HS Perhetausta ja yhteiskuntaluokka vaikuttaa koko ajan enemmän lasten ja nuorten koulutuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta itse aikoinaan hyvin menestyneet ja työelämässä uraa tekevät vanhemmat pitkine työpäivineen ja matkoineen saattavat havahtua jossain vaiheessa siihen, että jälkikasvu ei pärjääkään koulussa. Lukion yo-paperit b/c tasoa.

Juu, ei. Hyvin menestyneet jaksaa panostaa lapsiinsa kautta linjan, eikä he "havahdu" lukiossa enää mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietyssä vaiheessa nuoren elämää sillä kaveripiirillä on paljon suurempi vaikutus kun niillä vanhemmilla Siispä kannattaa oikeasti miettiä millaiselle alueelle asettuu asumaan ja millaiseen kouluun lapsensa laittaa.  Jos suurin osa  nuoren kavereista ovat opintoihinsa vakavasti suhtautuvia ja panostavia niin todennäköisyys sille että myös se oma nuori panostaa opintoihinsa kasvaa.

Mä näen, että yhtä suuri merkitys on harrastuksilla. Jos olet 5 kertaa viikossa harkkaavassa käsipallojoukkueessa, se vapaa-ajan kaveripiiri tulee sieltä. Lapset tulevat eri puolilta kaupunkia. Yhtein tavoite, yhteiset intressit ja usein myös halu pyrkiä eteenpäin. Ryhmä pitää jäsenensä kaidalla polulla.

Jep, mutta se kyllä voi myös syödä sitä koulumenestystä, koska jos oikeasti nuohoaa harjoituksissa 5 päivänä viikossa, eikä joukkueen muut pelaajat ole mitään ruudinkeksijöitä, ei se juuri kannusta tai anna enää aikaa akateemiseen panostamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ihan ilmaista olla kiinnostunut lapsensa asioista ja koulunkäynnistä, läksyistä. Kirjastokortti ei maksa mitään. Maailmassa on paljon ihmeteltävää kun vain viitsii sitä katsoa ja kuunnella lastaan, mennä välillä yhdessä vaikka lähimetsään.

Kalliimpaa se pleikan ja kännykän kanssa kasvattaminen on.

Kaikki tietää tämän, mutta kerrotko vielä, miten se lapsi on syyllinen siihen, kun vanhempaa kiinnostaakin ihan muut asiat?

Opetus kuuluu koululle, ei vanhemmille. Silloin kun näin ei enää ole, on yhteiskuntana päätetty heikoimpien saavan pärjätä omillaan.

Nykyisessä yhteiskunnassamme kasvatus ja kannustaminen kouluttautumiseen kuuluvat vanhemmille. Koulussa annetaan sitten mahdollisuuksia oppia sellaisille, jotka sitä haluavat. Opetusohjelma käsittääkseni lähtee jo nyt siitä, että oppilaat asettavat itse itselleen tavoitteet, joiden mukaan opiskelevat ja oppivat, koulun rooli on tarjota tälle mahdollisuudet. Heikommissa kodeissa ajatellaan kuten sinä ja siksi niistä tulevat lapset eivät enää koulussa pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono oppilasaineksen luokassa saa myös unohtaa esimerkiksi ryhmätyöt ja kaikki vähänkään itsenäistä ja kunnianhimoista panosta vaativat työt.

Aines! Eiköseräs kokoomusnuori kirjoittanut joskus huonosta ”aineksesta”. En kyllä ihmettele lainkaan koskelan tapausta ja huono-osaisten kiusaamista, jos vanhemmat ovat mitä ovat. Ihmisiä ja vieläpä LAPSIA tämä. taustan perusteella arvottavia hirviöitä. Te kasvatatte niitä kiusaajia.

Oih, ja sinä nyt näet syrjintää ja epäkohtia kaikkialla, myös siellä, missä niitä ei ole. Vedä välillä henkeä hei, jookosta?

Kannustan yhä hankkimaan käytöstapoja. Toivottavasti lapsesi käyttäytyvät paremmin

Ongelma koulussa on kyllä yleensä sen huonon oppilasaineksen käytös... Kolahtiko kun noin pillastuit?

Sinä se jaksat jatkaa. Miksi pillastuisin? Arvostan koulutusta, sivistystä ja lasten aktiivista harrastamista. Kuten totesin, sivistykseen kuuluvat käytöstavat.

Hyvät käytöstavat eivät tarkoita sitä, että valehtelee tai vääristelee.

En ole kirjoittanut mitään muuta kuin tosiasioita. Se että revit siitä noin pelihoususi kielii ainoastaan siitä, että tunnistat noissa sivistymättömien kotien lapsissa itsesi ja omat lapsesi.

jopas nyt! Kirjoitit:

”Voi pyhä yksinkertaisuus. Voiko näin tyhmää ihmistä olla?”

Perään kehtaat vielä todeta, että kerrot vain totuuksia, ja uskot, että käyttäydyt kuin sivistynyt ihminen.

Niin. Sinä olet tyhmä. Suorastaan piinallisen tyhmä. Ja huonokäytöksinenkin vielä.

Koita nyt pärjätä.

Se on kuule "koeta". Aurinko koittaa, ihminen koettaa (tehdä jotain). I rest my case.

Turha koittaa, meikä voittaa xD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta itse aikoinaan hyvin menestyneet ja työelämässä uraa tekevät vanhemmat pitkine työpäivineen ja matkoineen saattavat havahtua jossain vaiheessa siihen, että jälkikasvu ei pärjääkään koulussa. Lukion yo-paperit b/c tasoa.

Juu, ei. Hyvin menestyneet jaksaa panostaa lapsiinsa kautta linjan, eikä he "havahdu" lukiossa enää mihinkään.

Et ilmeisesti tunne sellaisia vanhempia, joita oma ura on vienyt mennessään. Aikaa perheelle ja lapsille on rajatusti. Jostain syystä teinit mielletään itsenäisiksi yksinään pärjääjiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietyssä vaiheessa nuoren elämää sillä kaveripiirillä on paljon suurempi vaikutus kun niillä vanhemmilla Siispä kannattaa oikeasti miettiä millaiselle alueelle asettuu asumaan ja millaiseen kouluun lapsensa laittaa.  Jos suurin osa  nuoren kavereista ovat opintoihinsa vakavasti suhtautuvia ja panostavia niin todennäköisyys sille että myös se oma nuori panostaa opintoihinsa kasvaa.

Mä näen, että yhtä suuri merkitys on harrastuksilla. Jos olet 5 kertaa viikossa harkkaavassa käsipallojoukkueessa, se vapaa-ajan kaveripiiri tulee sieltä. Lapset tulevat eri puolilta kaupunkia. Yhtein tavoite, yhteiset intressit ja usein myös halu pyrkiä eteenpäin. Ryhmä pitää jäsenensä kaidalla polulla.

Jep, mutta se kyllä voi myös syödä sitä koulumenestystä, koska jos oikeasti nuohoaa harjoituksissa 5 päivänä viikossa, eikä joukkueen muut pelaajat ole mitään ruudinkeksijöitä, ei se juuri kannusta tai anna enää aikaa akateemiseen panostamiseen.

Työkaveri lopetti aikoinaan lapsuuden jääkiekkoharrastuksen siirtyessään lukioon ja sieltä edelleen yliopistoon. Harjoitusmäärät kilpajoukkueessa oli sillä tasolla, että koulunkäynti olisi kärsinyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietyssä vaiheessa nuoren elämää sillä kaveripiirillä on paljon suurempi vaikutus kun niillä vanhemmilla Siispä kannattaa oikeasti miettiä millaiselle alueelle asettuu asumaan ja millaiseen kouluun lapsensa laittaa.  Jos suurin osa  nuoren kavereista ovat opintoihinsa vakavasti suhtautuvia ja panostavia niin todennäköisyys sille että myös se oma nuori panostaa opintoihinsa kasvaa.

Mä näen, että yhtä suuri merkitys on harrastuksilla. Jos olet 5 kertaa viikossa harkkaavassa käsipallojoukkueessa, se vapaa-ajan kaveripiiri tulee sieltä. Lapset tulevat eri puolilta kaupunkia. Yhtein tavoite, yhteiset intressit ja usein myös halu pyrkiä eteenpäin. Ryhmä pitää jäsenensä kaidalla polulla.

Jep, mutta se kyllä voi myös syödä sitä koulumenestystä, koska jos oikeasti nuohoaa harjoituksissa 5 päivänä viikossa, eikä joukkueen muut pelaajat ole mitään ruudinkeksijöitä, ei se juuri kannusta tai anna enää aikaa akateemiseen panostamiseen.

Onhan tämä toki täysin kiinni ihmisestä. Toisinaan edes hyvä koulu tai harrastukset eivät auta, jos lapsi kärsii oppimisvaikeuksista. Silloin on ehkä hyvä, että onnistumisen kokemuksia saa jostain, vaikka aktiivisesta harrastamisesta. Myös hyvän perheen ilmapiirissä voi olla kehitystä haittaavia tekijöitä. Painostusta, perheriitoja tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta itse aikoinaan hyvin menestyneet ja työelämässä uraa tekevät vanhemmat pitkine työpäivineen ja matkoineen saattavat havahtua jossain vaiheessa siihen, että jälkikasvu ei pärjääkään koulussa. Lukion yo-paperit b/c tasoa.

Juu, ei. Hyvin menestyneet jaksaa panostaa lapsiinsa kautta linjan, eikä he "havahdu" lukiossa enää mihinkään.

Et ilmeisesti tunne sellaisia vanhempia, joita oma ura on vienyt mennessään. Aikaa perheelle ja lapsille on rajatusti. Jostain syystä teinit mielletään itsenäisiksi yksinään pärjääjiksi.

En paljon muita tunnekaan kuin uratykkejä. He huolehtivat silti lapsistaan esimerkillisesti ja yleensä heillä on myös koulutettu tukiverkosto, joka paikkaa jokaikisessä käänteessä. Ja he ostavat myös palveluja, mm yksityistunteja. Ja kaiken pohja on tietenkin koulun valikointi, ihan jo päiväkodista lähtien. Juuri näitä vanhempia on aina kaikkien hyvien koulujen avoimet ovetkin täynnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono oppilasaineksen luokassa saa myös unohtaa esimerkiksi ryhmätyöt ja kaikki vähänkään itsenäistä ja kunnianhimoista panosta vaativat työt.

Aines! Eiköseräs kokoomusnuori kirjoittanut joskus huonosta ”aineksesta”. En kyllä ihmettele lainkaan koskelan tapausta ja huono-osaisten kiusaamista, jos vanhemmat ovat mitä ovat. Ihmisiä ja vieläpä LAPSIA tämä. taustan perusteella arvottavia hirviöitä. Te kasvatatte niitä kiusaajia.

Oih, ja sinä nyt näet syrjintää ja epäkohtia kaikkialla, myös siellä, missä niitä ei ole. Vedä välillä henkeä hei, jookosta?

Kannustan yhä hankkimaan käytöstapoja. Toivottavasti lapsesi käyttäytyvät paremmin

Ongelma koulussa on kyllä yleensä sen huonon oppilasaineksen käytös... Kolahtiko kun noin pillastuit?

Sinä se jaksat jatkaa. Miksi pillastuisin? Arvostan koulutusta, sivistystä ja lasten aktiivista harrastamista. Kuten totesin, sivistykseen kuuluvat käytöstavat.

Hyvät käytöstavat eivät tarkoita sitä, että valehtelee tai vääristelee.

En ole kirjoittanut mitään muuta kuin tosiasioita. Se että revit siitä noin pelihoususi kielii ainoastaan siitä, että tunnistat noissa sivistymättömien kotien lapsissa itsesi ja omat lapsesi.

jopas nyt! Kirjoitit:

”Voi pyhä yksinkertaisuus. Voiko näin tyhmää ihmistä olla?”

Perään kehtaat vielä todeta, että kerrot vain totuuksia, ja uskot, että käyttäydyt kuin sivistynyt ihminen.

Niin. Sinä olet tyhmä. Suorastaan piinallisen tyhmä. Ja huonokäytöksinenkin vielä.

Koita nyt pärjätä.

Se on kuule "koeta". Aurinko koittaa, ihminen koettaa (tehdä jotain). I rest my case.

Turha koittaa, meikä voittaa xD

Ai auringonko? Justiinsa.

Jossain määrin ajattelen, että vanhempien koulutustausta ja ammatti/työ vaikuttaa lasten valintoihin oman kouluttautumisensa suhteen. Omani meni yliopistoon ja opiskeli samassa tiedekunnassa kuin itsekin. Hänen mukaansa itseään kiinnosti ratkoa ongelmia ynnä näki, että pidän työstäni ja olen innostunut asioista, joita teen. Tuskin olisi opiskellut liki viittä vuotta, jos olisi ollut homma tikkua kynsien alle.

Vanhempani ovat kansakoulun käyneitä. Silti he kannustivat kouluttautumaan. Olen molempien vanhempien puolelta suvun ensimmäinen akateeminen. He eivät valmennuskursseja maksaneet ja pääsykoekirjatkin ostin itse. Henkinen tuki oli kuitenkin tärkeintä. Jaksan vielä uskoa, että perhetausta ei rajoita opsiskelumahdollisuuksia.

Hauska kirjoitusvirhe: opsiskelu...tietysti tarkoitin opiskelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietyssä vaiheessa nuoren elämää sillä kaveripiirillä on paljon suurempi vaikutus kun niillä vanhemmilla Siispä kannattaa oikeasti miettiä millaiselle alueelle asettuu asumaan ja millaiseen kouluun lapsensa laittaa.  Jos suurin osa  nuoren kavereista ovat opintoihinsa vakavasti suhtautuvia ja panostavia niin todennäköisyys sille että myös se oma nuori panostaa opintoihinsa kasvaa.

Mä näen, että yhtä suuri merkitys on harrastuksilla. Jos olet 5 kertaa viikossa harkkaavassa käsipallojoukkueessa, se vapaa-ajan kaveripiiri tulee sieltä. Lapset tulevat eri puolilta kaupunkia. Yhtein tavoite, yhteiset intressit ja usein myös halu pyrkiä eteenpäin. Ryhmä pitää jäsenensä kaidalla polulla.

Jep, mutta se kyllä voi myös syödä sitä koulumenestystä, koska jos oikeasti nuohoaa harjoituksissa 5 päivänä viikossa, eikä joukkueen muut pelaajat ole mitään ruudinkeksijöitä, ei se juuri kannusta tai anna enää aikaa akateemiseen panostamiseen.

Onhan tämä toki täysin kiinni ihmisestä. Toisinaan edes hyvä koulu tai harrastukset eivät auta, jos lapsi kärsii oppimisvaikeuksista. Silloin on ehkä hyvä, että onnistumisen kokemuksia saa jostain, vaikka aktiivisesta harrastamisesta. Myös hyvän perheen ilmapiirissä voi olla kehitystä haittaavia tekijöitä. Painostusta, perheriitoja tms.

Tai huonotapainen ja henkisesti (mahdollisesti myös fyysisesti) huonosti voiva äiti, joka vihaa kaikkia, haukkuu kaikki tuntemasi ihmiset, ja kuvittelee olevansa sivistynyt. Lapsiraukat

Suomalainen koulutusjärjestelmä on rajussa pudotuksessa. Ideologisesti tehdyt opetussuunnitelmauudistukset, lukion digiloikka (esim. matematiikassa, jossa tietokoneiden käyttö todellakin häiritsee ajattelua ja keskittymistä) ja perusasioiden opettelun tärkeyden vähättely jopa jo alakoulussa, on kääntänyt oppimistulokset selvään laskuun.

Tieto- ja vieatintätekniikasta olisi pitänyt tehdä oma oppiaine, jonka sisällöt olisi mietitty tarkasti. Nyt kouluissa tvt-taitoina opitaan vain käyttämään erilaisia palveluja ja nopeasti vanhentuvia ohjelmistoja. Harmittaa lasten ja nuorten puolesta!

Lukion matikan ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulut on ainakin Helsingissä ajettu niin alas, että ilman jatkuvaa vanhempien taustaopetusta ja valvontaa ei sieltä selviä enää hyvän todistuksen kanssa ulos.

Tämä etäopetus oli ihan viimeinen niitti tässä kehityksessä.

t. äiti ja ope

Tämä on niin totta! Helsingissä on säästetty jo vuosia ihan jo koulukirjoissa. Me on ostettu ne lapsille itse. Samaten joutuu koko ajan valvomaan sitä opetusta. Koko syksyn esimerkiksi opetettiin epätasapainossa eri aineiden kesken asioita eli äidinkielessä ei ollut vielä edes harjoiteltu esseevastauksia, kun yhteiskuntaopissaa jo vaadittiin kirjoittamaan sellaisia. Koko ajan jotain kytättävää ja vahdittavaa.

Esseevastauksia on kokeissa jo ala-asteella. Ei niitä erikseen opeteta äidinkielessä. Jos lapsi ei pärjää petuskoulua ilman vanhempien opetusta niin hän ei tule pärjäämään lukiossakaan tai myöhemmissä opinnoissa. Koulukirjoja on kierrätetty kautta aikojen luokalta toiselle, ei mitään uutta.

Fakta vaan, että oppilasaines on heikentynyt ja se ei ole koulujen vika. Tyhmimmät lisääntyvät sosiaalituilla eniten juuri Helsingissä. Hyvätuloisilla ei ole varaa lisääntyä, kun kaikki pitää maksaa itse.

Mikäs on koulushoppailijoiden asenne kympin oppilaisiin niissä lähiöiden kouluissa? Sieltäkin ponnistetaan yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhänä ja toistuvaistyöttömänä tuplamaisterina en ole ihan varma, onko se hyvä juttu, jos lapseni suuntautuvat minun takiani akateemisiin pyrintöihin. Toisaalta, uskoisin olevani varoittava esimerkki, ja he ymmärtävät valita aikanaan minua viisaammin. :)

Toki ymmärrät, että akateemisella puolellakin on laaja valikoima opiskelumahdollisuuksia, joista myös työllistyy.

Ongelma vain se, että niihin työllistävämpiin on vaikea päästä. Esim. psykologia ja lääkis on noita, joihin pääsee sisään joku 3% eikä kaikilla ole varakkaita vanhempia, jotka kustantaisivat opiskelun ulkomailla.

Itävallan eläinlääkis on 0e EU-kansalaisilta.

Opintotukea saa ulkomailla opiskeluun 800e/kk eli 7200e. Aika moni lukukausimaksu Euroopassa on tuota luokkaa. Loput menot sitten opintolainalla.

Eräs poika Suomessa pääsi lääkikseen käymättä lukiota, peruskoulusta päästyään luki itse 8h/päivä vuoden verran kemian, fysiikan ja biologian kurssit. Ja pääsi sisään ilman valmennuskursseja tai mitään.

Vierailija kirjoitti:

Lastenhuoneen kirjamäärästä voi kuulemma suoraan ennustaa tulevaisuuden.

Onneksi se ei riipu koulutuksesta. Duunariperheessä kasvoin, ja lukeminen, monipuolinen, oli itsestäänselvyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhänä ja toistuvaistyöttömänä tuplamaisterina en ole ihan varma, onko se hyvä juttu, jos lapseni suuntautuvat minun takiani akateemisiin pyrintöihin. Toisaalta, uskoisin olevani varoittava esimerkki, ja he ymmärtävät valita aikanaan minua viisaammin. :)

Toki ymmärrät, että akateemisella puolellakin on laaja valikoima opiskelumahdollisuuksia, joista myös työllistyy.

Toki ymmärsit rivien välistä, että juuri sen vuoksi hankin sen toisen tutkinnon, työllistyäkseni. Alaa mainostettiin "erinomaiseksi työllistäväksi", mutta kenelläkään ei ole kristallipalloa, josta katsoa, miten maailma muutaman vuoden päästä makaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietyssä vaiheessa nuoren elämää sillä kaveripiirillä on paljon suurempi vaikutus kun niillä vanhemmilla Siispä kannattaa oikeasti miettiä millaiselle alueelle asettuu asumaan ja millaiseen kouluun lapsensa laittaa.  Jos suurin osa  nuoren kavereista ovat opintoihinsa vakavasti suhtautuvia ja panostavia niin todennäköisyys sille että myös se oma nuori panostaa opintoihinsa kasvaa.

Mä näen, että yhtä suuri merkitys on harrastuksilla. Jos olet 5 kertaa viikossa harkkaavassa käsipallojoukkueessa, se vapaa-ajan kaveripiiri tulee sieltä. Lapset tulevat eri puolilta kaupunkia. Yhtein tavoite, yhteiset intressit ja usein myös halu pyrkiä eteenpäin. Ryhmä pitää jäsenensä kaidalla polulla.

Jep, mutta se kyllä voi myös syödä sitä koulumenestystä, koska jos oikeasti nuohoaa harjoituksissa 5 päivänä viikossa, eikä joukkueen muut pelaajat ole mitään ruudinkeksijöitä, ei se juuri kannusta tai anna enää aikaa akateemiseen panostamiseen.

Onhan tämä toki täysin kiinni ihmisestä. Toisinaan edes hyvä koulu tai harrastukset eivät auta, jos lapsi kärsii oppimisvaikeuksista. Silloin on ehkä hyvä, että onnistumisen kokemuksia saa jostain, vaikka aktiivisesta harrastamisesta. Myös hyvän perheen ilmapiirissä voi olla kehitystä haittaavia tekijöitä. Painostusta, perheriitoja tms.

Tai huonotapainen ja henkisesti (mahdollisesti myös fyysisesti) huonosti voiva äiti, joka vihaa kaikkia, haukkuu kaikki tuntemasi ihmiset, ja kuvittelee olevansa sivistynyt. Lapsiraukat

Kyllä nyt ottaa juntilla lujille.😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietyssä vaiheessa nuoren elämää sillä kaveripiirillä on paljon suurempi vaikutus kun niillä vanhemmilla Siispä kannattaa oikeasti miettiä millaiselle alueelle asettuu asumaan ja millaiseen kouluun lapsensa laittaa.  Jos suurin osa  nuoren kavereista ovat opintoihinsa vakavasti suhtautuvia ja panostavia niin todennäköisyys sille että myös se oma nuori panostaa opintoihinsa kasvaa.

Mä näen, että yhtä suuri merkitys on harrastuksilla. Jos olet 5 kertaa viikossa harkkaavassa käsipallojoukkueessa, se vapaa-ajan kaveripiiri tulee sieltä. Lapset tulevat eri puolilta kaupunkia. Yhtein tavoite, yhteiset intressit ja usein myös halu pyrkiä eteenpäin. Ryhmä pitää jäsenensä kaidalla polulla.

Jep, mutta se kyllä voi myös syödä sitä koulumenestystä, koska jos oikeasti nuohoaa harjoituksissa 5 päivänä viikossa, eikä joukkueen muut pelaajat ole mitään ruudinkeksijöitä, ei se juuri kannusta tai anna enää aikaa akateemiseen panostamiseen.

Onhan tämä toki täysin kiinni ihmisestä. Toisinaan edes hyvä koulu tai harrastukset eivät auta, jos lapsi kärsii oppimisvaikeuksista. Silloin on ehkä hyvä, että onnistumisen kokemuksia saa jostain, vaikka aktiivisesta harrastamisesta. Myös hyvän perheen ilmapiirissä voi olla kehitystä haittaavia tekijöitä. Painostusta, perheriitoja tms.

Tai huonotapainen ja henkisesti (mahdollisesti myös fyysisesti) huonosti voiva äiti, joka vihaa kaikkia, haukkuu kaikki tuntemasi ihmiset, ja kuvittelee olevansa sivistynyt. Lapsiraukat

Todennäköisesti ylipainoinen, pre-menopaussissa ja luettelee kaikki tuttavansa aina titteli edellä.