Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
isän hoitokotihoitoon menee 2000 e kk!!!
BusinessOK
29.01.2021 |
eläkettäkään tuskin saa niin paljoa, 1 pikkuhuone ja ruokaa siinä kaikki. ja omaan taloon menee 500 e vielä hänellä vastike ja sähkö,. saako tässä mitään tukia edes mistään Kelalta!=?
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Kun täälläkin on jollin kova "rikkaan" kuuluukin maksaa enemmän asenne, niin unohdetaan taas se, että parempituloinen (ei siis edes mitenkään rikas, sanotaan vaikka tulot 4000€/kk) on veroina jotakuinkin maksanut omat kulunsa työelämänsä aikana. Eli ensin maksat veroja paljon ja sen jälkeen maksat kovempina hoitomaksuina sen mitä olet veroista huolimatta saanut säästöön. Suomessa säästäminen ei todellakaan kannata.
Hautaan ei kukaan voi mitään ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yksityisessä hoivakodissa voi olla myös köyhiä. Kunta ostaa ostopalveluina paikkoja koska kunnan omiin paikkoihin ei mahdu. Itse olen yksityisellä töissä ja meillä on useampi varaton asukas. Ja yhtälailla kunnallisella on kovia maksuja ja rahat hupenee jos niitä on.
Jotkut kunnat ovat myös ulkoistaneet koko vanhusten hoivapalvelun yksityiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kritisoidaan hoitopaikan kalleutta ja sitä että se on tuloriippuvainen.... Oma äitini on pienessä hoitoyksikössä ja hoitoon menee koko eläke lukuunottamatta sitä "käyttörahaosuutta". Siellä on hoitajat kolmessa vuorossa, ehkä noin 1 hoitaja neljää vanhusta kohti päiväsaikaan. Pelkästään tämä palkkasumma on - huolimatta siitä, että raskaasta hoitotyöstä maksetaan liian vähän - vanhusta kohti noin 3500-4000 kuussa ottaen huomioon ympärivuorokautinen valmius ja lomat. Sitten tulee vielä tilakulut, ruoka (ok, laitosruokaa), siisteys, hoitotarvikkeet yms. Yhteiskunta siis sponssaa useimmiten aika reilusti...
Tuloriippuvaisuudesta.... Aika reiluahan olisi että olisi kiinteä summa kaikille: Martta, ikänsä kotiäitinä, pienipalkkaisena siivoojana tai maatilan emäntänä työskennellyt, velkaantuisi kunnalla joka kuukausi muutaman satasen kun taas Veikko, perusinsinööri, tilaisi sen jokakesäisen Kanarianmatkan tätä varten palkatun avustajan kanssa. En ihan ymmärrä niitäkään, joiden ainoa tavoite on minimoida kunnan saama maksu. Toki vero/perintösuunnittelua saa tehdä, mutta sellainen "tuostakin saamme hiukan viilattua kun laitamme ne auton myyntirahat suoraan lasten tileille"- mentaliteetti inhottaa
Se on juurikin näin. Hova-alalla suurin kustannustekijä on hoitajien palkat. Kun kolmessa vuorossa ihmisiä on töissä, se maksaa, vaikka sen yhden hoitajan palkka ei suuren suuri olisikaan. Tästä muuten johtuu myös yksityisten hoivalaitosten (nykyään ovat suurimmaksi osaksi laitoksia, pienten kodinomaisten yksiköiden toiminta on tehty lähes mahdottomaksi) porskutus alalla. Alan yksityisessä TES:ssa palkat ovat julkista puolta matalammat (mikä yleensä on monilla aloilla toisin päin, siis että julkisella maksetaan yksityistä huonommin). Lisäksi kunnat ovat kilpailuttaneet yksityiset toimijat ja valinneet halvimman, joten palkkojen lisäksi säästetään kaikesta muustakin. En nyt sano että kunnat ei saisi valita halvinta mahdollista, mutta usein se tarkoittaa myös huonointa mahdollista. Joo, onhan niitä laatukriteereitäkin yleensä nykyään olemassa kilpailutuksissa, mutta kun ne usein ovat sellaisia mitä voidaan pyöritellä miten päin vaan, eivätkä ne siten kuitenkaan näy niiden vanhusten reaalielämässä siellä hoivalaitoksessa mitenkään.
Nyt meni vähän sivupolulle, mutta pointti siis on, että hoitomaksut on suuria koska työvoimavaltainen ala, eikä vielä ole keksitty sellaista hoitorobottia, joka ihmisen vois tässä työssä korvata.
Yksityisellä puolta pienemmät palkat? Täällä kunnallisella lähihoitajilla peruspalkka 150-200€ parempi. Toki lisät isompia kun peruspalkkakin isompi, mutta ei se palkka kokonaisuudessaan nyt puolta suurempi ole.
Itse muuten tienasin viime vuonna yksityisellä puolella lähihoitajana melkein 40 000€ eli kymppitonnin enemmän kuin mitä normaalisti koska tein ylitöitä. Ei tuota tahtia toki kestä vuodesta toiseen ja nyt olen ottanut vähän rauhallisemmin, mutta töitä saisi kyllä painaa koko ajan jos vain jaksaisi. Toki työnantaja seuraa, että ei kukaan tee liikaa koska siinä on kyse työhyvinvoinnista. Tulee kalliiksi jos joku palaa loppuun ja jää pitkälle sairaslomalle sen takia.
No en tarkoittanut että palkat ovat puolta pienemmät, vaan puhuin julkisesta puolesta versus yksityinen puoli. Mutta myönnän kyllä että voi tuosta mun kirjoittamastani lauseesta toki päätyä tuohonkin johtopäätökseen, niin että olisin toki voinut muotoilla lauseen toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoida isäsi itse, niin ei tarvitse maksaa muille heidän työstään.
No kuka sitten maksaisi ap:lle siitä isän hoitamisesta? Tuskinpa hänkään pyhällä hengellä elää, ja laitoskuntoisen vanhuksen hoitaja ei voi muuta työtä tehdä.
Jos toimii omaishoitajana, sen kunta maksaa.
Juu, ja hyvin maksaakin.
En luullutkaan, että maksu on päätähuimaava, mutta jonkinlainen korvaus kuitenkin. Joka maassa ei ole tuotakaan.
Se jonkinlainen korvaus ei ainoaksi tuloksi riitä. Ehkä jos puoliso on erityisen hyvätuloinen, tai itsellä sattuu olemaan valtavasti varallisuutta, voi kokopäiväiseksi omaishoitajaksi jäädä. Toki tiedän että paljon on niitäkin, joilla ei muita tuloja ole, mutta kenelläkään ei mitään velvollisuutta ole hoitaa vanhempaansa ja elää sen takia köyhyydessä.
Ei tietenkään riitä, mutta tiedän tyttären, joka otti virkavapaata työstää ja jäi vuodeksi äitinsä omaishoitajaksi. Tietysti se tarkoitti sitä, että hän muutti äitinsä luokse. Ja harva pystyy eikä kannatakaan luopua työstään, mutta nuohan ovat sellaisia arvokysymyksiä. Ko tytär pitää edelleen arvokkaana tuota vuotta, minkä sai viettää äitinsä kanssa.
Tyttärellä voi olla myös pieniä lapsia joista lakisääteinen velvollisuus huolehtia. Puoliso ei välttämättä suostu yksinhuoltajaksi.
Jos vanhus on +80 v, niin todennäköisesti hänen tyttärensä on jo niin iäkäs, että aivan pieniä lapsia ei voi olla enää. Ko tyttärellä lapset olivat jo aikuisia, joten järjestely oli mahdollinen.
Mieheni äiti on 84v. Lapsemme ovat 6-, 2- ja1-vuotiaat. Mieheni on 43-vuotias. Muita sisaruksia ei ole.
T. Henkilö jota lainasit
Ehkä harvinaisempi tuo tilanne? Miehesi äiti saanut siis ainoan lapsensa 41 vuotiaana ja ilmeisen luomusti vielä?
Onhan tietysti presidentti SN myös iäkäs isä , joten isovanhemmat olisivat jo todella iäkkäitä.
Siis mitä ihmeellistä tuossa on, että on saanut 70-luvulla ainoan lapsensa 41-vuotiaana? Mitä ihmeellistä saada lapsi luomusti 41-vuotiaana. Itse tiedän n.50v. naisen jonka äitinsä on saanut yli 40-vuotiaana. Ei ollut tullut sopivaa miestä aiemmin vastaan. Ei kaikki halua tehdä lapsia ensimmäisen vastaan tulevan miehen kanssa. Lisäksi yhtälailla tuohon aikaan on ollut ihmisillä ongelmia raskautumisen kanssa. On voinut olla se mies jo vuosia, mutta on kestänyt kauan ennen kuin raskaus on saanut alkunsa. Sitä ennen on voinut myös olla keskenmenoja.
Ihan vain tällaisia erilaisia vaihtoehtoja tulee mieleen kun osaa edes vähän ajatella asioita. Oma isoäitini sai muuten nuorimman lapsensa 43-vuotiaana 50-luvulla, toki sitä ennen oli syntynyt yhdeksän muuta lasta.
Et ehkä ole kuullut, että ihan tutkitusti naisen hedelmällisyys (raskaaksi tuleminen) laskee hyvin jyrkästi 35 ikävuoden jälkeen. Siksihän nykyään joudutaan turvautumaan hedelmällisyyshoitoihin, kun lasten hankkimista siirretään niin pitkään. Aina on olemassa poikkeuksia, mutta fakta kuitenkin on, että raskaaksi tuleminen vaikeutuu, kun ikää tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kritisoidaan hoitopaikan kalleutta ja sitä että se on tuloriippuvainen.... Oma äitini on pienessä hoitoyksikössä ja hoitoon menee koko eläke lukuunottamatta sitä "käyttörahaosuutta". Siellä on hoitajat kolmessa vuorossa, ehkä noin 1 hoitaja neljää vanhusta kohti päiväsaikaan. Pelkästään tämä palkkasumma on - huolimatta siitä, että raskaasta hoitotyöstä maksetaan liian vähän - vanhusta kohti noin 3500-4000 kuussa ottaen huomioon ympärivuorokautinen valmius ja lomat. Sitten tulee vielä tilakulut, ruoka (ok, laitosruokaa), siisteys, hoitotarvikkeet yms. Yhteiskunta siis sponssaa useimmiten aika reilusti...
Tuloriippuvaisuudesta.... Aika reiluahan olisi että olisi kiinteä summa kaikille: Martta, ikänsä kotiäitinä, pienipalkkaisena siivoojana tai maatilan emäntänä työskennellyt, velkaantuisi kunnalla joka kuukausi muutaman satasen kun taas Veikko, perusinsinööri, tilaisi sen jokakesäisen Kanarianmatkan tätä varten palkatun avustajan kanssa. En ihan ymmärrä niitäkään, joiden ainoa tavoite on minimoida kunnan saama maksu. Toki vero/perintösuunnittelua saa tehdä, mutta sellainen "tuostakin saamme hiukan viilattua kun laitamme ne auton myyntirahat suoraan lasten tileille"- mentaliteetti inhottaa
Se on juurikin näin. Hova-alalla suurin kustannustekijä on hoitajien palkat. Kun kolmessa vuorossa ihmisiä on töissä, se maksaa, vaikka sen yhden hoitajan palkka ei suuren suuri olisikaan. Tästä muuten johtuu myös yksityisten hoivalaitosten (nykyään ovat suurimmaksi osaksi laitoksia, pienten kodinomaisten yksiköiden toiminta on tehty lähes mahdottomaksi) porskutus alalla. Alan yksityisessä TES:ssa palkat ovat julkista puolta matalammat (mikä yleensä on monilla aloilla toisin päin, siis että julkisella maksetaan yksityistä huonommin). Lisäksi kunnat ovat kilpailuttaneet yksityiset toimijat ja valinneet halvimman, joten palkkojen lisäksi säästetään kaikesta muustakin. En nyt sano että kunnat ei saisi valita halvinta mahdollista, mutta usein se tarkoittaa myös huonointa mahdollista. Joo, onhan niitä laatukriteereitäkin yleensä nykyään olemassa kilpailutuksissa, mutta kun ne usein ovat sellaisia mitä voidaan pyöritellä miten päin vaan, eivätkä ne siten kuitenkaan näy niiden vanhusten reaalielämässä siellä hoivalaitoksessa mitenkään.
Nyt meni vähän sivupolulle, mutta pointti siis on, että hoitomaksut on suuria koska työvoimavaltainen ala, eikä vielä ole keksitty sellaista hoitorobottia, joka ihmisen vois tässä työssä korvata.
Yksityisellä puolta pienemmät palkat? Täällä kunnallisella lähihoitajilla peruspalkka 150-200€ parempi. Toki lisät isompia kun peruspalkkakin isompi, mutta ei se palkka kokonaisuudessaan nyt puolta suurempi ole.
Itse muuten tienasin viime vuonna yksityisellä puolella lähihoitajana melkein 40 000€ eli kymppitonnin enemmän kuin mitä normaalisti koska tein ylitöitä. Ei tuota tahtia toki kestä vuodesta toiseen ja nyt olen ottanut vähän rauhallisemmin, mutta töitä saisi kyllä painaa koko ajan jos vain jaksaisi. Toki työnantaja seuraa, että ei kukaan tee liikaa koska siinä on kyse työhyvinvoinnista. Tulee kalliiksi jos joku palaa loppuun ja jää pitkälle sairaslomalle sen takia.
No en tarkoittanut että palkat ovat puolta pienemmät, vaan puhuin julkisesta puolesta versus yksityinen puoli. Mutta myönnän kyllä että voi tuosta mun kirjoittamastani lauseesta toki päätyä tuohonkin johtopäätökseen, niin että olisin toki voinut muotoilla lauseen toisin.
Lisään vielä että kun se peruspalkka on 150 - 200 matalampi, niin se tosiaan kertautuu kaikissa lisissä, lomarahoissa jne. Koska lisät ovat aika iso osa hoitajien palkkaa, niin tuo 150 matalampi peruspalkka vaikuttaa lopulta aika paljon lopputulokseen. Siis siihen miksi yksityinen puoli voi toimia halvemmalla kuin julkinen puoli tässä asiassa. Ja se selittää myös sen, miksi kunnisssa on oltu alunperin hyvin halukkaita ostamaan näitä palveluita yksityiseltä puolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan järkkyä kk.istumista.Kukaan perhekkään maksa pienituloinen 2000eYksiöstä.Vuokrasta.Oon kuullut noista karseen isoista maksuista vielä isommista, meniskö tulojen mukaaan??järkyttävää...pidän huolen mun hoitokodin maksaa yhteuskunta..vit..aaa tuommonen ryöstö kaikessa.Miks me sallimme tuommoisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoida isäsi itse, niin ei tarvitse maksaa muille heidän työstään.
No kuka sitten maksaisi ap:lle siitä isän hoitamisesta? Tuskinpa hänkään pyhällä hengellä elää, ja laitoskuntoisen vanhuksen hoitaja ei voi muuta työtä tehdä.
Jos toimii omaishoitajana, sen kunta maksaa.
Juu, ja hyvin maksaakin.
En luullutkaan, että maksu on päätähuimaava, mutta jonkinlainen korvaus kuitenkin. Joka maassa ei ole tuotakaan.
Se jonkinlainen korvaus ei ainoaksi tuloksi riitä. Ehkä jos puoliso on erityisen hyvätuloinen, tai itsellä sattuu olemaan valtavasti varallisuutta, voi kokopäiväiseksi omaishoitajaksi jäädä. Toki tiedän että paljon on niitäkin, joilla ei muita tuloja ole, mutta kenelläkään ei mitään velvollisuutta ole hoitaa vanhempaansa ja elää sen takia köyhyydessä.
Ei tietenkään riitä, mutta tiedän tyttären, joka otti virkavapaata työstää ja jäi vuodeksi äitinsä omaishoitajaksi. Tietysti se tarkoitti sitä, että hän muutti äitinsä luokse. Ja harva pystyy eikä kannatakaan luopua työstään, mutta nuohan ovat sellaisia arvokysymyksiä. Ko tytär pitää edelleen arvokkaana tuota vuotta, minkä sai viettää äitinsä kanssa.
Tyttärellä voi olla myös pieniä lapsia joista lakisääteinen velvollisuus huolehtia. Puoliso ei välttämättä suostu yksinhuoltajaksi.
Jos vanhus on +80 v, niin todennäköisesti hänen tyttärensä on jo niin iäkäs, että aivan pieniä lapsia ei voi olla enää. Ko tyttärellä lapset olivat jo aikuisia, joten järjestely oli mahdollinen.
Mieheni äiti on 84v. Lapsemme ovat 6-, 2- ja1-vuotiaat. Mieheni on 43-vuotias. Muita sisaruksia ei ole.
T. Henkilö jota lainasit
Ehkä harvinaisempi tuo tilanne? Miehesi äiti saanut siis ainoan lapsensa 41 vuotiaana ja ilmeisen luomusti vielä?
Onhan tietysti presidentti SN myös iäkäs isä , joten isovanhemmat olisivat jo todella iäkkäitä.
Siis mitä ihmeellistä tuossa on, että on saanut 70-luvulla ainoan lapsensa 41-vuotiaana? Mitä ihmeellistä saada lapsi luomusti 41-vuotiaana. Itse tiedän n.50v. naisen jonka äitinsä on saanut yli 40-vuotiaana. Ei ollut tullut sopivaa miestä aiemmin vastaan. Ei kaikki halua tehdä lapsia ensimmäisen vastaan tulevan miehen kanssa. Lisäksi yhtälailla tuohon aikaan on ollut ihmisillä ongelmia raskautumisen kanssa. On voinut olla se mies jo vuosia, mutta on kestänyt kauan ennen kuin raskaus on saanut alkunsa. Sitä ennen on voinut myös olla keskenmenoja.
Ihan vain tällaisia erilaisia vaihtoehtoja tulee mieleen kun osaa edes vähän ajatella asioita. Oma isoäitini sai muuten nuorimman lapsensa 43-vuotiaana 50-luvulla, toki sitä ennen oli syntynyt yhdeksän muuta lasta.
Et ehkä ole kuullut, että ihan tutkitusti naisen hedelmällisyys (raskaaksi tuleminen) laskee hyvin jyrkästi 35 ikävuoden jälkeen. Siksihän nykyään joudutaan turvautumaan hedelmällisyyshoitoihin, kun lasten hankkimista siirretään niin pitkään. Aina on olemassa poikkeuksia, mutta fakta kuitenkin on, että raskaaksi tuleminen vaikeutuu, kun ikää tulee.
Lopettakaa jankkaus nelikymppisistä äideistä, tai perustakaa oma ketju. Nelikymppisiä pienten lasten äitejä on aina ollut, toki ei ole ollut yleistä, mutta ei mikään ihmettelyn aihe. Varsinkaan aikoina jolloin ehkäisyä ei ole ollut saatavilla helposti. Jos asia niin kovasti ihmetyttää, niin perusta asian ihmettelyyn oma ketju. Vaikka otsikolla "Hui, 70-luvullakin on ollut 43-vuotias ensisynnyttäjä". Saa vapaasti lainata, syntyy varmaan yhtä hedelmällinen ketju kuin nämä teidän jankutikommentit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoida isäsi itse, niin ei tarvitse maksaa muille heidän työstään.
No kuka sitten maksaisi ap:lle siitä isän hoitamisesta? Tuskinpa hänkään pyhällä hengellä elää, ja laitoskuntoisen vanhuksen hoitaja ei voi muuta työtä tehdä.
Jos toimii omaishoitajana, sen kunta maksaa.
Juu, ja hyvin maksaakin.
En luullutkaan, että maksu on päätähuimaava, mutta jonkinlainen korvaus kuitenkin. Joka maassa ei ole tuotakaan.
Se jonkinlainen korvaus ei ainoaksi tuloksi riitä. Ehkä jos puoliso on erityisen hyvätuloinen, tai itsellä sattuu olemaan valtavasti varallisuutta, voi kokopäiväiseksi omaishoitajaksi jäädä. Toki tiedän että paljon on niitäkin, joilla ei muita tuloja ole, mutta kenelläkään ei mitään velvollisuutta ole hoitaa vanhempaansa ja elää sen takia köyhyydessä.
Ei tietenkään riitä, mutta tiedän tyttären, joka otti virkavapaata työstää ja jäi vuodeksi äitinsä omaishoitajaksi. Tietysti se tarkoitti sitä, että hän muutti äitinsä luokse. Ja harva pystyy eikä kannatakaan luopua työstään, mutta nuohan ovat sellaisia arvokysymyksiä. Ko tytär pitää edelleen arvokkaana tuota vuotta, minkä sai viettää äitinsä kanssa.
Tyttärellä voi olla myös pieniä lapsia joista lakisääteinen velvollisuus huolehtia. Puoliso ei välttämättä suostu yksinhuoltajaksi.
Jos vanhus on +80 v, niin todennäköisesti hänen tyttärensä on jo niin iäkäs, että aivan pieniä lapsia ei voi olla enää. Ko tyttärellä lapset olivat jo aikuisia, joten järjestely oli mahdollinen.
Mieheni äiti on 84v. Lapsemme ovat 6-, 2- ja1-vuotiaat. Mieheni on 43-vuotias. Muita sisaruksia ei ole.
T. Henkilö jota lainasit
Ehkä harvinaisempi tuo tilanne? Miehesi äiti saanut siis ainoan lapsensa 41 vuotiaana ja ilmeisen luomusti vielä?
Onhan tietysti presidentti SN myös iäkäs isä , joten isovanhemmat olisivat jo todella iäkkäitä.
Siis mitä ihmeellistä tuossa on, että on saanut 70-luvulla ainoan lapsensa 41-vuotiaana? Mitä ihmeellistä saada lapsi luomusti 41-vuotiaana. Itse tiedän n.50v. naisen jonka äitinsä on saanut yli 40-vuotiaana. Ei ollut tullut sopivaa miestä aiemmin vastaan. Ei kaikki halua tehdä lapsia ensimmäisen vastaan tulevan miehen kanssa. Lisäksi yhtälailla tuohon aikaan on ollut ihmisillä ongelmia raskautumisen kanssa. On voinut olla se mies jo vuosia, mutta on kestänyt kauan ennen kuin raskaus on saanut alkunsa. Sitä ennen on voinut myös olla keskenmenoja.
Ihan vain tällaisia erilaisia vaihtoehtoja tulee mieleen kun osaa edes vähän ajatella asioita. Oma isoäitini sai muuten nuorimman lapsensa 43-vuotiaana 50-luvulla, toki sitä ennen oli syntynyt yhdeksän muuta lasta.
Et ehkä ole kuullut, että ihan tutkitusti naisen hedelmällisyys (raskaaksi tuleminen) laskee hyvin jyrkästi 35 ikävuoden jälkeen. Siksihän nykyään joudutaan turvautumaan hedelmällisyyshoitoihin, kun lasten hankkimista siirretään niin pitkään. Aina on olemassa poikkeuksia, mutta fakta kuitenkin on, että raskaaksi tuleminen vaikeutuu, kun ikää tulee.
Lopettakaa jankkaus nelikymppisistä äideistä, tai perustakaa oma ketju. Nelikymppisiä pienten lasten äitejä on aina ollut, toki ei ole ollut yleistä, mutta ei mikään ihmettelyn aihe. Varsinkaan aikoina jolloin ehkäisyä ei ole ollut saatavilla helposti. Jos asia niin kovasti ihmetyttää, niin perusta asian ihmettelyyn oma ketju. Vaikka otsikolla "Hui, 70-luvullakin on ollut 43-vuotias ensisynnyttäjä". Saa vapaasti lainata, syntyy varmaan yhtä hedelmällinen ketju kuin nämä teidän jankutikommentit.
Tuliko nyt hyvä olo?
Vierailija kirjoitti:
Siis onko vain rikkaat hoitokodeissa? Köyhät pötköttää sairaalan vuodeosastolla vai?
Kenellä kuvittelet olevan 4000-5000 €/kk rahaa? Vuodessa 60 000 €/kk. Eli pari isovanhempaa 120 000 €/v ulkomaisiin sijoitusyhtiöiden omistamiin hoivakoteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuoreen kokemuksen mukaan tiedän iten hoitokodin hoitomaksu määritetään. Miehen eno ( lapseton) oli mehiläisen ylläpitämässä hoitokodissa n 7 vuotta. Altzheimerin tauti vei sängynpohjalle ja makasi puhumattomana " vihanneksena " neljä vuotta.
Mies kuoli hiljattain ja hänellä oli edunvalvoja. Hoitomaksu täydestä 24h hoidosta ja huolenpidosta oli 1650e/kk.
Todellinen hoito maksaa kuukaudessa yli 4000e ja kaupunki maksoi erotuksen.
Ennen hoitolaitokseen päätymistä asunto myytiin( kaksio) ja samoin möivät kesämökin ja siirtolamökin. Mies oli vielä silloin kommunikoiva ja kykeni päättämään myynneistä.
Edunvalvoja mukaan miehen eläke ei joka kuukausi riittänyt tarvittaviin hoitomenoihin, joten asunto+ mökkirahoja oli jouduttu käyttämään silloin tällöin.
Itselleni yllätys, että niihin ei kajottu enempää vaan suurin osa on saanut olla pankkitilillä.
Nyt kuoleman jälkeen suvulla eli sisarusten lapsilla lähinnä on jotain jaettavaa, kuulema n 150.000e.
Vierailija kirjoitti:
Tuoreen kokemuksen mukaan tiedän iten hoitokodin hoitomaksu määritetään. Miehen eno ( lapseton) oli mehiläisen ylläpitämässä hoitokodissa n 7 vuotta. Altzheimerin tauti vei sängynpohjalle ja makasi puhumattomana " vihanneksena " neljä vuotta.
Mies kuoli hiljattain ja hänellä oli edunvalvoja. Hoitomaksu täydestä 24h hoidosta ja huolenpidosta oli 1650e/kk.
Todellinen hoito maksaa kuukaudessa yli 4000e ja kaupunki maksoi erotuksen.
Ennen hoitolaitokseen päätymistä asunto myytiin( kaksio) ja samoin möivät kesämökin ja siirtolamökin. Mies oli vielä silloin kommunikoiva ja kykeni päättämään myynneistä.
Edunvalvoja mukaan miehen eläke ei joka kuukausi riittänyt tarvittaviin hoitomenoihin, joten asunto+ mökkirahoja oli jouduttu käyttämään silloin tällöin.
Itselleni yllätys, että niihin ei kajottu enempää vaan suurin osa on saanut olla pankkitilillä.
Nyt kuoleman jälkeen suvulla eli sisarusten lapsilla lähinnä on jotain jaettavaa, kuulema n 150.000e.
Tuossa kohtaa tulot ratkaisevat kerrotun perusteella. On ajan kysymys milloin on huoltosuhteen vuoksi välttämätöntä, että "ne, joilla on maksukykykä" maksavat ja tilit tyhjennetään.
Esimerkiksi niin helposti, että eläkkeen saadun ja todellisen kustannuksen välinen erotus tulkitaan toimeentulotueksi tms, jolloin ehtona on käytännössä varattomuus. Eli ensin tilit tyhjäksi ja sitten vasta "ilmaishoitoa".
Sinä muurahainen joka paahdat työssäsi hamaan tappiin jotain mammonaa keräten, maksat veroissasi ensin muiden hoidon ja sitten omastasi oman hoidon. Mieti asiaa syvällisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun täälläkin on jollin kova "rikkaan" kuuluukin maksaa enemmän asenne, niin unohdetaan taas se, että parempituloinen (ei siis edes mitenkään rikas, sanotaan vaikka tulot 4000€/kk) on veroina jotakuinkin maksanut omat kulunsa työelämänsä aikana. Eli ensin maksat veroja paljon ja sen jälkeen maksat kovempina hoitomaksuina sen mitä olet veroista huolimatta saanut säästöön. Suomessa säästäminen ei todellakaan kannata.
Hautaan ei kukaan voi mitään ottaa.
Juuri siksi kannaakin selkiyttää itselleen miksi ja kenen hyväksi viime kädessä raataa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinne menee siis mahdollinen perintö.
Jep. Eikä kannata yrittää lahjoittaa sitä etukäteen ja siten tehdä itseään varattomaksi jotta pääsisi yhteiskunnan eläviksi. Tuet voidaa evätä jos hakijan katsotaan tahallisesti huonontaneen taloudellista asemaansa.
Tässä pitääkin olla kaukaa viisas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinne menee siis mahdollinen perintö.
Jep. Eikä kannata yrittää lahjoittaa sitä etukäteen ja siten tehdä itseään varattomaksi jotta pääsisi yhteiskunnan eläviksi. Tuet voidaa evätä jos hakijan katsotaan tahallisesti huonontaneen taloudellista asemaansa.
Tässä pitääkin olla kaukaa viisas.
Aivan älytöntä, kenenkään omaisuutta ei kunnallisen vanhustenhoidon vuoksi tarvitse realisoida, joten perintörahat ei sinne ainakaan mene.
Vierailija kirjoitti:
Jos on omaisuutta niin vanhus kustantaa itse tai varattomille sossu maksaa .
Tämän jälkeen voitkin laskea lopullisen veroprosenttisi. Siinä on elinaikaiset työmatka- ja ay-jäsenmaksuvähennykset yms. aika pieniä pähkinöitä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mummi on kunnallisessa hoitopaikassa, laskutus ns. laskennallisten kulujen mukaan eli 4100 e/kk. Tämän summan siis kunta ottaa, koska mummilla tuloja tuota enemmän. Viereisessä huoneessa asuva mummeli maksaa kuukaudessa alle 500 e.
Olette sosiaalidemokratian kovassa ytimessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinne menee siis mahdollinen perintö.
Jep. Eikä kannata yrittää lahjoittaa sitä etukäteen ja siten tehdä itseään varattomaksi jotta pääsisi yhteiskunnan eläviksi. Tuet voidaa evätä jos hakijan katsotaan tahallisesti huonontaneen taloudellista asemaansa.
Tässä pitääkin olla kaukaa viisas.
Aivan älytöntä, kenenkään omaisuutta ei kunnallisen vanhustenhoidon vuoksi tarvitse realisoida, joten perintörahat ei sinne ainakaan mene.
Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun on liian terve sairaalaan, mutta liian sairas kotiin. Kunnan ostamat hoitopaikat täynnä ja kunnan asenteena isänne on niin terve, ettei pääse edes jonottamaan kunnan paikkaa.
Isä kuoli noin kuukauden kuluttua näistä keskusteluista, onneksi kuoli hoivakodissa, jonka lääkäri oli kieltäytynyt kotiuttamasta häntä yksin kotiin, koska se olisi ollut heitteillejättö.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yksityisessä hoivakodissa voi olla myös köyhiä. Kunta ostaa ostopalveluina paikkoja koska kunnan omiin paikkoihin ei mahdu. Itse olen yksityisellä töissä ja meillä on useampi varaton asukas. Ja yhtälailla kunnallisella on kovia maksuja ja rahat hupenee jos niitä on.
Kunnallisessa maksuta on aina tulosidonnaisia, ei ole sellaista kulua johon otettaisiin omaisuudesta, sen sijaan yksityiseen itse hakeutuessaan voi joutua käyttämään säästöjä.
Tämän asiantilan trollaaminen on törkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi ei päässyt Diakonissalaitoksen hoitokotiin, koska hänellä on omaisuutta moninkertainen määrä sallittuun nähden. Nyt sitten istuu kotona pimeässä, ettei sähköä kulu. Pakko säästää.
Omaisuus myyntiin ja sillä rahalla maksaa hoitonsa?
Ei voi kun ahne miniä tahtoo miehelleen perinnön ja sitä varten anopille ei voi hankkia hoitokotipaikkaa elkei sossu maksa. Jos joutuu maksamaan itse hoivansa niin eihän miniä sitten saa mitään. Ei niin voi olla!
Alue: Aihe vapaa
Niin juuri, eli tuo varmaan tavallisempi tilanne. Kun sinun vanhempasi alkavat olla mahdollisia avuntarvitsijoita (+80-90v ) ovat teidän lapset jo teini-iässä tai sen kynnyksellä.