Lue keskustelun säännöt.
HS Perhetausta ja yhteiskuntaluokka vaikuttaa koko ajan enemmän lasten ja nuorten koulutuksessa.
Kommentit (256)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme miehen kanssa akateemisesti koulutettuja samoin kuin omat vanhempamme ja heidän vanhempansa. Missään sukupolvessa ei ole mitään kielikylpyjä harjoitettu. Päiväkotiin ja eskariin on menty lähimpään vapaaseen. Samoin aina lähikouluun normilinjalle. Ilmeisesti olemme tässä mielessä poikkeuksellisia. Lapsemme ovat hyviä koulussa ja heillä on kavereita. Onnellisen oloisia.
Sijainti on?
Asumme Espoossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun uusin villitys eli itseohjautuvuus tulee tekemään rumaa jälkeä. Kun alakoululaisen pitää itse asettaa tavoitteet ja huolehtia niiden saavuttamisesta tulee kotitaustan vaikutus erittäin selvästi esille. Oman lapseni alakoulussa oppilaat saivat esim. itse valita tähtäävätkö helppoon, keskivaikeaan vai vaikeaan matikankokeeseen. Jos perhe on koulukielteinen tai väliinpitämätön, lapsi herkemmin valitsee helpon tien, koska ei vielä kykene näkemään valinnan vaikutusta pidemmällä tähtäimellä. Jos koko alakoulun ajan aina valitsee sen helpon kokeen, oppii vain suppean oppimäärän ja on vaikeuksissa myöhemmin.
Sama se on ammattikoulu reformissa jossa säästöjen syystä ei enää lähiopetusta anneta entiseen malliin eikä edellytetä paikan päällä olemista. Ei tämmöinen oppiminen onnistu nuorilla joilla on paljon ongelmia ja ongelma kodeista eikä aikuisia ihmisiä ohjaamassa opiskeluakaan.
Se lisää vain syrjäytyneisyyttä. Koulukielteisestä ja välinpitämättömästä perheestä tuskin kukaan valitsee sen muun tien. Hyvä esimerkki ovat romaanit.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tehtailla lapsia ollenkaan jos vaatii niiltä itse ohjailtuvuutta ja antaa ne kokonaan alusta asti varhaiskasvatukseen, laistaen kokonaan oman osuutensa. itseltä puuttuessa koulutus ja ura tai kaikki epäonnistunut niin että makaa työttömänä vain kotona kun muut varhaiskasvattaa jälkipolvea. .
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan kymmenessä vuodessa suomalaisten pahoinvointi on lisääntynyt merkittävästi. Tämä näkyy selvimmin lapsissamme ja nuorissamme. Jopa ulkolaiset havainnoitsijat ovat tämän huomanneet ja kysyvät: "Mitä suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut? Miksi lapsemme ja nuoremme voivat näin huonosti?" Suomalaiset asiantuntijat vastaavat selkeästi: "Lapsistamme ja nuoristamme ei ole välitetty eikä heille ole tarjottu hyviä aikuisten malleja".
https://www.ts.fi/lukijoilta/1073766274/Lasten+ja+nuorten+psyykkinen+pa…
Lapset ja nuoret on käytännössä heitteillä päivähoidossa ja koulussa.
Jos koti ei paikkaa ja vahdi 24/7, tulee huonoa jälkeä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tehtailla lapsia ollenkaan jos vaatii niiltä itse ohjailtuvuutta ja antaa ne kokonaan alusta asti varhaiskasvatukseen, laistaen kokonaan oman osuutensa. itseltä puuttuessa koulutus ja ura tai kaikki epäonnistunut niin että makaa työttömänä vain kotona kun muut varhaiskasvattaa jälkipolvea. .
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan kymmenessä vuodessa suomalaisten pahoinvointi on lisääntynyt merkittävästi. Tämä näkyy selvimmin lapsissamme ja nuorissamme. Jopa ulkolaiset havainnoitsijat ovat tämän huomanneet ja kysyvät: "Mitä suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut? Miksi lapsemme ja nuoremme voivat näin huonosti?" Suomalaiset asiantuntijat vastaavat selkeästi: "Lapsistamme ja nuoristamme ei ole välitetty eikä heille ole tarjottu hyviä aikuisten malleja".
https://www.ts.fi/lukijoilta/1073766274/Lasten+ja+nuorten+psyykkinen+pa…
Perustason ammatit poljettu täysin ala-arvoiseksi paskaksi.
Työelämä on niin kilpailtua, että kilpavarustelu alkaa jo lapsena.
Perustyö ei tarjoa enään mitään muuta paitsi köyhyyttä ja vitutusta.
Arjessa kohtuu iso ero, kun vertaa jakomäen pikkukolmiossa asuvaa autotonta lapsiperhettä, ja marjaniemessä isossa okt:ssa asuvaa autollista perhettä...
Minä uskon, että noitakin enemmän vaikuttaa ä l y kkyys. Alu stalaiset, siirto laiset yms. eivät voi rajattomasti "kiivetä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin ja akateeminenkin on jo perusduunari! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on tämän tasapuolisen koulutuspoliitiikan seuraava askel.
Eli ensin oli kouluttamaton kansa ja köyhä. Moni lahjakas kävi vain kansakoulun, koska yksinkertaisesti kouluja ei ollut tai rahaa niiden käymiseen.
Sitten avautui koulutusmahdollisuudet ja esim. 60-luvulla syntyneille on ollut koulutuspolku auki taivasta myöten kotitaustasta huolimatta. Opintotukikin tuli jo 70-luvulla. Lisäksi lukioita oli jokaisella paikkakunnalla ja yliopistoja pikkukaupungeissakin.
Nyt parikymppiset on juuri näiden 60-70 -luvulla syntyneiden lapsia. Jo niiden vanhemmat on saaneet opiskella pääosin lahjojensa mukaan, joten eikö se ole selvä, että lahjakkaiden vanhempien lapset on myös lahjakkaita. Vastaavasti ne vanhemmat, jotka on jääneet matalasti koulutetuiksi, ovat keskimäärin vähemmän lahjakkaita noissa opiskeluhommissa (voivat olla lahjakkaita jossain muussa) ja näin ollen lapset samaa sarjaa.
Pohjimmiltaan kyse alkaa tällä hetkellä olla siis perimästä.
Näin on. Suomen kaltaisessa maassa älykkyysosamäärän merkityksen näkee selkeästi. Yksinhuoltajaperheestäkin voi päätyä supermenestyjäksi, kun älyä riittää - tällainen nero kuuluu tuttavapiiriini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tämän tasapuolisen koulutuspoliitiikan seuraava askel.
Eli ensin oli kouluttamaton kansa ja köyhä. Moni lahjakas kävi vain kansakoulun, koska yksinkertaisesti kouluja ei ollut tai rahaa niiden käymiseen.
Sitten avautui koulutusmahdollisuudet ja esim. 60-luvulla syntyneille on ollut koulutuspolku auki taivasta myöten kotitaustasta huolimatta. Opintotukikin tuli jo 70-luvulla. Lisäksi lukioita oli jokaisella paikkakunnalla ja yliopistoja pikkukaupungeissakin.
Nyt parikymppiset on juuri näiden 60-70 -luvulla syntyneiden lapsia. Jo niiden vanhemmat on saaneet opiskella pääosin lahjojensa mukaan, joten eikö se ole selvä, että lahjakkaiden vanhempien lapset on myös lahjakkaita. Vastaavasti ne vanhemmat, jotka on jääneet matalasti koulutetuiksi, ovat keskimäärin vähemmän lahjakkaita noissa opiskeluhommissa (voivat olla lahjakkaita jossain muussa) ja näin ollen lapset samaa sarjaa.
Pohjimmiltaan kyse alkaa tällä hetkellä olla siis perimästä.
Juuri näin. Ainakin 50-luvulle asti tohtoristason ihminen saattoi hyvin olla pientilallisena jossain syrjäkylällä ja iltaisin miettiä itsekseen maailman isoja kysymyksiä. Sitten tuli rakennemuutos. Nyt yhteiskunta on palannut tasapainoon jossa suuret luokkanousut ovat harvinaisempia. Ihan siitä syystä että potentiaalia omaavat ovat saaneet opiskella vapaasti halujensa mukaan jo parin sukupolven ajan.
Omakohtainen esimerkki:
Iso-isovanhempani olivat torppareita, saivat oman tilan 1917 jälkeen. Isovanhempani olivat maanviljelijöitä. Äitini kävi yliopiston 60-luvulla, samoin minä 90-luvulla ja nyt ovat vuorossa lapseni.Maanviljelijät onkin omistavaa luokkaa, jolla on ollut varaa kouluttaa lapsensa jo 60- luvulla.
Suomi on ollut täynnä vähävaraisia pientilallisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olemme miehen kanssa akateemisesti koulutettuja samoin kuin omat vanhempamme ja heidän vanhempansa. Missään sukupolvessa ei ole mitään kielikylpyjä harjoitettu. Päiväkotiin ja eskariin on menty lähimpään vapaaseen. Samoin aina lähikouluun normilinjalle. Ilmeisesti olemme tässä mielessä poikkeuksellisia. Lapsemme ovat hyviä koulussa ja heillä on kavereita. Onnellisen oloisia.
Sama juttu ja pk-seudulla asutaan.
Lapset kympin oppilaita ja luokkansa parhaita, mutta tulevat toimeen ihan kaikkien kanssa. En todellakaan haluaisi edes, että opiskelisivat jossain homogeenisessä ryhmässä, jossa kaikki oppilaat olisivat etuoikeutettuja, korkeasti koulutettujen ja varakkaiden lapsia. Sillä tavalla ei ainakaan avarakatseiseksi kasva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme miehen kanssa akateemisesti koulutettuja samoin kuin omat vanhempamme ja heidän vanhempansa. Missään sukupolvessa ei ole mitään kielikylpyjä harjoitettu. Päiväkotiin ja eskariin on menty lähimpään vapaaseen. Samoin aina lähikouluun normilinjalle. Ilmeisesti olemme tässä mielessä poikkeuksellisia. Lapsemme ovat hyviä koulussa ja heillä on kavereita. Onnellisen oloisia.
Sama juttu ja pk-seudulla asutaan.
Lapset kympin oppilaita ja luokkansa parhaita, mutta tulevat toimeen ihan kaikkien kanssa. En todellakaan haluaisi edes, että opiskelisivat jossain homogeenisessä ryhmässä, jossa kaikki oppilaat olisivat etuoikeutettuja, korkeasti koulutettujen ja varakkaiden lapsia. Sillä tavalla ei ainakaan avarakatseiseksi kasva.
Ja missä asut? On aika lailla eri asia olla avarakatseinen esimerkiksi Kulosaaressa kuin esimerkiksi Jakomäessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme miehen kanssa akateemisesti koulutettuja samoin kuin omat vanhempamme ja heidän vanhempansa. Missään sukupolvessa ei ole mitään kielikylpyjä harjoitettu. Päiväkotiin ja eskariin on menty lähimpään vapaaseen. Samoin aina lähikouluun normilinjalle. Ilmeisesti olemme tässä mielessä poikkeuksellisia. Lapsemme ovat hyviä koulussa ja heillä on kavereita. Onnellisen oloisia.
Sama juttu ja pk-seudulla asutaan.
Lapset kympin oppilaita ja luokkansa parhaita, mutta tulevat toimeen ihan kaikkien kanssa. En todellakaan haluaisi edes, että opiskelisivat jossain homogeenisessä ryhmässä, jossa kaikki oppilaat olisivat etuoikeutettuja, korkeasti koulutettujen ja varakkaiden lapsia. Sillä tavalla ei ainakaan avarakatseiseksi kasva.
Ja missä asut? On aika lailla eri asia olla avarakatseinen esimerkiksi Kulosaaressa kuin esimerkiksi Jakomäessä.
Tavallisella omakotitaloalueella, jossa kuitenkin vähemmistö asukkaista on akateemisia :) Lapset käyvät siis ihan tavallista keskitason koulua, joita taitaa olla suurin osa Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme miehen kanssa akateemisesti koulutettuja samoin kuin omat vanhempamme ja heidän vanhempansa. Missään sukupolvessa ei ole mitään kielikylpyjä harjoitettu. Päiväkotiin ja eskariin on menty lähimpään vapaaseen. Samoin aina lähikouluun normilinjalle. Ilmeisesti olemme tässä mielessä poikkeuksellisia. Lapsemme ovat hyviä koulussa ja heillä on kavereita. Onnellisen oloisia.
Sama juttu ja pk-seudulla asutaan.
Lapset kympin oppilaita ja luokkansa parhaita, mutta tulevat toimeen ihan kaikkien kanssa. En todellakaan haluaisi edes, että opiskelisivat jossain homogeenisessä ryhmässä, jossa kaikki oppilaat olisivat etuoikeutettuja, korkeasti koulutettujen ja varakkaiden lapsia. Sillä tavalla ei ainakaan avarakatseiseksi kasva.
Ja missä asut? On aika lailla eri asia olla avarakatseinen esimerkiksi Kulosaaressa kuin esimerkiksi Jakomäessä.
Tavallisella omakotitaloalueella, jossa kuitenkin vähemmistö asukkaista on akateemisia :) Lapset käyvät siis ihan tavallista keskitason koulua, joita taitaa olla suurin osa Suomessa.
Eli olet jo valikoinut muuttamalla tuonne.
Mitä heterogeenistä siinä on että kaikki on keskiluokkaisia keskitason kodeista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissä koulushoppailu on ihan arkipäivää. Ongelmana ei ehkä niinkään ole vanhempien koulutustaso vaan se jos puolet luokasta ei osaa kunnolla suomea. Oman 8v. lapseni luokassa on 2-3 ei-kantasuomalaista ja mitään ongelmia ei ole. He oppivat kielen oikeaa taivutusta ihan itsestään muilta lapsilta. Tällöin ei ehkä ole niin ratkaisevaa vaikka vanhemmilta ei saa tukea kun pystyvät koulussa vaivatta seuraamaan opetusta tai saavat tarvitsemaansa tukea opettajalta. Jos puolet luokkaa on kielessä päiväkotilaisen tasolla, ei siinä opettajan aika riitä.
Jos emme sattumalta jo ennen lapsia olisi asettuneet tälle alueelle, varmasti ennen koulua muutto olisi ollut edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs on koulushoppailijoiden asenne kympin oppilaisiin niissä lähiöiden kouluissa? Sieltäkin ponnistetaan yliopistoon.
Lähiöiden kouluissa lahjakkaat lapset oppivat laiskoiksi. Peruskoulu on helppo. Kuuntelet tunnilla ja ehdit tehdä jo tunnilla läksyt. Kokeisiin kevyt luku viimeisenä iltana ennen koetta, lukuaineiden ka. 9,8.
Ja niillä lähiökoulun papereilla porhalletaan huippulukioon, jossa ollaan keskikastia. Duunia joutuu painamaan paljon. Sieltä mennään yliopistoon
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen koulutusjärjestelmä on rajussa pudotuksessa. Ideologisesti tehdyt opetussuunnitelmauudistukset, lukion digiloikka (esim. matematiikassa, jossa tietokoneiden käyttö todellakin häiritsee ajattelua ja keskittymistä) ja perusasioiden opettelun tärkeyden vähättely jopa jo alakoulussa, on kääntänyt oppimistulokset selvään laskuun.
Tieto- ja vieatintätekniikasta olisi pitänyt tehdä oma oppiaine, jonka sisällöt olisi mietitty tarkasti. Nyt kouluissa tvt-taitoina opitaan vain käyttämään erilaisia palveluja ja nopeasti vanhentuvia ohjelmistoja. Harmittaa lasten ja nuorten puolesta!
Lukion matikan ope
Eikö kone osaa nykyään ratkaista yhtälöt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs on koulushoppailijoiden asenne kympin oppilaisiin niissä lähiöiden kouluissa? Sieltäkin ponnistetaan yliopistoon.
Lähiöiden kouluissa lahjakkaat lapset oppivat laiskoiksi. Peruskoulu on helppo. Kuuntelet tunnilla ja ehdit tehdä jo tunnilla läksyt. Kokeisiin kevyt luku viimeisenä iltana ennen koetta, lukuaineiden ka. 9,8.
Ja niillä lähiökoulun papereilla porhalletaan huippulukioon, jossa ollaan keskikastia. Duunia joutuu painamaan paljon. Sieltä mennään yliopistoon
Joo, peruskoulun numerot eivät ole lainkaan vertailukelpoisia, siitähän oli tutkimuskin, että parin numeron heitto on aika normi riippuen koulun tasosta. Ka lähellä kymppiä huonossa koulussa tarkoittaa sitä, että läheskään kaikkia oppisisältöjä ei ole edes käyty läpi, mikä selviää sitten paremmassa lukiossa.
Mutta jos on ahkera ja älykäs, se ei ole ongelma. Oma lapsi pääsi halutulle matemaattisia taitoja vaativalle alalle HY:hyn, vaikka yläkoulu oli surkea. Jos olisi jatkanut lähikoulussa, ei olisi varmaan tullut yhtä hyvää ylioppilastodistusta ja tärpännyt pääsykokeissa. Mitään preppauskursseja ei käyty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs on koulushoppailijoiden asenne kympin oppilaisiin niissä lähiöiden kouluissa? Sieltäkin ponnistetaan yliopistoon.
Lähiöiden kouluissa lahjakkaat lapset oppivat laiskoiksi. Peruskoulu on helppo. Kuuntelet tunnilla ja ehdit tehdä jo tunnilla läksyt. Kokeisiin kevyt luku viimeisenä iltana ennen koetta, lukuaineiden ka. 9,8.
Ja niillä lähiökoulun papereilla porhalletaan huippulukioon, jossa ollaan keskikastia. Duunia joutuu painamaan paljon. Sieltä mennään yliopistoon
Mikä on HY
Joo, peruskoulun numerot eivät ole lainkaan vertailukelpoisia, siitähän oli tutkimuskin, että parin numeron heitto on aika normi riippuen koulun tasosta. Ka lähellä kymppiä huonossa koulussa tarkoittaa sitä, että läheskään kaikkia oppisisältöjä ei ole edes käyty läpi, mikä selviää sitten paremmassa lukiossa.Mutta jos on ahkera ja älykäs, se ei ole ongelma. Oma lapsi pääsi halutulle matemaattisia taitoja vaativalle alalle HY:hyn, vaikka yläkoulu oli surkea. Jos olisi jatkanut lähikoulussa, ei olisi varmaan tullut yhtä hyvää ylioppilastodistusta ja tärpännyt pääsykokeissa. Mitään preppauskursseja ei käyty.
Ajattelin aiemmin lempeämmin siitä, että Suomessa tasapäistetään alaluokalta lähtien. Nykyään kaipaan selkeämpää jakoa niiden välille, jotka kehittävät itseään ja muiden välille. Ainoa hyvä puoli taustojen sekoittumisessa on se, että oppii paremmaksi ihmistuntijaksi.
Maanviljelijät onkin omistavaa luokkaa, jolla on ollut varaa kouluttaa lapsensa jo 60- luvulla.