Ärsyttävimmät väärinkirjoitetut sanat? Voin aloittaa: orjentoitua, blacebo...
Kommentit (748)
Vierailija wrote:
Tänään täällä joku kirjoitti kongreettinen 😅
Juu tota tulee vastaan. On se gauhee, tosin kestän 😁
Vierailija wrote:
Malboro
Chervolet
Kyllä me malappia poltettiin.
Elokuvassa "Komisario Palmun erehdys" etsivä Kokki (Leo Jokela) puhuu sujuvasti ja ihastuttavasti "syangaliumista", jota oli käytetty rouva Rygseckin myrkyttämiseen. Se on yksi elokuvan monista, monista kohokohdista.
Gynegologi, byrogratia, krahamleipä, krimmin sadut
Vitamiiniä, appelsiiniä, lettujä...
Kuormaauto, linjaauto
Ylä-aste
Alaaste
Corona, ja muut vastaavat vieraskielisyydet.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ärsyttävin oikeinkirjoitukseen liittyvä sana on "Djibouti". Lausun niin kuin kirjoitetaan koska ottaa niin paljon päähän
Sattuuko päähäsi paljonkin, kun harmittelet noinkin valtavan merkittävää asiaa?
Ehkä se on sinulle pieni asia, mutta nähdäkseni tähän oikein kiteytyy kaikki mikä on maailmassa nykyään väärin
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Joo, väärinkirjotukset on kyllä ärsyttäviä ja antaahan ne aika tyhmän kuvan tekiästään. Thaimaaseen on yksi joka aina paljastaa että nyt wt-tapaukset lähdössä lomareissulle
Tekiästään 🙄
Jep, tyhmän kuvan antaa.
Älä ole pikkumainen, se ei sovi sinullekkaan
Vierailija wrote:
Munkaa, sunkaa, Liisankaa 🤯
Tuo on vastaavanlainen kuin virossa käytössä oleva pääte:
Komitatiivi (-ga)
Komitatiivin avulla ilmaistaan yhdessäoloa, välinettä tai keinoa, tapaa sekä aikaväliä.
Käin Madisega jõusaalis. Käyn Madisen kanssa punttisalilla.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/03/1-sijamuodot-ja-sijapaatteet
Jännä homma sinänsä, että se on suomeen nyt tulossa. Kielitieteilijät tieteilkööt että miksi...
Vierailija wrote:
Täysikäinen.
Joo nuo on arsyttäviä kun ihmiset tunkee i kirjainta joka paikkaan. Esim. velvoittaa, maadoittaa, laudoittaa jne., nämä on väärin
Täällä yhden ketjun otsikko alkaa sanalla Kääriä.
Kääriä istui pöytänsä ääressä syvissä mietteissä. Hänen silmänsä tarkkailivat paperille muodostuvia sanoja ja hänen mielensä vaelsi kielen lumotussa maailmassa. Suomen kielen monimuotoisuus ja rikkaus kiehtoivat häntä syvästi ja samalla hän ymmärsi kielenhuollon merkityksen.
"Kieli on kuin taikuri", Kääriä mutisi itsekseen. "Se kykenee luomaan kauneutta tai aiheuttamaan epäselvyyttä, kaikuen vuorille ja laaksoille. Se on kädenjälkemme maailmassa."
Kääriä oli aina pitänyt oikeakielisyyttä korkeassa arvossa. Hän ei suhtautunut siihen pelkkänä sääntöjen noudattamisena vaan tapana kunnioittaa kielen voimaa. Kielenhuolto oli keino säilyttää kielen kauneus ja tarkkuus, se oli kuin kielen vaalimista joka pitäisi sen elossa ja voimakkaana.
Mutta Kääriä tiesi myös, että oikeakielisyys oli kuin kielenhuollon peruskivi, joka loi vankan pohjan kaikelle kirjoitetulle ja puhutulle kielelle. Hän muisti vanhan sanonnan, että "oikein kirjoitettu teksti on kuin siisti pukeutunut ihminen, se herättää luottamusta ja mielenkiintoa".
Kääriä ei pitänyt oikeakielisyyttä rajoittavana vaatimuksena vaan mahdollisuutena ilmaista itseään selkeästi ja kauniisti. Oikeakielisyyden noudattaminen oli kuin soittaisi kielen hienoa sinfoniaa, jossa jokainen nuotti oli omalla paikallaan. Virheiden välttäminen ei ollut vain kielenhuollon kunnioittamista, vaan myös kuulijan tai lukijan kunnioittamista.
Hän tiesi, että kielenhuolto ei ollut vain kielitieteilijöiden ja opettajien asia. Se oli jokaisen vastuu. Kieli oli yhteinen aarre, ja sen ylläpitäminen oli jokaisen velvollisuus. Kääriä muisti kuinka hän oli itse oppinut paljon lukemalla hyviä kirjoja ja kuuntelemalla fiksuja keskusteluja.
Kun Kääriä ajatteli oikeakielisyyttä, hän ei nähnyt sitä jäykkänä sääntöjen noudattamisena vaan mahdollisuutena ilmaista itseään täsmällisesti ja kauniisti. Hän halusi, että kieli säilyttäisi voimansa ja monimuotoisuutensa tuleville sukupolville.
Kun Kääriä palasi takaisin todellisuuteen, hän päätti, että hänellä oli tärkeä tehtävä: edistää kielenhuollon ja oikeakielisyyden merkitystä. Hän halusi innostaa muita arvostamaan kielen kauneutta ja voimaa sekä pitämään sen elossa ja vahvana.
Omassa musiikissaan ja sanoituksissaan Kääriä tahtoi aina esiintyä suomenkielen lähettiläänä ja jopa kielenhuollon auktoriteettina. Hän oli erityisen ylpeä uudesta musiikkikappaleestaan "Auto jää" jonka eräät kriitikot arvioivat laululyriikan merkkiteokseksi jo tuoreeltaan. Kääriä myös tiesi että hänen kuulijakuntansa oli vaatelias ja myös kärkäs kritisoimaan jos tarvetta ilmenisi.
Kääriä jatkoi työtään yhä syvemmällä ymmärryksellä kielen voimasta ja sen oikeellisuuden vaalimisesta. Kieli oli lahja, ja sen kunnioittaminen oli tärkeä osa kulttuuriperintöämme. Kääriä oli päättänyt pitää kielen hienon sinfonian soimassa kirkkaasti ja selkeästi ja hän toivoi että monet muutkin yhtyisivät tähän sävelmään.
Ärsyttää, kun ihmiset eivät osaa laittaa pistettä kuukauden perään (esim. 30.11 - kolmaskymmenes yksitoista).
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää, kun ihmiset eivät osaa laittaa pistettä kuukauden perään (esim. 30.11 - kolmaskymmenes yksitoista).
Tsekkaa Alkon sivut, edes siellä ei tätä osata! Esimerkiksi https://www.alko.fi/myymalat-palvelut/2440?
Ärsyttää!
PITSA!