Mikälainen anoppi sinulla on?

Alkoholisti. Mukava selvinpäin ja tullaan toimeen. Kännissä sitten möläyttelee sopimattomia. Ei mennä kylään, jos on puhelimessa jo päihtyneen kuuloinen. Mieskään ei siis pidä hänen käytöksestään.

Läpi paska. Kantaa pojalleen ruokaa rappusille ettei vaan kuole nälkään sillä aikaa kun miniä on leipätyössään.

Hemmoteltu narsisti kuka kuitenkin on oudosti alistettu appiukon toimesta heidän parisuhteesaan. En pidä ystävänä mutta ollaan asiaväleissä, miehenikään ei ole mitenkään läheisissä väleissä äitinsä kanssa.

Eniten harmittaa ex-mieheni ja minun suhteeni kaatumisessa (miestä en todella jäänyt kaipaamaan) se kun menetin ihan huippuanopin. Mutta parempi näin nykyään että hyvä mies huonommalla anopilla.

Ihana omalla tavallaan. Rakastaa lastaan ja varmaan lapsenlapsiaankin. Uskonnollisuus esti tosin tulemasta vanhimman lapsenlapsen rippijuhliin, koska hän edustaa eri kirkkokuntaa. Oli minusta aika kylmää.

Pojassaan roikkuva selän takana ja välillä edessäkin päin sontaa puhuva huonosti kasvattajan roolista suoriutunut henkilö.

EI OLE APPIVSNHEMPIA

Kun en ole naimisissa enkä avoliitossa en missään mutta jos Joskus tulee jotakin hänen isänsä on kuollut toissa vuonna ja äitini 20- v sitten .

Mulla oli ihana anoppi. Valitettavasti menehtyi äkillisesti sairaskohtaukseen neljä vuotta sitten.

Kuollut onneksi.

Oma anoppi on ainakin tosi ihana. Vähän hössöttäjä ja kova höpöttämään, mutta en vaihtaisi.

Ihan ok oli muuten mutta 3 lapsestaan asetti yhden tyttärensä aina poikiensa edelle, antoi tälle rahansa ja apunsa. Tämä oli todella silmiinpistävää ja näin miten mieheeni sattui.

Aika kamala. Kun meille syntyi tyttö ensin harmitteli ettei ollut poika. Kun odotin toista niin sitä poikaa hoettiin taas ihan mielipuolisuuteen asti. Sanoin lopuksi odottaessa että tyttö tämäkin on ja anoppi mökötti monta päivää. Poika kuitenkin syntyi ja anoppi oli alun shokkinsa jälkeen todella tyytyväinen.

Omalle tyttärellään nyt kolme tyttöä ja poikatoiveesta heille ei ole puhuttu pihaustakaan ainakaan minun kuullen, onneksi, en halua kenellekkään sitä painostusta pojasta mikä minuun (ei mieheeni, anoppi ei ymmärrä biologiaa) kohdistui. Toisaalta kyllä lellii poikaamme ylenpalttisesti tyttöihin nähden mikä tosi ärsyttävää myös.

Varmaan halusi lapsenlapsia ketkä sukupuolta myöten miniversiot omista lapsistaan, en tiedä. Poikani on kyllä minun näköiseni.

Hyväntahtoinen, mutta välillä menee liiallisuuksiin. Tiedättekö sellaiset ihmiset, jotka vie voimavarat kun niitä näkee? Höpöttää kokoajan ja kävelee muutaman askeleen perässä kokoajan. Ei omista muuta sosiaalista elämää kuin puolison ja lapset, joten takertuu todella tiukasti ja yrittää elää lastensa kautta elämäänsä (varailee kysymättä yhteisiä matkoja yms). Jatkuvasti tuputtaa tavaroita ja ohjeistaa kun hän tietää. En ilmeisesti osaa mattojakaan pestä oikein. Soittelee todella usein ja pikaisilla vierailuilla ei voi käydä, kun aina pitäisi olla vähintään

puolipäivää, vaikka asutaan lähellä. Jatkuvasti keksii turhia hommia kodissaan joissa tulisi olla auttamassa. Luultavasti siksi että olisi yhteistä tekemistä ja saisi täytettyä sosiaalista kiintiötään, kun ei ole muita ihmissuhteita tai harrastuksia.

Uusio anoppi nuorempi kun puolisoni. Ei valittamista.

Kuollut.

Samanlainen kuin tyttärensäkin. Patologinen valehtelija, rankasti tunnevammainen, oman edun tavoittelu ja, kieroilija, sivistymätön kuin aidantolppa. Molemmat ovatkin exiä jo.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä anoppina hirviö.

Sama täällä, mun on Loch Ness :)

Vierailija kirjoitti:

Alkoholisti. Mukava selvinpäin ja tullaan toimeen. Kännissä sitten möläyttelee sopimattomia. Ei mennä kylään, jos on puhelimessa jo päihtyneen kuuloinen. Mieskään ei siis pidä hänen käytöksestään.

Kuulostaa ihan äidiltäni hänen vielä eläessään.

Ei mitenkään superläheinen.

Aika erilainen ihminen kuin minä.

Vähän juntti, vähän yksinkertainen, vaikka luuleekin tietävänsä paljon kaikesta.

Tupakoi paljon, erittäin riippuvainen kahvista ja somesta.

Arvostaa vain tyttöjä, utelee liian henkilökohtaisia asioita kaikilta, juoruaa minullekin lähes tuntemattomien ihmisten asiat.

Neuroottinen käskyttäjä, uhriutuja.

Uhriutuja. Kaikkein pahimpia asioita pelkäävä nainen. Arvaamaton käytös toisinaan jos ottaakin itseensä itsensä tai toisten puolesta. Hyvin vähän ollaan tekemisissä.

Mukava, hieman yksinkertainen. Ei puutu asioihin, eikä hössötä.