Uskotko jälleensyntymiseen? Eli kuolemasi jälkeen synnyt maailmaan uudelleen?

Vierailija kirjoitti:

No en se on yks tsäänssi. Käyttäkää se viisaasti.

Et voi todistaa sitä. Kukaan ei voi tietää onko vain yksi mahis vai ei.

Kyllä uskon.

Uskon että sitä kuoltuaan huomaa olevansa joko tuonelassa tahi paratiisissa, eli jonnilaisissa ototuhuonissa, oottamassa joko  taivaaseen tahi helvettiin päätymistä. Niinkuin vertauksessa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta kerrotaan. Tokihan osa vielä täälä eläessään tulee temmatuiksi ylöstempauksessa ihan saappaat jaloissa äkkiä pois kaikoten.

Uudestisyntymiseen eli uskoontuloon uskon, mutta en jällensyntymiseen, joka on hinduhapatusta, siis vähän kuin paetttaisiin  sitä tosiasiaa että pois täältä on lähdettävä, pitää onnsitua kerralla jos haluaa onnistua, ei saa palata takaisin ja koettaa elää paremmin ja valita sillä kertaa oikein, että olisi muka useita elämiä niinku vanhoissa tietsikka-peleissä

Ennen syntymää on pimeys ja samaan päädytään kun kuollaan ja piste. Kaikki loppuu siihen hetkeen. Nämä henkien ja kummitusten jahtaus ohjelmat hauskoja, mutta joka ikisestä puutuu ne kummitukset ja henget. Ohjelmat joissa ihmiset ovat "kuolleet" ja kertovat taivaskokemuksistaan,tässäkin ongelma, miten kuollut ihminen voi olla haastattelussa kertomassa "kuolemasta", eli eivät ole kuitenkaan kuolleet.

Siksi luulen että jotkut ihmiset tuntuu tutulta heti ensitapaamisella.

Jällen syntymiseen uskon

Minä olen täys paska ihminen ..minusta ei pidetä.

Vanhemmat hakkasivat minua  kun olin pieni.

Synnynkö minä rikkaaseen ja kilttiin perheeseen uudessa elämässäni?

Vastaisitko ap?

Ap lupailee kaikille lapsena väkival.taan  kuolleille rikkaat ja hyvät vanhemmat.

Ei taida kaikille riittää..noin tilastollisesti?

Vierailija kirjoitti:

En voi sanoa uskovani varmasti, mutta koska minulla on monia kokemuksia siihen suuntaan, olen avoin sillekin mahdollisuudelle että sielu tai henki tai mikä lie jatkaa toisissakin muodoissa.

Tai sitten se on niin, miten Kristitty mystikko jossain keskustelussa sanoi, ettei sellaista erillista yksilön sielua pohjimmiltaan ole, mutta koska sama Jumala tavallaan esittää nämä kaikki näennäisten erillisten minuuksien roolit, niin tämän yhteisen perusolemuksen kautta "roolihahmotkin" voivat joskus kokea muistavansa jonkun toisten roolihahmojen elämiä ja tapahtumia. Koska roolin näyttelijä on sama.

Minä ajattelen vähän tuon viimemainitun vaihtoehdon mukaan. Että on joku yleinen tietoinen kvanttikenttä tai energia tai olemassaolo jota voi kutsua vaikka jumalaksikin, ja kaikki muodot on sen jälleensyntymiä muotoon / ajan ja paikan ulottuvuuteen. Että minun ihmisyksilön perustietoisuus tai energia on osa sitä, ja se kyllä palaa, miljoonissa muissa muodoissa. Biologiaan liiittyvä persoonallisuus ei kuitenkaan palaa vaan tuhoutuu kehon mukana. Mutta suurin osa niistä uusista muodoista ei tiedosta perusolemusta ja sitä että se on ottanut ja parhaillaan ottaa miljoonia muitakin muotoja kuin sen joka jälleensyntymää miettii.

Uskon jälleensyntymiseen ja karmaan. Vastuu omista teoista tuntuu realistiselta, enkä voisi olla onnellinen jos pääsisin kaikesta ilman vastuuta. Mihinkään huokeaan armahdukseen ja sijaissovitukseen en usko. Niiden täytyy olla ihmisten keksimiä juttuja. Uskovat väittävät että niihin ei uskota ylpeyden vuoksi mutta se ei pidä paikkaansa, en ole ylpeä.

Miksi pitäisi syntyä rikkaaseen perheeseen? Ei raha takaa rakastavia vanhempia.

Ihan perus tavallinen työssäkäyvä perhe tai miksei köyhäkin jos vain vanhemmat ovat normaaleja.

Uskon. Olet ikuinen sielu, jolla on ihmiskokemus. Synnymme maan päälle niin kauan kunnes olemme oppineet kaiken sen mikä täällä tulee oppia ja tämän jälkeen siirrymme kenties elämään toisissa ulottuvuuksissa.

En. Ihan hölmö ajatuskin.

Uskon. Tiedän.

Sieluni on vanha, joka on elänyt maapallolla monta sataa kertaa, sekä sitä ennen muilla planeetoilla. Inkarnaatiosta ei hypätä heti suoraan seuraavaan, eli Vilja-Erika tuskin on vielä syntynyt uudestaan. Riippuen elämästä valossa vietetään 20-100 vuotta tässä välissä. Aikaahan siellä ei ole, mutta näin meidän ajassa mitattuna.

Olen viettänyt useita yhteisiä elämiä perheenjäsenteni sekä esim. koirani kanssa. Nykyinen äitini on joskus ollut vaimoni intiaanielämässä, missä itse olin mies. Nyt olen siis nainen. Mielestäni nää on hurjan mielenkiintosia juttuja ja käyn innolla regressioissa opiskelemassa aina vain lisää :)

Jos uskoo jälleensyntymiseen, niin mihin ihmiset katoavat kun väestön määrä laskee? Mistä ylimääräiset ihmiset tulevat kun väestö kasvaa? Kun väestön määrä kasvaa, pääsee jokainen jälleensyntymään. Mutta kun väestön määrä laskee, ketkä jäävät kyydistä pois? Entä jos toista tilaisuutta ei koskaan tulekaan ja ei ole olemassa edellisiäkään elämiä?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen täys paska ihminen ..minusta ei pidetä.

Vanhemmat hakkasivat minua  kun olin pieni.

Synnynkö minä rikkaaseen ja kilttiin perheeseen uudessa elämässäni?

Vastaisitko ap?

En ole ap, mutta jostain luin, että ihmisen on koettava kaikki eri kokemukset maanpäällä. Jossain elämässä sinun on koettava köyhyyttä, jossain rikkautta, jossain elämissä rakkautta ja joissan rakkauden puutetta, elettevä kaikissa maanosissa jne. Osa oppimiskokemusta, että näet kaiken mitä maailma tarjoaa, eri kannalta. Esim. rasisti voi seuraavassa elämässä joutuakin itse rasismin uhriksi jne. Elämien myötä sielu kasvaa enemmän ja enemmän ja alkaa ymmärtää kuinka me kaikki olemme yhtä ja kuinka toisia satuttamalla satutamme vain itseämme. Lähestulkoon kaikki uskonnot opettavat lähimmäisenrakkaudesta.

Mitä jos syntyisi vuoteen 2020 ikuisesti?

Ei kai se syntyvä tyyppi enää minä ole, jos kaikki minun muistoni ovat silloin hävinneet.

En usko.

Se ei ole minusta perusteltua.

En usko muutenkaan tuonpuoleiseen.

Vierailija kirjoitti:

En. Ihan hölmö ajatuskin.

Miksi uudeelleen syntyminen on hullumpi ajatus kuin se, että mememme taivaaseen tai helvettiin tai se, että vain lakkaamme olemasta?