Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suurin yksittäinen syy sinkkuuteesi?
Kommentit (2581)
Koska olen sitoutumiskammoinen, laiska ja kroppani näyttää aliravitulta teiniltä vaikka olen 31
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole löytänyt sopivaa henkilöä. Minua on usein kehuttu kauniiksi ja mukavaksi, mutta miehet eivät lähesty. Itsekään en ole hyvä lähestymään, olen kauhea jännittäjä. Huonon itsetunnon ja arkuuden takia en uskalla nettideittaillakaan.
Miten suhun pääsisi tutustumaan sitten? Moni mies kuten minä haluaisi mukavan jännittäjänaisen.
Ainoa tapa tutustua on ollut esim. työn tai ystävien kautta, kun on ollut "pakko" jutella. Haluisitko avata mikä on oma tilanteesi?
Sitten sulla jää piirit aika pieneksi. Pieni todennäköisyys sille, että sattuisi juuri samaan työpaikkaan tai kaveripiiriin.
Mitä tarkoitat tilanteellani? Pyrin myös pitämään silmät auki oikeassa elämässä, mutta sen lisäksi olen harrastanut myös nettideittailua vaikka jännittäähän se. M34 pääkaupunkiseudulta.
Niinpä, pienet on todennäköisyydet. Kai sitä pitäis vaan uskaltaa nettideittailemaan.
Tarkoitin siis tilanteellasi, että mikä on oma syysi sinkkuuteen?
Itse myös pk-seudulta ja N37.
Vaikea kysymys vastattavaksi kun en ahkeran deittailun jälkeenkään ole saanut varmuutta naisilta siitä, että mikä lopulta mättää. Veikkaisin, että ulkonäkö ja luonne ei sytytä. Jännittämisen sijasta pitäisi voida osata heittää läppää ja itsevarmasti viedä tilannetta romanttisempaan suuntaan flirttailemalla.
M34
Eli sullekaan ei ole tullut sopivaa vastaan. Et kai itsekään ketä tahansa huoli?
Ei mielestäni tarvii olla itsevarma tai flirttailla. Jos kuvasi deittisivustolla on selkeä ja totuudenmukainen, niin ei luulis silloin olevan ulkonäöstä kiinni. N37
Ehkä se etten yritä. Aiemmin ei kiinnostanut ja nyt koronan ansiosta ei oikein voikaan, mutta en edes tiedä mistä sitä lähtisi yrittämään kun ei kiinnosta mitkään äpit.
Nykyään vaatimukset olisi myös vähän tarkempia, kun on tullut huomattua mikä ei ainakaan toimi.
Kolmen teini-ikäsen äiti, ulkonäkö Ok, hyvä työpaikka, oma talo jne eli "puitteet" olis kunnossa. Myös omaa aikaa on, lapset puolet ajasta isällä. Siitä huolimatta sinkku vastoin omaa tahtoani. Pitkään etsin mutta enää en jaksa. Aina tulee jotain mihin homma leviää.
Olen tullut siihen tulokseen että joku minussa mättää, en vaan saa ite kii et mikä et pääsisin sitä korjaamaan. Harmi homma mutta ketään ei voi pakottaa ihastuun minuun.
Ensi vuonna ehkä muutan isompaan kaupunkiin niin toiveet siellä et ehkä sieltä helpommin löytäis. Ainakin siellä enemmän sinkkuja.
Elän yksin ja pidän sitä normaalina. Viihdyn myös yksin harrastuksien parissa, mökillä ja keksin tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viihdyn näin, se on perussyy sille etten ole vakituisessa suhteessa
Eron jälkeen on ollut pari kesäromanssia, olihan ne kivoja mutten arkeen kaipaa suhdetta, etenkään yhteistaloutta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mikään myytti ole. Pituus on se ihan ensimmäinen kriteeri mikä pitää ylittää ja todellakin mitä pitempi niin sitä parempi. Jos miehenä olet 190cm niin kelpaat lähtökohtaisesti kaikille 150-190cm naisille. Jos miehenä olet 165cm niin kelpaat ehkä vain 150-160cm naisille ja hekin oikeasti haluaisivat pidemmän miehen koska vertaavat miestä toisiin miehiin eivätkä niinkään itseensä. Naiset ovat tässä asiassa kuin klooniarmeija.
Minä olen 165cm nainen enkä vastaa kenellekään yli 175cm pitkälle miehelle, koska pussailu, tanssiminen ja seksi ovat ongelmallisia, jos pituusero on liian suuri. Ystäväpiiriini kuuluu 160-170cm mittaisia kilpatanssijakaunottaria eikä kukaan heistä ole koskaan halunnut mitään hongankolistajaa vaan "vähän itseäni pitemmän".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johtuu lähinnä siitä että oon liian ujo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mikään myytti ole. Pituus on se ihan ensimmäinen kriteeri mikä pitää ylittää ja todellakin mitä pitempi niin sitä parempi. Jos miehenä olet 190cm niin kelpaat lähtökohtaisesti kaikille 150-190cm naisille. Jos miehenä olet 165cm niin kelpaat ehkä vain 150-160cm naisille ja hekin oikeasti haluaisivat pidemmän miehen koska vertaavat miestä toisiin miehiin eivätkä niinkään itseensä. Naiset ovat tässä asiassa kuin klooniarmeija.
Minä olen 165cm nainen enkä vastaa kenellekään yli 175cm pitkälle miehelle, koska pussailu, tanssiminen ja seksi ovat ongelmallisia, jos pituusero on liian suuri. Ystäväpiiriini kuuluu 160-170cm mittaisia kilpatanssijakaunottaria eikä kukaan heistä ole koskaan halunnut mitään hongankolistajaa vaan "vähän itseäni pitemmän".
Minäkin olen 165cm nainen ja mielestäni yli 175cm ylös päin kaikki sentit on ihan turhaa. Ei ole kiva halata ja pussailla sellaisen kanssa jonka kanssa pitää olla varpaillaan.
En tunne myöskään itseäni yhtään sen sirommaksi, naisemmaksi, pienemmäksi tai paremmaksi, vaikka mies olisikin pitkä.
En ymmärrä minkä loogisen kuperkeikan pitkistä miehistä pitävät naiset oikein tekevät, kun kuvittelevat näyttävänsä sirommilta, jos vieressä on korkea mies. Silloin voisivat näyttää jos mies on leveä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinkertaista: minä en ole vielä toistaiseksi ihastunut kehenkään eikä kukaan ole ihastunut minuun. Sellaisessa tilanteessa ei synny parisuhdetta. Mitään kiirettä en kuitenkaan aio pitää ja suhdetta pukkaa jos on pukatakseen.
Lapset on vähän toisella kymmenellä. En halua mitään äitipuolta heille tuossa iässä.
Ps. En tiedä onko raha vai mikä mutta tulijoita kyllä olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oikeastaan mitään sellaisia ominaisuuksia, mitkä herättäisi kiinnostusta naisissa. Työtön, ylipainoinen, 173cm pitkä sekä surkeat sosiaaliset taidot erityisesti, jos itse pitää tehdä aloite ja keksiä koko keskustelu. En käy "viihteellä". Ikää tosin vasta tulevat 21, mutta nopeasti sitä tulee kolmekymppiseksi kokemattomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Se, että olen mies.
Mitä?
Voin paremmin yksin.
Pitkät parisuhteet ja perhe-elämä on jo koettu. Yhteiselämässä naisen kanssa on liikaa negatiivisia asioita, en vain kertakaikkiaan jaksa enää yhtään stereotyyppistä naisvaikeilua.
Yhteiskunnan läskifobian takia. Sekä naama on kuin pakanamaan kartta minkä vuoksi yhteiskunnan kauneusstandardien takia olen jäänyt yksin.
Sitoutumiskammo. Neljä parisuhdetta peräkäin kaatui pahasti. Nyt mieleni suojelee mua seurustelulta.
Se kenet vain ja yksinomaan haluaisin, on varattu. Muita en halua. Ottajia on kyllä ollut.
Alue: Aihe vapaa
Vaikea kysymys vastattavaksi kun en ahkeran deittailun jälkeenkään ole saanut varmuutta naisilta siitä, että mikä lopulta mättää. Veikkaisin, että ulkonäkö ja luonne ei sytytä. Jännittämisen sijasta pitäisi voida osata heittää läppää ja itsevarmasti viedä tilannetta romanttisempaan suuntaan flirttailemalla.
M34