Mikälainen anoppi sinulla on?
Mikälainen anoppi sinulla on?
Tuletko hyvin toimeen anopin kanssa?
Onko ollut ongelmaa anoppi suhteessa?
Kommentit (1243)
Tosi ihana, entistä tärkeämpi oman äitini kuoltua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein mukava. Tosi erilainen kuin minä, mutta tullaan hyvin juttuun keskenämme. Pärjätään hyvin jopa viikon lomareissuilla, molemmat antaa tilaa toisen erilaisille tavoille. Yhteinen kiinnostuksenkohde meillä on minun ja miehen lapset (eli hänen lapsenlapsensa) ja lapsemme ovat hänelle vähintään yhtä tärkeitä kuin minulle. Se riittää minulle. Hän on kasvattanut upean miehen ja on upea mummo lapsillemme, enempää en voisi toivoa.
Voi kun itse saisin olla tällainen anoppi, kohta pojat aikuisia ja jännittää kyllä miten tulee sujumaan anoppius.
Mulla maailman paras anoppi. Toivottavasti itse pystyn samaan, jos poikani naisen joskus löytää.
Hirviö, kyttää, kyylää, puuttuu meidän perhe elämään, mutta silti läheinen
Ihan ok, aina tultu toimeen. Nyt jo 76-vuotias, jaksan kyllä katsoa vielä vähän aikaa.
Täytti narsistin tuntomerkit täysin. Edesmennyt.
Vierailija kirjoitti:
Alkuunsa kamala anoppi, mutta välit parani, kun potkaisi tyhjää. Ja aina vaan välit paranee, nyt kun on lisäksi ex-anoppi.
on TODELLA IKÄVÄÄ LUKEA TÄLLAISIA KOMMENTTEJA.
molemmat anopit oli ihan ok, jälkimmäisen kanssa oltiin välillä napit vastakkain mutta tuleehan joskus jotain ja hän oli karjalainen ja itsen olen uusmaalainen.
Anoppini on kuollut. En ole koskaan tavannut häntä. Puolisoni sanoi, että hän on vähän samanlainen höppänä kuin itse olen - varmasti ollut hyvä tyyppi ;)
Näennäisesti hyvät välit, mutta anoppi (ja varsinkaan appiukko) ei ole kovin kiinnostunut viettämään aikaa poikansa tai lastenlastensa kanssa. Kovasti toivoi lapsenlapsia ja lupaili niitä hoitaa, vaan ne oli vain puheita. Eivät ole vuosiin edes kertoneet milloin ovat kesälomalla, ettei vaan joudu lapsia näkemään. Sääli lasten puolesta, kun koulukaverit kertovat mummolareissuista, mutta meidän lapset tietävät etteivät tule ikinä pääsemään esim yökylään mummolaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuunsa kamala anoppi, mutta välit parani, kun potkaisi tyhjää. Ja aina vaan välit paranee, nyt kun on lisäksi ex-anoppi.
on TODELLA IKÄVÄÄ LUKEA TÄLLAISIA KOMMENTTEJA.
No ethän voi ymmärtää, jos et ole itse kokenut hirviöanoppia.. aika moni on kokenut ja allekirjoittaa tuon kommentin.
Muiden silmissä varmaan aika ihana, mutta piikittelee ja arvostelee kaksistaan. Joitain lipsautuksia tullut miehen kuullen, muuten ei varmaan mies olisi koskaan uskonut miten ilkeä anoppi minulle on.
En ole juurikaan tekemisissä. En halua viettää aikaa ihmisten kanssa jotka ei selkeästi edes pidä minusta. Molemmat voittaa. Se tässä vain harmillista että minusta tuntuu että appivanhemmat näkevät vanhimmassa tyttäressämme minua niin paljon että ovat alkaneet olla hänellekin ilkeitä. Kommentoivat painoa ja syömisiä (normaali painoinen lapsi ja vaikka ei olisikaan, ei sitä hänelle kuulu kommentoida vaan vanhemmille jos on pakko jotain sanoa) ja kiinnostuksen kohteita. Ei saisi kuulemma enää tykätä 9 vuotiaana yksisarvisista, on liian vanha. Pojasta pitävät hirveästi, muistuttaa isäänsä. Anoppi kommentoi minunkin painoa, kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen otti minua jenkkakahvoista kiinni ja puristi ja sanoi että "nämä tässä vielä". Laihduin kyllä ajan kanssa joten kai sain siksi olla sen jälkeen ilman kommentointia. Kunnes tulikin seuraava vaikea raskaus, vaikea synnytys, korona ja lihoin...
Viestiketju anopeista mutta tässä kokemus miniästä. Miniä narsisti, manipuloija, kiusaaja.
Pitää omia vanhempia ja sukuaan parempana kuin miehensä sukua ja kasvattaa lapset sen mukaan.
Ei pidä lupauksia, keksii tekosyitä etten tapaisi lapsenlapsiani.
Ei tervehdi tavatessa. Ei kiitä jos ostan lapsille lahjoja tai annan rahaa. Kontrolloi. Lukee miehensä puhelimen viestejä. Ei antanut anopin, lastensa isoäidin, tulla lapsenlapsen ristiäisiin!
Olen yrittänyt ymmärtää, pyytänyt anteeksi jos olen loukannut mutta miniän käyttäytyminen ei vaan muutu. Toivotonta ja surullista.
Anoppini on ihana ja hyväsydäminen ihminen
Vanha. Anoppini on herttainen mutta hyvin vanha. Mieheni on 10v minua vanhempi ja perheensä iltatähti.
Vierailija kirjoitti:
Näennäisesti hyvät välit, mutta anoppi (ja varsinkaan appiukko) ei ole kovin kiinnostunut viettämään aikaa poikansa tai lastenlastensa kanssa. Kovasti toivoi lapsenlapsia ja lupaili niitä hoitaa, vaan ne oli vain puheita. Eivät ole vuosiin edes kertoneet milloin ovat kesälomalla, ettei vaan joudu lapsia näkemään. Sääli lasten puolesta, kun koulukaverit kertovat mummolareissuista, mutta meidän lapset tietävät etteivät tule ikinä pääsemään esim yökylään mummolaan.
Oletko ikinä miettinyt että vika olisikin sinun lapsissa eikä appivanhemmissa?
Minä asuin ilkeän anopin kanssa 7vuotta samassa taloudessa(tulin miniäksi maataloon).Haukkui varkaaksi,lapsia en osannut hoitaa,eläimiä en osannut hoitaa.Lapsia olisi pitänyt piiskata milloin mistäkin syystä.Niin pahat traumat jätti,että vielä 40vuotta kuolemansa jälkeen näin painajaisunta kauhu anopista.
Entinen. Ihan paras.
Olisin toivonut, että olisi kohdellut ihmisenä. Mutta ajan saatossa kävi ilmi, että olinkin kilpailija hänelle. Omasta pojastaan. Eli ei sietänyt silmissään minua. Päin naamaa sirkutti kyllä muuta mutta puukotti pitkin selkää.
Napanuora yhä katkaisematta, vaikka molemmat poikansa ovat jo yli viiskymppisinä. Yhä kontrolloi lapsiensa elämää, oli takapiruna niin ikään toisen lapsensa eroilleen.