Normaalipainoisen laihduttaminen on aivan uskomattoman vaikeaa
En tiedä enää mitä teen. En vaan kykene laihtumaan mitenkään. Olen kokeillut pätkäpaastoilua, en pysty nukkumaan nälän takia vaan uni supistuu molemmista päistä ja olo hirveän nuutunut. Enkä pysty keskittymään jos koko ajan nälkä. Olen kokeillut herkkujen poistamista, silloin syöminen menee pakkomielteiseksi ja sorrun jopa ahmimiseen mitä en muutoin tee ollenkaan. En pysty vähähiilihydraattiseen, silloin koko ajan todella uupunut ja nuutunut olo, en myöskään jaksa liikkua silloin ollenkaan ja liikunta on kuitenkin itselleni yksi ehdottomasti tärkeimmistä mielihyvän lähteistä.
Olen myös yrittänyt hyväksyä ulkonäköni, mutta se on erittäin vaikeaa kun rasva kerääntyy vääriin paikkoihin, varsinkin kasvoni ovat todella pyöreät ja en ole muutenkaan mikään kaunotar. Kasvojen vuoksi näytän suorastaan ylipainoiselta. Tänään aamupainon perusteella BMI järkyttävät 23.80. En pysty deittailemaan ulkonäköni vuoksi normaalisti, tämä häiritsee seksielämää jne. Ollessani painoindeksissä BMI 21 olen pystynyt olemaan vielä tyytyväinen ulkonäkööni ja kehosuhde oli rento. Ei ole myöskään varaa mihinkään rasvaimuun tai kauneuskirurgiaan, kasvojeni pyöreyttä varmaan pystyttäisiin vähentämään kirurgin veitsellä. Ulkonäköini aiheuttaa jopa itsetuhoisia ajatuksia, joten minun on pakko löytää keino joten voin laihtua.
Joten muut normaalipainossa laihduttaneet, kertokaa mikä teillä toimi ja mikä ei toiminut.
Kommentit (396)
En voi muuttaa miesten naismakua, ainut mitä voin tehdä on muuttua itse.
Vierailija kirjoitti:
En voi muuttaa miesten naismakua, ainut mitä voin tehdä on muuttua itse.
Näinpä. Onko väärin etsiä rakkautta?
Miksi ylipainoiset suuttuu niin paljon siitä jos joku normaalipainoinen haluaa laihtua ja näyttää hyvältä?
Miten nopeasti sokerikoukusta pääsee eroon, te joilla karkki/suklaa on ollut se ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Ihan ok tämä menee normaalipainon ylärajalta alaspäin. Laitan Yasioon kaikki syömiseni, helppo seurata.
Esimerkkipäivä:
- 100g ukkojugurttia + 15g Lidlin premium mysliä (vähemmän hiilareita kuin muissa), 1 munan munakas kinkulla ja juustolla. Kahvia 317 kcal
- tonnikala-fetasalaatti lehtikaalilla ja vähän maissia myös, tilkka öljyä kastikkeena 320kcal
- päivällinen espanjalainen tortilla chorizomakkaralla 200g 409 kcal
- iltapala smoothie n 270g: rahkajugurttia, mustikoita ja vadelmia, sokeriton marjakeitto 105 kcal
Noista tulee 1151 kcal. Yritän pysytellä lähellä 1200kcal / päivä mutta kuten näkyy voin syödä todella hyvin! Nälkä ei ole ollenkaan. Napostelunhalua on vielä mutta sen kyllä kestää. Laskin tähän ihan mielenkiinnosta nuo kalorit, itse kyllä tiedän mikä on sopiva määrä minulle.
Ja miksi laihdutan: tässä painossa olen 4-5 kiloa liian painava. Se tuntuu makkarana vatsan kohdalla, vaatteet ahdistaa, uniapnea pahenee, närästää, on raskas olo. Siis miksi ei? Nupissa ei ole vikaa. Kilo pudonnut tälläviikolla.
Hei, laittaisitko vielä esimerkin toisesta päivästäsi? Syön suht samalla lailla, ja yritän pudottaa muutamaa kiloa. Olen myös normaalipainoinen, mutta vatsamakkarat häiritsevät. Mikä siinä onkin, että normaalipainossa ei paino putoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihtumisen fysiologia ei sovi hätähousuille. Kannattaa pyrkiä dieettitömyyteen. Dieetittömällä tavalla kaloreita voidaan helposti vähentää 500 kcal päivässä. Tällä vauhdilla yhden liikakilon putoamiseen voi mennä 2 – 3 viikkoa yksinkertaisesti vähentämällä lihottavimpien ruokien ja juomien käyttöä.
Minä yksinkertaistin jääkaapin ja kaappien sisällön. Joo voi tuntua tylsältä, mutta sisältö elämään kannattaa hakea jostakin muusta kuin ruuasta. Ruoka on vain polttoainetta.
Ostan nykyään vain kanaa, kalkkunaa, kalaa, kananmunia, maanpäällisiä kasviksia, erinlaisia siemeniä, manteleita, marjoja, kreikkalaista jogurttia, suolattomia mausteita, yrittejä, sitruunaa, merisuolaa, voita, olviiöljyä ja pikakahvia. Juomana vain vesi.
Syön 8/16 eli syön 12:00-20:00 välillä noin parin tunnin välein hitaasti pureskellen. Nälkää en tuntenut enää neljännen päivän jälkeen. Nukun paremmin ja jaksan liikkua. Mieliala on hyvä sillä hitaasti ja varmasti tämä on toiminut.
Tämä oli hyvä kommentti. Kiitos tästä. En ole ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ok tämä menee normaalipainon ylärajalta alaspäin. Laitan Yasioon kaikki syömiseni, helppo seurata.
Esimerkkipäivä:
- 100g ukkojugurttia + 15g Lidlin premium mysliä (vähemmän hiilareita kuin muissa), 1 munan munakas kinkulla ja juustolla. Kahvia 317 kcal
- tonnikala-fetasalaatti lehtikaalilla ja vähän maissia myös, tilkka öljyä kastikkeena 320kcal
- päivällinen espanjalainen tortilla chorizomakkaralla 200g 409 kcal
- iltapala smoothie n 270g: rahkajugurttia, mustikoita ja vadelmia, sokeriton marjakeitto 105 kcal
Noista tulee 1151 kcal. Yritän pysytellä lähellä 1200kcal / päivä mutta kuten näkyy voin syödä todella hyvin! Nälkä ei ole ollenkaan. Napostelunhalua on vielä mutta sen kyllä kestää. Laskin tähän ihan mielenkiinnosta nuo kalorit, itse kyllä tiedän mikä on sopiva määrä minulle.
Ja miksi laihdutan: tässä painossa olen 4-5 kiloa liian painava. Se tuntuu makkarana vatsan kohdalla, vaatteet ahdistaa, uniapnea pahenee, närästää, on raskas olo. Siis miksi ei? Nupissa ei ole vikaa. Kilo pudonnut tälläviikolla.
Hei, laittaisitko vielä esimerkin toisesta päivästäsi? Syön suht samalla lailla, ja yritän pudottaa muutamaa kiloa. Olen myös normaalipainoinen, mutta vatsamakkarat häiritsevät. Mikä siinä onkin, että normaalipainossa ei paino putoa?
Mulla on yleensä sama aamu- ja iltapala mutta lounas voi olla vaikka
- kinkku-juustomunakas ja sekasalaatti 240kcal tai nyhtöpossua 100g ja coleslawia 100g 270kcal.
Jos syön lounaaksi tuon munakkaan niin vaihdan aamupalalle turkkilaista jugurttia 150g ja 15g mysliä
Päivälliset vaikka hapankaaligulassia 300g 310kcal tai vaikka uunissa paistettua vasikan picanchaa tonnikalakastikkeella ja sekasalaatilla 500 kcal tai lihapullia kermakastikkeella 200g ja uunijuureksia 200g yht 325kcal
Moni täällä tuntuu laihduttelevan miesten takia ja ymmärrän sen kyllä hyvin. Minä taas olen laihduttanut normaalipainon sisällä bmi:n alarajalle, vaikka olen ollut onnellisesti naimisissa 11 vuotta. Vaikka en miestä enää etsikään, haluan silti näyttää hyvältä oman miehen takia sekä itseni takia, oman itsetunnon vuoksi. Mutta iän karttuessa on yhä enemmän saanut painoarvoa myös terveys. Bmi:n normaalipainon puolivälissä olin oikeasti ylipainoinen, ihan sama, mitä bmi sanoo. En jaksanut juosta tai oikein muutenkaan liikkua. Rasvaprosenttia en uskalla edes ajatella. Vaatekoot olivat suuria.
Ongelma taitaa olla se, että bmi on niin onneton mittari. Naiselle, jolla ei ole suuria lihaksia, se antaa aivan liikaa liikkumavaraa painossa. Normaalipainon ylärajalla ollaan oikeasti jo ylipainossa.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehdot on:
1. laihduttaa alipainon rajalle
2. olla koko loppuelämä yksin, jäädä lapsettomaksi
Kumman itse valitsisit?
Tietysti voi aina hommata lapset hoidoilla, mutta sen jälkeen varsinkaan turha enää haaveilla parisuhteesta, kun yh:t ei ole kuitenkaan sitä kuuminta hottia markkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Miten nopeasti sokerikoukusta pääsee eroon, te joilla karkki/suklaa on ollut se ongelma?
Omalla kohdallani meni suklaakoukun poistumiseen muutama viikko. Sen jälkeen olen tuonut suklaan takaisin ruokavaliooni niin että syön sitä pienen määrän joka päivä kahvilla niin että määrä sisältyy kokonaiskulutukseen. Ei ole tullut enää isoja himoja kuten aiemmin ja nautin tästä määrästä.
Muistakaa että ruokavalion merkitys on suurin (80-90%) laihtumisen kannalta. Liikunnalla voi nopeuttaa painonpudotusta mutta yksinään sen lisääminen ei tee juuri mitään muuta kuin kasvattaa kuntoa. Ja toinen asia mihin minun on täytynyt kiinnittää paljon huomiota on nestemäiset kalorit. Tein ennen ruokaa ihan hirveillä öljymäärillä ja en yhtään katsonut paljonko hulautan kahviin kauramaitoa tai majoneesia johonkin ruokaan. Itselleni maustekastikkeet yms olivat isoin asia mitä en aiemmin huomioinut tarpeeksi. Näistä kertyi lyhyelle ihmisille ihan liikaa kaloreita päivässä.
Mielestäni ihmisillä on hämärtynyt käsitys siitä kuinka paljon kannattaa syödä omaan kokoon nähden ja helposti syö saman verran kuin ne joiden seurassa on tottunut syömään vaikka kaikki henkilöt ovat todennäköisesti eri kokoisia. Olen hyvin lyhyt ja itsekin totuin syömään lähes samankokoisia annoksia kuin kumppanini ja paino nousi pian. TDEE 1300, joten laihduttaessani söin 800-900 kaloria päivässä ja se on näin lyhyelle täysin normaalia. Ei lyhyen ihmisen keho tarvitse niin paljon polttoainetta kuin pitkän.
Bmi 20.
Sokeri ja vehnä jätetään pois kokonaan.
Todella yksinkertaista ja laihtuu varmasti.
Ruokavalio muuttuu terveelliseksi lähes itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Sokeri ja vehnä jätetään pois kokonaan.
Todella yksinkertaista ja laihtuu varmasti.
Ruokavalio muuttuu terveelliseksi lähes itsestään.
Ehkä silloin jos kyse on vain dieetistä. Itse halusin muuttaa elintapojani enkä olla dieetillä loppuelämääni ja uusiin elintapoihini mahtuu sekä sokeri että vehnä ja olen haluamassani painossa.
Tulossa on järkyttävä pettymys kun BMI 23 laihduttaa BMI 18 ja tajuaa, että syy sinkkuteen ei ollutkaan niissä muutamissa "ylikiloissa" vaan ikävässä negatiivisessa luonteessa.
En minä ainakaan voi kuvitella että olisin koko loppuelämäni ilman sokeria. Onko oikeasti vaihtoehtoina totaalikielto tai ruma vartalo?
Vierailija kirjoitti:
Tulossa on järkyttävä pettymys kun BMI 23 laihduttaa BMI 18 ja tajuaa, että syy sinkkuteen ei ollutkaan niissä muutamissa "ylikiloissa" vaan ikävässä negatiivisessa luonteessa.
Höpö höpö. Jos olisit joskus ollut laiha, tietäisit että sillä painolla todellakin saa miehistä huomiota. Sen lisäksi et kyllä itse vaikuta kovin miellyttävältä ihmiseltä :D
Vierailija kirjoitti:
Tulossa on järkyttävä pettymys kun BMI 23 laihduttaa BMI 18 ja tajuaa, että syy sinkkuteen ei ollutkaan niissä muutamissa "ylikiloissa" vaan ikävässä negatiivisessa luonteessa.
Oot vaan katkera kun omat laihduttelusi eivät ole koskaan tuoneet tulosta.
Ensi kesänä mä menen rannalle! Sitä ennen 5 kg pois ja toivottavasti vatsalihakset edes vähän näkyviin :)
Vierailija kirjoitti:
Tulossa on järkyttävä pettymys kun BMI 23 laihduttaa BMI 18 ja tajuaa, että syy sinkkuteen ei ollutkaan niissä muutamissa "ylikiloissa" vaan ikävässä negatiivisessa luonteessa.
BMI 26 - näkymätön.
BMI 23 - omiin aloitteisiini suhtaudutaan suurimmaksi osaksi myönteisesti.
BMI 20 - miehet pysäyttelevät kadulla ja joukkoliikennevälineissä, että anteeksi mutta huomasin sinut ja näytät tosi kivalta, voitaisko käydä vaikka kahvilla.
Että omalla kohdallani voin sanoa että ero on aivan järisyttävä, laihana olen kaunotar. Luonne on sama aurinkoinen ja sosiaalinen koko ajan, mutta sepä ei ensivaikutelmassa ketään kiinnosta ;).
Vaihtoehdot on:
1. laihduttaa alipainon rajalle
2. olla koko loppuelämä yksin, jäädä lapsettomaksi
Kumman itse valitsisit?