elämä meni pilalle huumeiden myötä.
Ei ole kovin tavatonta, että bilirubiinitasot on korkeat vauvalla. Nykyään se korjataan valohoidolla.
Aldous Huxley: Uusi uljas maailma.
Shakespeare: Hamlet, Machbeth, Kesäyön unelma, Romeo ja Julia...
Koraanista joku kyseli - ei kuulu länsimaiseen sivistykseen. Raamattua sen sijaan siteerataan länsimaisessa kirjallisuudessa ja muussa taiteessa niin runsaasti, että jää paljosta paitsi, jos ei sitä tunne.
Homeros: Ilias ja Odysseia
Länsimaisen kirjallisuuden ja kulttuurin kulmakiviä.
Anton Tsehov: novellit, näytelmät
Edgar Lee Masters: Spoon River Antologia
Herman Hesse: Arosusi ym
Thomas Man : Buddenbrookit ym
Charles Dickensin tuotanto
Vierailija kirjoitti:
Pikku Prinssi
Anna Ystävämme
10 pientä sotilaspoikaa
Lokki Joonatan
Veljeni Leijonamieli
Idiootit Ympärilläni
Prinsessa
Muuten oikein hyvä mistä, mutta tuo idiootit ympärillä on täyttä p@skaa.
Vierailija kirjoitti:
Anton Tsehov: novellit, näytelmät
Edgar Lee Masters: Spoon River Antologia
Herman Hesse: Arosusi ym
Thomas Man : Buddenbrookit ym
Charles Dickensin tuotanto
Miksi mainitset Spoon River antologian? Minä luin sen parikymppisenä ja pidin sitä upeana teoksena. Kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin aloin lukea sitä uudelleen ja petyin pahasti. En nähnyt siinä mitään siitä nerokkuudesta, jota olin vuosien varrella silloin tällöin muistellut.
Mikä tahansa weird fiction -legenda Robert Aickmanin novellikokoelmista (joitakin yksittäisiä novelleja on myös suomennettu).
En ole koskaan ymmärtänyt miksi Sinuhe Egyptiläinen aina nousee tällaisissa jutuissa korkealle.
Juu, olen lukenut. Jopa kahdesti.
Ei se nyt niin loistava ole.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on jonkinlainen sivistyksen merkki se, että ylipäätään lukee kirjoja. Kuinka monessa kodissa on enää kirjahylly jossa kirjoja?
Kirjastot ovat avoinna kaikille. Lukea voi ilman kodin kirjahyllyäkin.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt miksi Sinuhe Egyptiläinen aina nousee tällaisissa jutuissa korkealle.
Juu, olen lukenut. Jopa kahdesti.
Ei se nyt niin loistava ole.
Luin teini-ikäisenä muistaakseni jonnekin sivulle 100. Ei ollut "minun juttuni".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on jonkinlainen sivistyksen merkki se, että ylipäätään lukee kirjoja. Kuinka monessa kodissa on enää kirjahylly jossa kirjoja?
Kirjastot ovat avoinna kaikille. Lukea voi ilman kodin kirjahyllyäkin.
Näinpä. Kirjahyllystä puheen ollen, itselläni sellainen kulkee taskussa älypuhelimessa. Tiedän että kaikki eivät e-kirjoista syty (tai suhtautuvat jo lähtökohtaisesti ennakkoluulla), mutta minä olen alkanut suhtautua niihin vähän kuin musiikkitiedostoihin: vaikka LP-levyissä on oma magiansa, digitaalinen/aineeton formaatti on kätevä ja kulkee mukanani kaikkialle.
Eihän mikään voita fyysisen kirjan "rapinaa ja natinaa", kun sen ensimmäistä kertaa taittaa auki - ja nuuhkaisee sitä painomusteen ja paperin viettelvää aromia.
Minä olen lukenut nuo kaikki, paitsi sen omana aikani peruskoulussa monella pakollisena olleen teinihutun Nancy.