HS Perhetausta ja yhteiskuntaluokka vaikuttaa koko ajan enemmän lasten ja nuorten koulutuksessa.

Olemme miehen kanssa akateemisia ja molemmat lapset menevät lähikouluun, jossa on sekä omakotialueen lapsia että vuokrakerrostalojen lapsia. Mukavia lapsia kaikki ja luokkahenki on hyvä. Itsekin kävin 80-90-luvulla koulun lähikoulussa, jossa oli monenlaisia lapsia ja kokemus oli hyvä.

Asumme keskikokoisessa kaupungissa. Ihan sattumalta valittiin asuinalue niin, että siellä on 95% lapsista suomalaistaustaisista perheistä ja se näkyy alueen kouluissa ja päiväkodeissa. Minä ja mieheni olemme käyneet vain ammattikoulun. Olisin halunnut lukioon mutta siihen ei kannustettu, ammatti piti hankkia mahdollisimman nopeasti. Itse olen opiskellut lisää ja suorittanut arvosanoja mm. avoimessa yliopistossa. Teen työtä suorittavalla tasolla ja tykkään työstäni. Mieheni on ylempi toimihenkilö, tekee työtä esimiehenä ja johtajana vain amistutkinnolla.

Kaksi lasta joita yritimme saada lukioon, kumpikaan ei halunnut. Molemmilla ammatti ja vakituiset työpaikat. Kummallakin omistusasunto ja siitä lainaa. Vaikuttavat tyytyväisiltä elämäänsä tavallisina duunareina. En osaa kuvitella kumpaakaan akateemiseen tutkintoon, kumpikin lapsista on selvästi käsillään tekijöitä. Äitinä olen tyytyväinen siihen, että tekevät työtä josta pitävät. Mahdollisuus on opiskella lisää jos haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulut on ainakin Helsingissä ajettu niin alas, että ilman jatkuvaa vanhempien taustaopetusta ja valvontaa ei sieltä selviä enää hyvän todistuksen kanssa ulos.

Tämä etäopetus oli ihan viimeinen niitti tässä kehityksessä.

t. äiti ja ope

Tämä on niin totta! Helsingissä on säästetty jo vuosia ihan jo koulukirjoissa. Me on ostettu ne lapsille itse. Samaten joutuu koko ajan valvomaan sitä opetusta. Koko syksyn esimerkiksi opetettiin epätasapainossa eri aineiden kesken asioita eli äidinkielessä ei ollut vielä edes harjoiteltu esseevastauksia, kun yhteiskuntaopissaa jo vaadittiin kirjoittamaan sellaisia. Koko ajan jotain kytättävää ja vahdittavaa.

Voisitko kertoa lisää tästä? Siis muualla asuvana jäin miettimään, että eikä kirjoja ole vai onko ne huonoja vai miten? Hyvin siis varmasti menetelty, jäin vaan miettimään tuota kirja-asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietyssä vaiheessa nuoren elämää sillä kaveripiirillä on paljon suurempi vaikutus kun niillä vanhemmilla Siispä kannattaa oikeasti miettiä millaiselle alueelle asettuu asumaan ja millaiseen kouluun lapsensa laittaa.  Jos suurin osa  nuoren kavereista ovat opintoihinsa vakavasti suhtautuvia ja panostavia niin todennäköisyys sille että myös se oma nuori panostaa opintoihinsa kasvaa.

Mä näen, että yhtä suuri merkitys on harrastuksilla. Jos olet 5 kertaa viikossa harkkaavassa käsipallojoukkueessa, se vapaa-ajan kaveripiiri tulee sieltä. Lapset tulevat eri puolilta kaupunkia. Yhtein tavoite, yhteiset intressit ja usein myös halu pyrkiä eteenpäin. Ryhmä pitää jäsenensä kaidalla polulla.

Miksi kaveripiiri tulisi juuri käsipallojoukkueesta? Jos on viikossa 30 tuntia koulussa koulukavereiden kanssa ja 7,5 tuntia käsipalloharjoituksissa, niin eikö ole todennäköisempää että parhaat kaverit tulee koulusta? Niiden kanssa kun vietetään enemmän aikaa.

Ei ”niiden” kanssa ehdi viettämään aikaa, koska koulu, treenaus ja kisamatkat. Pari kertaa kuussa ehkä.

Eli lapsi ei vietä koulussa aikaa koulukavereidensa kanssa? Onpa yksinäistä puurtamista. Missä koulussa tällaista on?

Ainakin tässä Suur-Tapiolan alueella (Mankkaa, Tapiola, Niittykumpu, Haukilahti, Westend, Laajalahti) tuntuu että kaikki koulut on hyviä ja opettajat loistavia. Eei ole tarvinnut pelailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme miehen kanssa akateemisesti koulutettuja samoin kuin omat vanhempamme ja heidän vanhempansa. Missään sukupolvessa ei ole mitään kielikylpyjä harjoitettu. Päiväkotiin ja eskariin on menty lähimpään vapaaseen. Samoin aina lähikouluun normilinjalle. Ilmeisesti olemme tässä mielessä poikkeuksellisia. Lapsemme ovat hyviä koulussa ja heillä on kavereita. Onnellisen oloisia.

Sama juttu ja pk-seudulla asutaan.

Lapset kympin oppilaita ja luokkansa parhaita, mutta tulevat toimeen ihan kaikkien kanssa. En todellakaan haluaisi edes, että opiskelisivat jossain homogeenisessä ryhmässä, jossa kaikki oppilaat olisivat etuoikeutettuja, korkeasti koulutettujen ja varakkaiden lapsia. Sillä tavalla ei ainakaan avarakatseiseksi kasva.

Minäkin olin luokkani paras ja itse asiassa myös kouluni paras yläasteella ja lukiossa. Enkä joutunut tekemään mitään sen eteen. Kuuntelin tunnilla ja tein pakolliset läksyt, mutta en lukenut kokeisiin tai tehnyt mitään ylimääräistä. Mutasarjassa kun on helppo loistaa.

Yliopistossa sitten ihmettelin, että nämä muuthan ovat ihan yhtä fiksuja ja osa selkeästi parempia kuin minä. Enkä minä olekaan poikkeuslahjakkuus? Pari ekaa vuotta yliopistossa meni täysin penkin alle, kun jouduin opettelemaan opiskelutekniikat ja ihan vaan kovan työn teon. Yliopistossa en vaan pärjännyt enää tekemättä mitään.

Olisin hyötynyt, jos olisin ollut jossain paremmassa lukiossa, jossa olisi edes vähän vaadittu ja patistettu. Edes sen verran, että olisi oppinut itselleen sopivat opiskelutekniikat. Onneksi lopulta klaarasin homman, mutta ei tämä ollut helpoin tie eikö vähäriskisin. Olin oikeasti lähellä jättää homman kesken yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenhuoneen kirjamäärästä voi kuulemma suoraan ennustaa tulevaisuuden.

Höpö höpö. Meillä on tuhansia kirjoja lasten nuorten ja aikuisten kirjoja. Kuvakirjoja, tietokirjoja ,romaaneja. Isä ja minä harrastamme lukemista. Lapsille on luettu ääneen n. 10 vuotiaaksi, eikä yksikään näistä pirulaisista lue vapaaehtoisesti mitään. Kenelle saa valittaa ja kuka korvaa?

Tämä. Meillä toisella lapsella on puhehäiriö, eikä lue vapaaehtoisesti yhtään mitään. Katsoo mieluiten sellaisia piirrettyjäkin, joissa ei ole puhetta. Meillä vanhemmilla kirjahyllyt pullistelevat, ja lapsillakin on kymmeniä kirjoja per nenä. 

Sekin tässä asiassa potuttaa, että julkisessa keskustelussa narratiivin pahiksia ovat ne rakastavat ja lastensa parasta ajattelevat vanhemmat, jotka järjestelevät lapsensa hyvään kouluun. Ilmeisesti kaikkien pitäisi vaan olla tasa-arvoisen surkeita ja kaikilla yhtä huonot mahdollisuudet oppia ja opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenhuoneen kirjamäärästä voi kuulemma suoraan ennustaa tulevaisuuden.

Höpö höpö. Meillä on tuhansia kirjoja lasten nuorten ja aikuisten kirjoja. Kuvakirjoja, tietokirjoja ,romaaneja. Isä ja minä harrastamme lukemista. Lapsille on luettu ääneen n. 10 vuotiaaksi, eikä yksikään näistä pirulaisista lue vapaaehtoisesti mitään. Kenelle saa valittaa ja kuka korvaa?

Sama 😂

Vierailija kirjoitti:

Sekin tässä asiassa potuttaa, että julkisessa keskustelussa narratiivin pahiksia ovat ne rakastavat ja lastensa parasta ajattelevat vanhemmat, jotka järjestelevät lapsensa hyvään kouluun. Ilmeisesti kaikkien pitäisi vaan olla tasa-arvoisen surkeita ja kaikilla yhtä huonot mahdollisuudet oppia ja opiskella.

Ehkei se koulushoppailu ole tuo paheksunnan aihe, vaan ennakkoluuloisuus ja ylenkatse, josta se johtuu. Jos koulushoppailu on tehty jo ennen lasten koulutaivalta, eihän asianomaisilla ole edes kosketuspintaa lähiökouluihin. Sitten kehdataan mollata.

Vierailija kirjoitti:

Olemme miehen kanssa akateemisia ja molemmat lapset menevät lähikouluun, jossa on sekä omakotialueen lapsia että vuokrakerrostalojen lapsia. Mukavia lapsia kaikki ja luokkahenki on hyvä. Itsekin kävin 80-90-luvulla koulun lähikoulussa, jossa oli monenlaisia lapsia ja kokemus oli hyvä.

Eli ilmeisesti lapsesi ovat vielä päiväkoti-ikäisiä. Voi tulla kouluarki karuna yllätyksenä. Tilanne on muuttunut huonompaan viimeisen 10 vuoden aikana mm. inkluusion takia. Yhtäkkiä lapsesi luokalla onkin 2 ”tarkkislaista”, 1 apukoulutyyppi ja 5 S2 oppilasta sekä perinteiset villikot. Opettajan aika menee näiden kanssa ja sun lapsi saa pärjätä omillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme miehen kanssa akateemisia ja molemmat lapset menevät lähikouluun, jossa on sekä omakotialueen lapsia että vuokrakerrostalojen lapsia. Mukavia lapsia kaikki ja luokkahenki on hyvä. Itsekin kävin 80-90-luvulla koulun lähikoulussa, jossa oli monenlaisia lapsia ja kokemus oli hyvä.

Eli ilmeisesti lapsesi ovat vielä päiväkoti-ikäisiä. Voi tulla kouluarki karuna yllätyksenä. Tilanne on muuttunut huonompaan viimeisen 10 vuoden aikana mm. inkluusion takia. Yhtäkkiä lapsesi luokalla onkin 2 ”tarkkislaista”, 1 apukoulutyyppi ja 5 S2 oppilasta sekä perinteiset villikot. Opettajan aika menee näiden kanssa ja sun lapsi saa pärjätä omillaan.

Eivät ole päiväkoti-ikäisiä vaan 8- ja 10-vuotiaat. Ihana luokka ja loistavat opettajat.

Meidän ”taviskoulussa” on ehkä kuuden akateemisen lapset, sitten on amk-hoitsuja ja työväenluokkaa. Olen hyvin tyytyväinen. Yläkouluun haemme erikseen pääsykokeiden kautta. Niillä vuosilla on merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme miehen kanssa akateemisia ja molemmat lapset menevät lähikouluun, jossa on sekä omakotialueen lapsia että vuokrakerrostalojen lapsia. Mukavia lapsia kaikki ja luokkahenki on hyvä. Itsekin kävin 80-90-luvulla koulun lähikoulussa, jossa oli monenlaisia lapsia ja kokemus oli hyvä.

Eli ilmeisesti lapsesi ovat vielä päiväkoti-ikäisiä. Voi tulla kouluarki karuna yllätyksenä. Tilanne on muuttunut huonompaan viimeisen 10 vuoden aikana mm. inkluusion takia. Yhtäkkiä lapsesi luokalla onkin 2 ”tarkkislaista”, 1 apukoulutyyppi ja 5 S2 oppilasta sekä perinteiset villikot. Opettajan aika menee näiden kanssa ja sun lapsi saa pärjätä omillaan.

onko kokemusta tuollaisesta koulusta eli oletteko vaihdattaneet lapsenne toiseen, parempaan kouluun?

Vierailija kirjoitti:

Sekin tässä asiassa potuttaa, että julkisessa keskustelussa narratiivin pahiksia ovat ne rakastavat ja lastensa parasta ajattelevat vanhemmat, jotka järjestelevät lapsensa hyvään kouluun. Ilmeisesti kaikkien pitäisi vaan olla tasa-arvoisen surkeita ja kaikilla yhtä huonot mahdollisuudet oppia ja opiskella.

Mua aina ihmetyttää miksi koulushoppailu on paha asia. Jos kerran lähikoulu on aina lapselle paras, niin silloinhan paras vaihtoehto jää jollekulle toiselle. Kenestä tässä siis ollaan huolissaan?

Meidän taviskoulussa on tavallisten perheiden lapsia kaikista yhteiskuntaluokista. Mukavaa porukkaa ja hyvä koulu. Ei tulisi mieleenkään ruveta kikkailemaan. Yksi toisella alueella oleva tuttu laittoi tyttärensä pitkän ranskan luokalle. Luokalla on yli 20 tyttöä ja 2 poikaa, kaikki varakkaista perheistä. En kyllä ihan tuotakaan haluaisi.

Mistä ihmeen huonoista kouluista te puhutte? Ovatko nämä siis itä-helsingissä ja tunnette ne omakohtaisen kokemuksenne kautta? En ole asunut kuin kantakaupungin alueella, joten en tiedä. Kyllä jokaiselle luokalle mahtuu yksi häirikkö täälläkin

Minun ohjeeni nuoremmille sisaruksilleni on ollut että vähempikin opiskelu ja opintolaina olisi ihan hyvä idea vaikka olen sukumme ensimmäinen maisteri. Opiskelin suht työllistävää alaa mutta työllistyminen on ollut niin minulla, miehelläni kuin opiskelukavereilla takkuista. Pätkää, silppua ja ei oota ja tulot ovat olleet koko ajan sellaiset ettei töitä ollessakaan jää opintolainan lyhennyksen jälkeen ei jää merkittävästi enemmän kuin täysin työttömänä koska töitä on niin vähän. Pankkia ei kiinnosta neuvotella pienituloisten kanssa vaan lyhennys on jopa 200 euron tienoilla piste. Minkäänlaista perintöä sisarukseni ja minä emme tule koskaan saamaan vanhemmiltamme ja mitään taloudellista apua on turha odottaa. Mikään ei takaa että korkeampi koulutus auttaisi työllistymisessä jollei ole kyse muutamasta harvasta alasta ja opiskelu on entistä lainapainotteisempaa. Minulla ja miehelläni jää varmaan lapset tekemättä jos ei pian löydy kunnolla töitä toiselle tai molemmille. Tukien varaan voisi isolla ehkällä tehdä lapsen mutta ei kun tuista menee yli 300 euroa opintolainojen lyhentämiseen. Jos pankkia ei ole tähän asti kiinnostanut erän pienentäminen työttömänäkään ollessamme miksi kiinnostaisi jatkossakaan. Ainut toivo on työn löytyminen, mieluiten työkkärin tukemana opiskelu tai sitten opintotuen ja uuden opintolainan (jeejee lisää vaan) avulla toisen asteen tutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin tässä Suur-Tapiolan alueella (Mankkaa, Tapiola, Niittykumpu, Haukilahti, Westend, Laajalahti) tuntuu että kaikki koulut on hyviä ja opettajat loistavia. Eei ole tarvinnut pelailla.

Ööh, tuo alue on Suomen korkeiten koulutettujen asuttamaa ja pääosin todella hyväosaisten aluetta. Tästä oli Hesarissa juttuakin jokin aika sitten. Joten ei kannata päteä, jos tuolla alueella on kiva mennä lähikouluun.

Mihinköhän hesari tällä uutisella taas tähtää, miten se nyt muka aina vaan enemmän vaikuttaa, millä lailla enemmän kuin ennen? Sitä paitsi nykyään kuitenkin lapsilla on enemmän monia muita mahdollisuuksia edetä urallaan, kuin mitä ennen vanhaan.

Otsikko oli jo niin pieleen, etten viittinyt lukea itse juttua Sen puoleen muutenkaan viitsi lukea hesaria. Niin poliittisesti värittynyt lehti, niin aina on joku taka-ajatus.

Olisiko se tässä "tutkimuksessa" ollut se, että on todellakin tarvetta oppivelvollisuusiän nostamiselle, mikä on hallituksen tavoite?