Miniä suuttui kun tarjosin lastenhoitoa hiihtolomaksi
En taas ymmärrä. Nyt kun olen eläkkeellä, voisin ottaa pojan perheen teinejä hoitoon meille. Pojan kanssa jo alustavasti sovittiinkin, että tulevat viikoksi. Nyt ei sitten käykään miniälle, minulle tuhahteli että on muita suunnitelmia. Tuskin korona-aikana oikeasti on. Ehdin jo perua muita menojani tämän hoitokeikan takia ja harmittaa.
Kun olin työelämässä, ei minulla ollut mahdollisuutta auttaa kaempana asuvan poikani perhettä ja nyt kun olisi aikaa, ei apu enää kelpaa. Tyttäreni asuvat ihan lähellä ja totta kai nämä lapsenlapset ovat läheisempiä, olen silti surullinen kun ei anneta edes mahdollisuutta tutustua kunnolla näihin kaukaisempiin. :(
Kommentit (314)
Argh tulee oma äitini mieleen.
Jumalaton painostus näistä lomista. Tunki väkisin viettämään syyslomaa ja hiihtolomaa.
Kun oikeesti vaan haluttiin relata ja vetää henkeä oman perheen kesken.
Nolotti että aina vielä tappeli töissään noista viikoista pienten koululaisten äitien kanssa.
Ja sitten se vaihe kun teinit ei halunnwet mennä sinne askartelemaan jne
Ja sekin tietty minun syyni.
Vierailija kirjoitti:
Anopin pitäisi se tietää, että perheiden lomareissut suunnittelee useimmiten se perheen äiti. Äidit muutenkin yleensä tietävät isiä paremmin, mitä menoja lapsilla on milloinkin. Älä ota hermoja tuosta, ehkä lapset ovat itse pyytäneet päästä jonnekin tiettyyn paikkaan kun lomakin tulossa.
Meillä on mies just tommonen, ihan arkielämässä, ei niinkään lomamatkojen suhteen. Ennen koronaa saatto lupailla anopille, että tullaan käymään tai lapset tulee hoitoon yms. Sitten minä peruin kun lapsilla oli hammaslääkäreitä tms. pakkomenoja, joita ei viitsi perua. Ehkä mies on vähitellen oppinut tarkistamaan muiden menot ennen lupailujaan. Toivottavasti korona ei tuo tähän takapakkia. On tosi ikävä perua näitä kyläilyjä vain siksi, ettei mies viitsi kalenterista tarkistaa että sopiiko meno vai onko jo jotain muuta sovittu.
Vierailija kirjoitti:
No kuten sanoin, niin sovin kyläilyt omien lasteni kanssa. Miniäni tekee tätä tiuskimista ja poikani puhuttelee minua kun miniä käskee. Se vie halut yhteistyöltä hänen kanssaan. Kyllä vanhempien pitää pystyä sopimaan keskenään nämä asiat, vaikka vain toinen heistä keskustelee kanssani. Vai soitatteko te oikeasti miniällekin, jos poika on kylässä, ja kysytte, että pojalle käy lasten mummolahoito mutta käykö sinulle miniä? Vaikeaksi menee, en usko että kukaan noin tekee. Mummo ap.
Yritä ymmärtää, että luultavimmin teinit eivät halua mummolaan hoitoon. Omani eivät ainakaan suostuisi menemään, vaikka ihan hyvissä väleissä ollaan.
Vierailija kirjoitti:
No kuten sanoin, niin sovin kyläilyt omien lasteni kanssa. Miniäni tekee tätä tiuskimista ja poikani puhuttelee minua kun miniä käskee. Se vie halut yhteistyöltä hänen kanssaan. Kyllä vanhempien pitää pystyä sopimaan keskenään nämä asiat, vaikka vain toinen heistä keskustelee kanssani. Vai soitatteko te oikeasti miniällekin, jos poika on kylässä, ja kysytte, että pojalle käy lasten mummolahoito mutta käykö sinulle miniä? Vaikeaksi menee, en usko että kukaan noin tekee. Mummo ap.
Kuinka vanhat teinit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuten sanoin, niin sovin kyläilyt omien lasteni kanssa. Miniäni tekee tätä tiuskimista ja poikani puhuttelee minua kun miniä käskee. Se vie halut yhteistyöltä hänen kanssaan. Kyllä vanhempien pitää pystyä sopimaan keskenään nämä asiat, vaikka vain toinen heistä keskustelee kanssani. Vai soitatteko te oikeasti miniällekin, jos poika on kylässä, ja kysytte, että pojalle käy lasten mummolahoito mutta käykö sinulle miniä? Vaikeaksi menee, en usko että kukaan noin tekee. Mummo ap.
Yritä ymmärtää, että luultavimmin teinit eivät halua mummolaan hoitoon. Omani eivät ainakaan suostuisi menemään, vaikka ihan hyvissä väleissä ollaan.
Nämä sukulaisten nurkissa pyöritettävät "lomasiirtolat" ovat mielenkiintoinen ilmiö muutenkin. Kuinka moni aikuinen suostuisi luuhaamaan kaikki lomansa jossain vieraassa huushollissa, vaikkakin tuttujen ihmisten keskellä, missä on ihan erilaiset tavat ja mahdollisuudet kuin kotona? Lapsilta ei kysytä, mutta veikkaan, että aika moni valitsisi mieluummin oman kodin, omat kaverit ja omat tavarat.
Vierailija kirjoitti:
Mun teinit ei ikinä mihinkää "hoitoon" suostuis. Heillä on omat menot ja kaverit. Ruokaa tekevät lomalla keskenään, tykkäävät kokata ja leipoa. Mummola-ajat on ohitettu jo kauan sitten.
Muuten ok kommentti, mutta todella ikävää ettei mummon seura enää teininä kiinnosta.
Meillä poika kävi teininäkin mummoa usein katsomassa ja autteli mummoa arkiaskareissa. Ihan mummon kuolemaan asti.
Oli myös kantamassa mummon arkkua. Mummo oli tärkeä loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko tilanne mennyt näin? Isä sulkee puhelun äitinsä kanssa ja sanoo "mummu pyysi lapset viikoksi kylään lomalla ja lupasin." Teinit vihastuu, kun isä oli heidän puolestaan luvannut, heillä oli tarkoitus viettää aikaa kavereiden kanssa ja harrastuksissa treenit pyörii edelleen. Lapset valittaa asiasta äidille, joka lupaa hoitaa asian anopin kanssa, isä ei uskalla pyörtää luvattua kun ei halua äitinsä pahoittavan mieltään. Äiti on kahden tulen välissä, pahoittaako lasten vai anopin mielen? Päätyy anoppiin, sillä teinien viha voi olla pitkä ja syvä, anoppi kyllä leppyy ja sitä kiukuttelua ei tarvitse samassa huushollissa katsoa.
Tässä tarinassa anoppi tai miniäkään ei ole syyllinen vaan se poika joka ei uskalla äidilleen puhua totta eikä vaimonsa/lastensa kanssa neuvotella ennen kuin lupaa mitään.
Oonkohan jotenkin omituinen, kun kyllä ite teininä mielelläni lomilla mummon luo menin. Ja edelleen näin aikuisena.
Toki vähän erikoinen mummo, tarjosi olutta ja tupakkaa, pitkään valvomista jauhaen paskaa eikä ei mitään aamuherätyksiä ja ruoka helvetin hyvää. Täydellinen loma teinille.
Vierailija kirjoitti:
Olen tottunut sopimaan asiat omien lasteni kanssa ja kautta, eli tässä tapauksessa pojan. En kysele vävyiltä enkä miniältä kyläilyistä, kyllä he hoitavat sopimiset keskenään. Tässä vaan poika lupasi jo alustavasti ja ajattelen että silloin on keskusteltu suunnitelmat valmiiksi. Sovittiin ihan jo päivä, milloin poika lapset tuo, ja nyt hän oli vähän nolona ettei käykään miniälle. Mun poika ei tässä se ongelma ole. Ap-mummo.
Poika siis lupasi alustavasti ja nyt on asiasta keskusteltu ja todettu, että perheellä on jo suunnitelmat hiihtolomalle. Poikas kannattais opetella kommunikoimaan perheensä kanssa, kysäistä vaimolta ja teineiltä mielipidettä myös. Ette sinä ja poikasi päätä hänen perheensä asioita kahdestaan. Niin ja se sun poikas nimenomaan oli tässä se ongelma. Ja toinen ongelma olet sinä.
Teinejä ei voi käskyttää kuten pikkulapsia. Kuules mummo, lastenhoitojuna meni jo.
Vierailija kirjoitti:
No kuten sanoin, niin sovin kyläilyt omien lasteni kanssa. Miniäni tekee tätä tiuskimista ja poikani puhuttelee minua kun miniä käskee. Se vie halut yhteistyöltä hänen kanssaan. Kyllä vanhempien pitää pystyä sopimaan keskenään nämä asiat, vaikka vain toinen heistä keskustelee kanssani. Vai soitatteko te oikeasti miniällekin, jos poika on kylässä, ja kysytte, että pojalle käy lasten mummolahoito mutta käykö sinulle miniä? Vaikeaksi menee, en usko että kukaan noin tekee. Mummo ap.
No jos kerrankin käy noin, että poika ei ole konsultoinut tuon tason isommassa asiassa vaimoaan, niin totta kai konsultoit myös miniää!
Nyt siis otat opiksesi, jos oli ensimmäinen kerta noin.
Ja haloo. Itsekin myönnät osoittavasi tuolla käytökselläsi mieltä miniälle, jonka koet hankalaksi.
Luulisi iäkkään ihmisen nyt jo ymmärtävän, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Jatkossa kohtelet miniääsi asiallisemmin ja sovit molempien - sekä poikasi että miniäsi - kanssa asioista kuten kyläilyistä.
Aika monessa perheessä ei meinaan ole välttämättä vielä edes ehditty keskustella talviloman vietosta. Ei esimerkiks meillä, minä en ole neuvotellut mieheni kanssa, tuskin hän edes muistaa, että otan sen vapaaksi. Joten olisi aika typerää sopia pelkästään miehen kanssa meille menoa siihen ajankohtaan.
N54
Erilaisiin tapoihin on mielestäni hyväkin tottua, ei maailma toimi niin kuin kotona aina toimii. Joskus voi olla pakko syödä erilaista aamupalaa ja pullan kanssa onkin toisenlaista mehua kuin vanhemmat ostaa. En minä näe toisenlaisten tapojen oppimista pahana. Lapset ovat 13-16 vuoden välillä eli teineiksi ainakin ennen sanottiin. Ap mummeli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun teinit ei ikinä mihinkää "hoitoon" suostuis. Heillä on omat menot ja kaverit. Ruokaa tekevät lomalla keskenään, tykkäävät kokata ja leipoa. Mummola-ajat on ohitettu jo kauan sitten.
Muuten ok kommentti, mutta todella ikävää ettei mummon seura enää teininä kiinnosta.
Meillä poika kävi teininäkin mummoa usein katsomassa ja autteli mummoa arkiaskareissa. Ihan mummon kuolemaan asti.
Oli myös kantamassa mummon arkkua. Mummo oli tärkeä loppuun asti.
Mielestäni on täysin eri asia olla mummolassa hoidossa kuin tavata mummoa ja autella mummoa. Yleensä, jos suhteet ovat rakkaat, niin teinit haluavat mennä mummolaan jo senkin takia, koska siellä saa hemmottelua. Lisäksi isovanhemmat ovat saattavat olla henkisesti samalla tasolla teinien kanssa, ja siinä heillä on hauskaa, kun keksi-ikäiset vanhemmat yrittävät pitää jonkinlaista kuria niin teineille kuin isovanhemmille.
Mummo, joka haluaa laittaa teinit kuriin tarjoamalla teineille hoitopaikkaa, laittaa päiväjärjestyksen kuntoon, tarjoamalla suolatonta ruokaa, on puhelinta vastaan, ja joka on vielä vieraamman puoleinen teinille, ei ole teinin mielestä se unelmapaikka lomailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuten sanoin, niin sovin kyläilyt omien lasteni kanssa. Miniäni tekee tätä tiuskimista ja poikani puhuttelee minua kun miniä käskee. Se vie halut yhteistyöltä hänen kanssaan. Kyllä vanhempien pitää pystyä sopimaan keskenään nämä asiat, vaikka vain toinen heistä keskustelee kanssani. Vai soitatteko te oikeasti miniällekin, jos poika on kylässä, ja kysytte, että pojalle käy lasten mummolahoito mutta käykö sinulle miniä? Vaikeaksi menee, en usko että kukaan noin tekee. Mummo ap.
Yritä ymmärtää, että luultavimmin teinit eivät halua mummolaan hoitoon. Omani eivät ainakaan suostuisi menemään, vaikka ihan hyvissä väleissä ollaan.
Nämä sukulaisten nurkissa pyöritettävät "lomasiirtolat" ovat mielenkiintoinen ilmiö muutenkin. Kuinka moni aikuinen suostuisi luuhaamaan kaikki lomansa jossain vieraassa huushollissa, vaikkakin tuttujen ihmisten keskellä, missä on ihan erilaiset tavat ja mahdollisuudet kuin kotona? Lapsilta ei kysytä, mutta veikkaan, että aika moni valitsisi mieluummin oman kodin, omat kaverit ja omat tavarat.
Tämä on varmaa kaksipiippuinen asia. Ja riippuu varmaan sekä lasten iästä, että minkälasesta mummosta/papasta on kyse.
Osa lapsista menee mummolaan into piukeina ja osa sitten varmaan ei.
Aika monelle lapselle se mummole on lähes toinen koti. Siellä voi viettää aikaa kuin kotonaan.
Joku toinen käy mummolassa kerran vuodessa ja viipyy päivän. Mummo on vieras ja niin on mummolan tavatkin. Ei lapsi tietenkään viihdy, teinistä puhumattakaan, mutta siis, tämä riippuu niin monesta.
Ps, jollakin voi olla niitä kavereita siellä mummolassakin tai esim serkut asuu mummolan lähellä ja heitä on mukava nähdä jne.
Vierailija kirjoitti:
En ole mikään puolituntematon, olen nähnyt pojan perhettä kuitenkin noin kuukausittain, kun käyvät täällä. Ja kyllä minusta pitää olla oikeaa ruokaakin, ei joka päivä voi hiihtolomallakaan syödä Knorria ja Apetitia. Tiedän, ettei tästä mielipiteestä nykyäidit tykkää, mutta pidätän silti oikeuden. Ja onko se päivärytmi sitten aamusta iltaan puhelinta ja Knorria siinä välissä, ei kai tämä kenenkään mielestä ole hyvä tilanne, johon nyt apua tarjoan. Ap-mummo.
Miksi ihmeessä lomallakin pitäis olla joku armeijamainen kuri. Tottakai teinit saa viettää lomansa just siten kun haluavat. Mikäs sen parempaa on kuin että saa tehdä sitä mitä haluaa ja mistä tykkää. Mitä ihmettä ne siellä sun luona edes tekis jos kerran kännykkääkään ei sais käyttää. Kuvitteletko tosiaan että ne teinit tulis sinne riemusta hihkuen. Ei, tässä tapauksessa ne on teinit jotka on sanoneet ei ja äitinsä on antanut luvan olla menemättä mummolaan. Ehkä sitä miniää nyt ei vaan haittaa vaikka lapset onkin hiihtoloman kotosalla.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan mun anoppi. Selitti jo vauvavaiheessa että ne TYTTÄREN lapset on niitä oikeita lapsenlapsia, pojanlpset ihan eri asia. Ja että ne tyttären lapset on rakkaita, pojan ihan eri asia. Että aikoo ja haluaa olla mummo vain tyttären lapsille, pojan lapset olkoon ilman. Että auttaa sitten vain tyttären perhettä, pojan perhe pärjätköön ilman apua. Ja kertaakaan ei meitä sit auttanut koskaan.
Nyt jos yrittäisi tunkea elämäämme niin myöhäistä on.
Olisit kuitannut puupäälle, että " Sopii mainiosti. Sillä minun äitini on se oikea isoäiti ja mummo tälle meidän lapselle."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko tilanne mennyt näin? Isä sulkee puhelun äitinsä kanssa ja sanoo "mummu pyysi lapset viikoksi kylään lomalla ja lupasin." Teinit vihastuu, kun isä oli heidän puolestaan luvannut, heillä oli tarkoitus viettää aikaa kavereiden kanssa ja harrastuksissa treenit pyörii edelleen. Lapset valittaa asiasta äidille, joka lupaa hoitaa asian anopin kanssa, isä ei uskalla pyörtää luvattua kun ei halua äitinsä pahoittavan mieltään. Äiti on kahden tulen välissä, pahoittaako lasten vai anopin mielen? Päätyy anoppiin, sillä teinien viha voi olla pitkä ja syvä, anoppi kyllä leppyy ja sitä kiukuttelua ei tarvitse samassa huushollissa katsoa.
Tässä tarinassa anoppi tai miniäkään ei ole syyllinen vaan se poika joka ei uskalla äidilleen puhua totta eikä vaimonsa/lastensa kanssa neuvotella ennen kuin lupaa mitään.
Tai sitten anoppi, joka kommenttiensa perusteella on melkoisen besserwisseroiva tättähäärä on posottanut pojalleen puhelimessa kaikenlaista ja puhunut että voisi ottaa teinit kylään hiihtolomalla.
Poika on puhetulvasta kuullut ehkä puolet ja kuvitellut äitinsä vasta ajattelevan ääneen ja sanonut että joo, ihan jees idea ehkä... minkä äitinsä kuvittelee olevan sopimus, koska haluaa tehdä joka tapauksessa oman päänsä mukaan.
My point: me emme tiedä, meillä on vain yhden asianosaisen kertomus. Joka tapaksessa normaali ihminen ei pahastu suunnitelmien muutoksesta ja ottaa opikseen ja seuraavalla kerralla sopii myös miniän kanssa lomasuunnitelmista ja odottaa rauhassa, että he konsultoivat teinejään, ennen kuin alkaa tehdä hankintoja tms.
Teineilläkin meinaan on jo oma tahto ja oikeus viettää lomaansa haluamallaan tavalla. Tuff beans, mummo, mutta näin on.
Cristian kirjoitti:
Oonkohan jotenkin omituinen, kun kyllä ite teininä mielelläni lomilla mummon luo menin. Ja edelleen näin aikuisena.
Toki vähän erikoinen mummo, tarjosi olutta ja tupakkaa, pitkään valvomista jauhaen paskaa eikä ei mitään aamuherätyksiä ja ruoka helvetin hyvää. Täydellinen loma teinille.
Minäkin rakastin niin mummolaa kuin mummilaakin. Molemmissa vietin mielelläni aikaa. tiesin, että kumpikaan isoäideistäni ei oikein tullut toimeen miniänsä tai vävynsä kanssa. Silti kuulin molempien suusta vain hyvää molemmista vanhemmistani.
Molempiin paikkoihin olin tervetullut ilman, että minua olisi kasvatettu.
Olen yrittänyt valistaa päivärytmiasioista, voin sen tässä rehellisesti myöntää. Miniä tuskaili aikanaan kun lapset eivät nuku päiväunia, silloin kehotin tarkastelemaan juuri sitä päivärytmiä ja että ulkoilevat säännöllisesti, ja riittävästi myös. Kahdesti päivässä olisi vähintään hyvä, ja vauva voi nukkua toiset unensa toisena ulkoilukertana. Lisäks ruuaksi itse tehtyä, maittavaa kotiruokaa, siihen ei tarvitse suolaa mitä moni luulee, vaan ihan yrteillä saa maustettua. Tämä oli sitä aikaa, kun itse olin töistä kuormittunut, enkä keksinyt muuta auttamisen tapaa kuin yrittää auttaa sanallisesti. Poika kuunteli aina neuvot, mutta huomasin jo silloin ettei miniää apuni miellytä. Mutta se ei kuulu tähän, tuosta on yli 10 v. Ap mummo.