Normaalipainoisen laihduttaminen on aivan uskomattoman vaikeaa
En tiedä enää mitä teen. En vaan kykene laihtumaan mitenkään. Olen kokeillut pätkäpaastoilua, en pysty nukkumaan nälän takia vaan uni supistuu molemmista päistä ja olo hirveän nuutunut. Enkä pysty keskittymään jos koko ajan nälkä. Olen kokeillut herkkujen poistamista, silloin syöminen menee pakkomielteiseksi ja sorrun jopa ahmimiseen mitä en muutoin tee ollenkaan. En pysty vähähiilihydraattiseen, silloin koko ajan todella uupunut ja nuutunut olo, en myöskään jaksa liikkua silloin ollenkaan ja liikunta on kuitenkin itselleni yksi ehdottomasti tärkeimmistä mielihyvän lähteistä.
Olen myös yrittänyt hyväksyä ulkonäköni, mutta se on erittäin vaikeaa kun rasva kerääntyy vääriin paikkoihin, varsinkin kasvoni ovat todella pyöreät ja en ole muutenkaan mikään kaunotar. Kasvojen vuoksi näytän suorastaan ylipainoiselta. Tänään aamupainon perusteella BMI järkyttävät 23.80. En pysty deittailemaan ulkonäköni vuoksi normaalisti, tämä häiritsee seksielämää jne. Ollessani painoindeksissä BMI 21 olen pystynyt olemaan vielä tyytyväinen ulkonäkööni ja kehosuhde oli rento. Ei ole myöskään varaa mihinkään rasvaimuun tai kauneuskirurgiaan, kasvojeni pyöreyttä varmaan pystyttäisiin vähentämään kirurgin veitsellä. Ulkonäköini aiheuttaa jopa itsetuhoisia ajatuksia, joten minun on pakko löytää keino joten voin laihtua.
Joten muut normaalipainossa laihduttaneet, kertokaa mikä teillä toimi ja mikä ei toiminut.
Kommentit (396)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulossa on järkyttävä pettymys kun BMI 23 laihduttaa BMI 18 ja tajuaa, että syy sinkkuteen ei ollutkaan niissä muutamissa "ylikiloissa" vaan ikävässä negatiivisessa luonteessa.
BMI 26 - näkymätön.
BMI 23 - omiin aloitteisiini suhtaudutaan suurimmaksi osaksi myönteisesti.
BMI 20 - miehet pysäyttelevät kadulla ja joukkoliikennevälineissä, että anteeksi mutta huomasin sinut ja näytät tosi kivalta, voitaisko käydä vaikka kahvilla.
Että omalla kohdallani voin sanoa että ero on aivan järisyttävä, laihana olen kaunotar. Luonne on sama aurinkoinen ja sosiaalinen koko ajan, mutta sepä ei ensivaikutelmassa ketään kiinnosta ;).
Se on juuri noin. Mun ongelma on se että laihdutus jätti isot mutta roikkuvat rinnat. Nyt siis juurikin miehet lähestyvät kun kesämekossa näytän laihalta ja isorintaiselta. Pettyvät kun näkevät totuuden. Pitäisi käydä korjauttamassa varmaan, ihan itsenikin takia. Mutta olis se kumppanikin kiva...
No, ota tennommmun.
Tee joku kolmen tunnin pitkäkestoinen. Aineenvaihdunta löhtee liikkeelle. Vaikka kerran kahdessa viikossa. Sen kolme tuntia kävelyä, hiihtoa, jumppaa, pyöräilyä. Ei tarvi olla kovia tehoja vaan rauhallista monopolista ja pitkä rupeama. Semmosta, mikä tuntuu sinusta hyvältä. Sillä se löhtee.
Muista syödä tasaiseen.
... sori kirjoitusvirheet. Itsellä tuommoinen pitkäkestoinen pisti kropan sopivasti käyntiin. Tosiaan semmoista mukavaa liikuntaa rennosti suosittelen. Että on kiva mieli.
Olen opetellut kauppareissuilla herkkujen kohdilla sanomaan itselleni "minä en tarvitse tuota". Jollain kummallisella tavalla tulee parempi olo tuosta.
Tuo sun kirjoitus olisi voinut olla minun. Juuri sama ongelma kasvojen pyöreyden kanssa vaikka paino on ihan normaali. Mä olen tajunnut että ajatusmaailmani on vähän vinksahtanut ja kiinnitän liikaa huomiota "epäkohtiin". Kun aloin rohkeasti tapaileen miehiä niin huomasin että vientiä on paljon. Rakastuin ja sain hyvän miehen. Ei kasvojen pikku pyöreys oo mikään oikea ongelma ja mieheni sanoo minua kauniiksi harva se päivä. Ja jos haluat perheen niin kiloja tulee väkisinkin kun odotat lasta. Tää maailma on ihan liian ällö-pinnallinen ja herkät ihmiset oireilee siitä. Ei muakaan auttanut yhtään kun asiasta jotku naljaili. Ole sinäkin kiitollinen että kehosi on terve. Kuntoilla voi ja pientä kiinteytystä, mutta älä suotta stressaa <3
Joo on vaikeaa, jos normaalipainosta tahtoo alkaa pudottaan. Oma hyvinvointipaino on se mihin keho pyrkii hinnalla millä hyvänsä, sillon joutuu aika äärimmäistä ruokavalioo noudattamaan eikä se tapahdu ilman kärsimystä( ahmiminen, nuutunut olo). Oma painoindeksi 18 mutta kamppailen jatkuvasti samojen ongelmien kanssa. Toki, olen sairastanut anoreksiaa yli 10 vuotta mikä selittänee tyytymättömyyden omaan kehoon. Aina jos oma henkinen olo huononee tai on stressiä alan tiukentamaan ruokavalioo, ja päin vastoin jos olo on hyvä olen sallivampi itselleni.
Suosittelen ammattiapua jos itse inho kasvaa liian suureksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuo sun kirjoitus olisi voinut olla minun. Juuri sama ongelma kasvojen pyöreyden kanssa vaikka paino on ihan normaali. Mä olen tajunnut että ajatusmaailmani on vähän vinksahtanut ja kiinnitän liikaa huomiota "epäkohtiin". Kun aloin rohkeasti tapaileen miehiä niin huomasin että vientiä on paljon. Rakastuin ja sain hyvän miehen. Ei kasvojen pikku pyöreys oo mikään oikea ongelma ja mieheni sanoo minua kauniiksi harva se päivä. Ja jos haluat perheen niin kiloja tulee väkisinkin kun odotat lasta. Tää maailma on ihan liian ällö-pinnallinen ja herkät ihmiset oireilee siitä. Ei muakaan auttanut yhtään kun asiasta jotku naljaili. Ole sinäkin kiitollinen että kehosi on terve. Kuntoilla voi ja pientä kiinteytystä, mutta älä suotta stressaa <3
Onnea parisuhteesta!
Itse yritin olla jossain vaiheessa tinderissä tämän näköisenä, voin sanoa että kiinnostusta ei ollut, vain seksinvonkausta. Ja tiedän että raskaana tulee väkisinkin painoa ja kuuluukin tulla. Samaten imettäessä ei voi laihduttaa aktiivisesti.
Tajusin että tunti liikuntaa päivässä eri riitä mitenkään, pitää oikeasti liikkua enemmän. En pysty millään kitukuurillakaan elämään.
Vierailija kirjoitti:
Joo on vaikeaa, jos normaalipainosta tahtoo alkaa pudottaan. Oma hyvinvointipaino on se mihin keho pyrkii hinnalla millä hyvänsä, sillon joutuu aika äärimmäistä ruokavalioo noudattamaan eikä se tapahdu ilman kärsimystä( ahmiminen, nuutunut olo). Oma painoindeksi 18 mutta kamppailen jatkuvasti samojen ongelmien kanssa. Toki, olen sairastanut anoreksiaa yli 10 vuotta mikä selittänee tyytymättömyyden omaan kehoon. Aina jos oma henkinen olo huononee tai on stressiä alan tiukentamaan ruokavalioo, ja päin vastoin jos olo on hyvä olen sallivampi itselleni.
Suosittelen ammattiapua jos itse inho kasvaa liian suureksi.
Voi ei, voimia syömishäiriön selättämiseen!
Itselläni tyytymättömyys omasta ulkonäöstä tulee ennen kaikkea siitä etten kelpaa miehille. Tiedän kokemuksena että laihempana on parempi tarjonta, joten muuta vaihtoehtoa ei ole. Ei mikään terapeutti tms voi muuttaa miesten naismakua.
Kävelin tänään 7 km, sen lisäksi vatsalihaksia linkkarit 60 kertaa, vinot vatsalihakset 60 kertaa, lankutus kaksi kertaa, etunojapunnerrukset ja ojentajapunnerrukset. Eilen kyykkäilin ja kävelin 6 km. Mitenkäs muilla normaalipainoisilla kiristäjillä?
Silloin kun olin hoikka jopa varatut miehet iski, älytöntä... Ja heti kun lihoo muutaman kilon vois vaikka kävellä alasti kaupungin läpi eikä kukaan mies edes vilkaisisi :D
Liityn joukkoonne. Onko teillä muillakin se ettette kehtaa kertoa kenellekään että laihdutatte normaalipainossa?
Ap täällä moi. Huonoa kuuluu laihduttamiselle, sen sijaan että olisin laihtunut olen lihonnut kilon! Lisäsin tosiaan jokunen viikko sitten liikuntaa entisestään, nyt yritän kävellä 5-10 km per päivä, sen lisäksi lihaskuntoa, kahvakuulailua jne. Polvet protestoi, vaikka en kyykkäile peräkkäisinä päivinä vaan 3-4 päivän välein. Myös ranteet ja toinen kyynärpää tuntuu jotenkin turvonneelle. Pääsisipä uimahalliin, tai pyöräilemään tms että saisi vähän enemmän vaihtelua, kun nyt nivelet taitaa kuormittua liikaa.
Tekisi mieli tehdä tinderprofiili, mutta en ihan oikeasti kehtaa tämän näköisenä. Karmeaa.
Vierailija kirjoitti:
Liityn joukkoonne. Onko teillä muillakin se ettette kehtaa kertoa kenellekään että laihdutatte normaalipainossa?
Jep en todellakaan kehtaa. Puhun mielummin elämäntapojen korjaamisesta tms. Että opettelen uutta syömisrutiinia.
Onko joku jooga, pilates, tanssiminen tms niveliä säästävämpää liikuntaa? Katsoin että youtubessa on ainakin joogavideoita vaikka kuinka.
Onko täällä ihmisillä kokemusta 5:2 pätkäpaastoilusta? Voiko sitä toteuttaa 6:1 jolloin kärsittäviä päiviä olisi vain 1 viikossa?
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä ihmisillä kokemusta 5:2 pätkäpaastoilusta? Voiko sitä toteuttaa 6:1 jolloin kärsittäviä päiviä olisi vain 1 viikossa?
Saahan sitä toteuttaa, miten haluaa. Laihduttaako se, on toinen juttu mutta mikset kokeilisi.
Sama kokemus!