Lue keskustelun säännöt.
Vouhkaaminen lasten harrastuksista näyttää maaseudulla asuvien näkökulmasta ihan hullulta.
27.01.2021 |
Suurella osalla lapsista ei ole täällä kodin ulkopuolisia harrastuksia tai niitä on vain yksi. Ohjatussa liikunnassa pääsevät käymään vain harvat. Lähin taidekoulu on 70km päässä, eikä siellä käy kukaan. Muutamat treenaavat musiikkiopistossa.
Lapset pärjäilevät silti ihan hyvin ja ovat yhteyksissä kavereihinsa sähköisten viestimien välityksellä. Päivällä koulussa he tapaavat toisiaan.
Kommentit (277)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä täällä kaupungissa vain kurjimmilla ei ole harrastuksia. Maalla oikein retostellaan huonolla vanhemmuudella. Aika surullista. T: äiti, joka on iloinen jäähallin aukeamisesta, kun pääsee lapsi luistimille
Onko huonoa vanhemmuutta, jos 100km säteellä ei ole jäähallia?
Ei se nyt jäähallista ole kiinni, mutta jos noin metsässä asutte, niin onhan se huonoa vanhemmuutta. Ei siellä sitten varmaan ole mitään muutakaan. Olette kyllä ihan itse kotinne paikan valinneet ja nämä valinnat ovat osa vanhemmuutta.
Maaseudulla, "metsässä" asuminen on huonoa vanhemmuutta, jos ei ole kaupallisia ja/tai ohjattuja harrastuksia?
Onhan täällä vaikka mitä, metsästystä, kalastusta, puuhommia, marjojen ja sienien poimimista. Netissä "kaikki" maailman tieto. Lukeminen, koodaaminen, kirjoittaminen, musiikin kuuntelu/soittaminen. Ruoanlaitto. Eläinten hoito.
Ja mikä tärkeintä onkaan nuoren/lapsen elämässä, opiskelu ja koulunkäynti.
Kaupunkilaiset ovat oppineet elämään, jossa ei ole elämää, jos lompakko ei aukene eikä joku toinen sano mitä ja miten tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pk-seudulla kaikki suorittavat.
Jo pienestä pitäen vanhemmat päättävät, millaista tulevaisuutta lapselle haluavat.
Pääasia, että koko ajan tehdään jotain, ollaan tosi spessuja ja uniikkeja ja pärjätään.
Huippudigikamerat on jo ala-asteelaisilla, karatessa, fudis- ja lätkätreeneissä juostaan niin, että lapsi ihan väsyy.
Huono vanhempi jos asuu maalla 🤦♀️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä täällä kaupungissa vain kurjimmilla ei ole harrastuksia. Maalla oikein retostellaan huonolla vanhemmuudella. Aika surullista. T: äiti, joka on iloinen jäähallin aukeamisesta, kun pääsee lapsi luistimille
Onko huonoa vanhemmuutta, jos 100km säteellä ei ole jäähallia?
Ei se nyt jäähallista ole kiinni, mutta jos noin metsässä asutte, niin onhan se huonoa vanhemmuutta. Ei siellä sitten varmaan ole mitään muutakaan. Olette kyllä ihan itse kotinne paikan valinneet ja nämä valinnat ovat osa vanhemmuutta.
Maaseudulla, "metsässä" asuminen on huonoa vanhemmuutta, jos ei ole kaupallisia ja/tai ohjattuja harrastuksia?
Onhan täällä vaikka mitä, metsästystä, kalastusta, puuhommia, marjojen ja sienien poimimista. Netissä "kaikki" maailman tieto. Lukeminen, koodaaminen, kirjoittaminen, musiikin kuuntelu/soittaminen. Ruoanlaitto. Eläinten hoito.
Ja mikä tärkeintä onkaan nuoren/lapsen elämässä, opiskelu ja koulunkäynti.Kaupunkilaiset ovat oppineet elämään, jossa ei ole elämää, jos lompakko ei aukene eikä joku toinen sano mitä ja miten tehdään.
Puusilmäistä ajattelua. Itse asun kaupungissa mutta teen paljon asioita ulkona. Samoin maalla monet vain tuijottaa telkkaria. Ihmisiä on moneen junaan kaikkialla.
Vierailija kirjoitti:
Pk-seudulla kaikki suorittavat.
Jo pienestä pitäen vanhemmat päättävät, millaista tulevaisuutta lapselle haluavat.
Pääasia, että koko ajan tehdään jotain, ollaan tosi spessuja ja uniikkeja ja pärjätään.
Huippudigikamerat on jo ala-asteelaisilla, karatessa, fudis- ja lätkätreeneissä juostaan niin, että lapsi ihan väsyy.
No ei se nyt ihan noin ole. Tietty harkoissa on tarkoituskin juosta jotta väsyy, ainakin futiksessa. Ei kai siinä muuten järkeä olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupungeista on vähentynyt lasten omat pihapelit ja spontaanit ulkoleikit. Tilalle on tullut harrastusrumba kuskaamisineen.
Milloin viimeksi näitte lapsia ulkona leikkimässä kirkonrottaa, järjestämässä pihaolympialaisia tai potkivan keskenään jalkapalloa?
Eniten ihmetyttävät vanhemmat, joille 250 e kuuden kuukauden harrasteista on liikaa, mutta omiin saunakaljoihin ja viinipulloihin laitetaan se min. 50 kk (=300 e/6 kk)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uratykit on hermona kun lapset on illat kotona ja ei toimi maksullinen harrastuslastenvahtipalvelu. Nyt pitäisi ihan itse keksiä puuhaa lapsille tai kestää sitä vinkumista tylsistymisestä. Lapset taas tylsistyvät kun eivät ole tottuneet keksimään itse mitään. On riittänyt, että vanhempi kuskaa virikkeiden ääreen ja valmentaja jatkaa siitä.
Ei ole tylsää täällä lapsilla (14v., 11v. ja 8v.). Ovat iltaisin mm. leiponeet, laittaneet ruokaa, pelanneet korttia/lautapelejä/pleikkaa, käyneet laskettelemassa, luistelemassa, hiihtämässä, pulkkamäessä, isänsä kanssa nuoremmat pilkillä, esikoinen kanssani avantouimassa, nähneet kavereita, yksi opetellut ja innostunut virkkaamaan, nuoremmat tykkäävät maalata/askarrella, kaikki lukevat paljon, kaikki tykkäävät tanssipelistä. Nuoremmat väsäsivät jäälyhytyjä ja jotain värjättyjä jääkoristeita. Nyt aikovat jäädyttää jääkourua liukumiseen.
Harrastavat kaikki myös, mutta nyt talveksi ja kevääksi vähennettiin tilapäisesti, turha maksaa jos kuitenkin tulee vielä takapakkia.
Että kyllä sitä tekemistä löytyy jos tahtoa on. Nyt on kerrankin hyvä talvikin myös täällä etelässä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole salaista tietoa, että harrastuksia omaavat lapset pärjäävät paremmin koulussa ja muutoinkin elämässään.
Ihminen on laumaeläin ja tarvitsee muita ympärilleen, meissä on hyvin vähän erakkoja.
Olen maalla kasvanut ja toivoin, että olisi jotain harrastusmahdollisuuksia. Muutakin kuin katsoa tähtiä ilman kiikaria ja sitäkään ei voi tehdä pilvisellä ilmalla.En ole nähnyt yhtään tutkimusta, joka aidosti osoittaisi kilpaurheilijoiden pärjäävän koulussa paremmin kuin muiden samoista sosioekonomisista oloista tulevien.
Sen sijaan olen nähnyt kyselytutkimuksia, joiden mukaan kiusaaminen on yleistä joukkueurheilun harrastajien keskuudessa. Tämä palsta antaa ehkä hieman osviittaa ilmiöstä.
Kyselytutkimuksessa? Ei se kiusaaminen sen yleisempää ole joukkueurheilussa kuin missään muuallakaan. Varmaan Irma sanoo että on sitä joku ohimennessään tönäissyt tai joku on sanonut jotain mikä ei sitten Irman mielestä ollut kivasti sanottu. Kiusaaminen ei ole sidottu mihinkään lajiin vaan se on sen ihmisen/lapsen persoonallisuudesta ja kasvatuksesta kiinni.
Se sinun hiihtäjäpoikasi on kiusannut minun lastani niin että lapseni ei halua mennä samaan aikaan edes ulos. Yksilölajin harrastajat ovat kyllä todellakin itsekkäitä.
Jos lapseni jotain harrastaisi, niin se olisi kyllä joukkuelajia.
Siis hetkinen? Jos Irman kiusataan, se on turhaa vinkumista, mutta jos minun lapseni kiusaa sinun lastasi, on tosi kyseessä?
Yritä nyt päättää, mitä haluat sanoa kiusaamisesta.
En sanonut noin vaan kyseenalaistin tuon kirjoittajan hienon lähteen eli kyselytutkimuksen. Ihan varmaan kyselemällä löytyy sieltä sun täältä sitä sun tätä. Kyse ei ole mistään lajista, ammatista tai mistään muustakaan vaan kyse on ihmisen persoonallisuudesta ja kasvatuksesta. Aina kasvatuskaan ei auta jos ihminen lähtökohtaisesti on vaan ilkeä.
Kyselytutkimuksessa selvitetään ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia. En oikein ymmärrä, mitä ajat takaa niiden kyseenalaistamisella.
Jos kyselytutkimus kertoo, että urheilevat nuoret ovat kokeneet kiusaamista harrastuksissa enemmän kuin vaikkapa musisoivat nuoret, ja vieläpä urheilevista nuorista joukkueurheilijat ovat kokeneet eniten kiusaamista, niin se on fakta.
Toki sinä voit väittää, että juuri joukkueurheilijat valehtelevat tai ovat nössöjä, jotka näkevät kiusaamista kaikkialla, tai mahdollisesti ne ”lähtökohtaisesti vaan ilkeät” hakeutuvat joukkueurheilun pariin. Mutta sitten on taas todistustaakka sinun.
Oma lukunsa on sitten se, ovatko urheiluseurat tehneet kaiken voitavansa kiusaamisen estämiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, nyt eletään kaupungeissakin kuten maalla. Käydään töissä ja koulussa, syödään ja möllötetään. Ketään ei tavata, missään ei käydä, mitään ei suunnitella. Pärjätään, ja se riittää.
Hä? Minusta on lapsillekin tärkeää oppia pysähtymään ja olemaan rauhassa, ihan itsekseen ilman päivittäistä touhuamista kavereiden kanssa ja harrastuksissa. Mutta ehkä olen tätä mieltä, koska kasvoin maalla ja muutin kaupunkiin vasta aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pk-seudulla kaikki suorittavat.
Jo pienestä pitäen vanhemmat päättävät, millaista tulevaisuutta lapselle haluavat.
Pääasia, että koko ajan tehdään jotain, ollaan tosi spessuja ja uniikkeja ja pärjätään.
Huippudigikamerat on jo ala-asteelaisilla, karatessa, fudis- ja lätkätreeneissä juostaan niin, että lapsi ihan väsyy.No ei se nyt ihan noin ole. Tietty harkoissa on tarkoituskin juosta jotta väsyy, ainakin futiksessa. Ei kai siinä muuten järkeä olisi.
Et ymmärtänyt, että tässä juoksemisessa on kyse jatkuvasta suorittamisesta ja väsymisessä on kyse kokonaisvaltaisesta uupumisesta täyteen kalenteriin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pk-seudulla kaikki suorittavat.
Jo pienestä pitäen vanhemmat päättävät, millaista tulevaisuutta lapselle haluavat.
Pääasia, että koko ajan tehdään jotain, ollaan tosi spessuja ja uniikkeja ja pärjätään.
Huippudigikamerat on jo ala-asteelaisilla, karatessa, fudis- ja lätkätreeneissä juostaan niin, että lapsi ihan väsyy.No ei se nyt ihan noin ole. Tietty harkoissa on tarkoituskin juosta jotta väsyy, ainakin futiksessa. Ei kai siinä muuten järkeä olisi.
Et ymmärtänyt, että tässä juoksemisessa on kyse jatkuvasta suorittamisesta ja väsymisessä on kyse kokonaisvaltaisesta uupumisesta täyteen kalenteriin?
Älä nyt noin tosissasi ole.
Vierailija kirjoitti:
Kaupungeista on vähentynyt lasten omat pihapelit ja spontaanit ulkoleikit. Tilalle on tullut harrastusrumba kuskaamisineen.
Milloin viimeksi näitte lapsia ulkona leikkimässä kirkonrottaa, järjestämässä pihaolympialaisia tai potkivan keskenään jalkapalloa?
Taidat olla muinaisjäänne, koska nyt ne lapset pelaavat sisällä tietokoneella yhteisöllisesti. Ne vanhan ajan leikit ovat muuttaneet muotoaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, nyt eletään kaupungeissakin kuten maalla. Käydään töissä ja koulussa, syödään ja möllötetään. Ketään ei tavata, missään ei käydä, mitään ei suunnitella. Pärjätään, ja se riittää.
Hä? Minusta on lapsillekin tärkeää oppia pysähtymään ja olemaan rauhassa, ihan itsekseen ilman päivittäistä touhuamista kavereiden kanssa ja harrastuksissa. Mutta ehkä olen tätä mieltä, koska kasvoin maalla ja muutin kaupunkiin vasta aikuisena.
Kyllähän ne lapset ovat rauhassa kännyköillä ja tietokoneilla. Mutta ongelma onkin, että ne passivoittavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungeista on vähentynyt lasten omat pihapelit ja spontaanit ulkoleikit. Tilalle on tullut harrastusrumba kuskaamisineen.
Milloin viimeksi näitte lapsia ulkona leikkimässä kirkonrottaa, järjestämässä pihaolympialaisia tai potkivan keskenään jalkapalloa?
Taidat olla muinaisjäänne, koska nyt ne lapset pelaavat sisällä tietokoneella yhteisöllisesti. Ne vanhan ajan leikit ovat muuttaneet muotoaan.
Kyllä meillä päin lapset lumisotivat ihan samalla tavalla kuin omassa lapsuudessani. Keskisuuri kaupunki.
Vierailija kirjoitti:
Kaupungeista on vähentynyt lasten omat pihapelit ja spontaanit ulkoleikit. Tilalle on tullut harrastusrumba kuskaamisineen.
Milloin viimeksi näitte lapsia ulkona leikkimässä kirkonrottaa, järjestämässä pihaolympialaisia tai potkivan keskenään jalkapalloa?
Tietokoneet ja kännykät ovat tulleet tilalle. Siksi lapset eivät halua ulos. Heitä täytyy varta vasten sinne ohjata. Onneksi osa kavereista suostuu vielä irtautumaan koneelta pihaleikkeihin. Ilman harrastuksia voi olla melko yksinäistä siis.
https://hopeyhdistys.fi/harrastus_kannattelee_myos_koronaaikana/
Kohtaamamme lapset ja nuoret ovat kertoneet harrastuksen olevan paljon kaivattu latautumishetki arjessa. Harrastus on tekemistä, jossa voi onnistua, oppia ja olla juuri sellainen kuin on. Monelle nuorelle harrastus on myös kaverisuhteiden keskittymä, jossa on yhteisen tekemisen lisäksi mahdollisuus jakaa ajatuksia ja tuntemuksia.
Meillä jokaisella on omat selviytymiskeinomme ja arjen ilot, joista ammennamme voimavaroja. Poikkeuksellisen stressaavissa tilanteissa voimavaroille on erityistä tarvetta. Juuri harrastaminen tuottaa monille lapsille ja nuorille niitä onnistumisen kokemuksia, jotka kannattelevat kohti tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaan työssäni paljon perheitä. Pääsääntöisesti köyhillä lapsilla ei ole harrastuksia. Kotona nyhjätään ruutujen kanssa kaikki aika, kun aikuisilla on aikuisten jutut eikä aikaa pitää seuraa. Koulutettujen ja vähänkin varakkaampien perheiden lapset käyvät musiikkiopistoissa, luisteluseuroissa, sählyissä, jääkiekoissa, jalkapalloharkoissa, parkourissa jne. Näille lapsille on tyypillistä, että vanhemmat löytävät aikaa panostaa myös heidän koulunkäyntiinsä ja se sujuukin ihan toisella tavalla kuin tuon kouluttamattoman alaluokan lapsilla.
Tää on niin outoa, koska halvallakin voi harrastaa. Mainitsin jo aiemmin partion, vpk:n, yleisurheilun. Tulee mieleen myös paini. Koulut tarjoavat vaikka mitä, koska seurat ovat tulleet kouluihin. Esim. Koris ja tanssitunnit. Nuo ovat vielä halpaa eli mak 250 e lukukausi. Vähävarainen voi saada kunnalta tukea lasten harrastuksiin
Kommenttina hyvä nosto sille, miten joku ei ymmärrä mitä vähävaraisuus tarkoittaa. Ensinnäkin - joissain kouluissa on harrestetoimintaa, toisissa ei. Meidän koulussa taitaa olla shakkikerho.
Mutta oleellisinta tässä on tuo halpaa, max. 250 €/ lukukausi. Tämä EI ole halpaa, jos elää toimentulon minimillä (tsekkaa ketju, jossa puhuttiin 200 euron ruokakustannuksista). Vastaavasti painikin maksaa. En nyt enää muista kuinka paljon, mutta siinäkin tarvitaan puvut jne.
Halvalla voi harrastaa kunnan tai srk:n ilmaisissa kerhoissa, joissa ei tähdätä mihinkään, eli onhan se usein mahdollista. Mutta kyllä tämä viesti taas osoitti keskiluokan kyvyttömyyden ymmärtää, mitä vähävaraisuus tarkoittaa.
Kunnilta voi hakea harrastetukea. Sen saa varmasti, jos 250 e kaataa talouden
Miten ihmeessä ne kakarat pärjää kesälomilla kun ohjatut harrastukset on tauolla? Harrastusvapaa aika kasvattaa omatoimisuuttta, ei kaikkea tartte aikuisen olla ohjaamassa. Voi vaikka alkaa harrastamaan käsitöitä, leipomista, lukemista yms. Tuntuu et vanhemmat ne tuskastuu kun omat lapset on enemmän kotona. Koulussa tapaa kavereita ja yhteyksiä voi pitää muutenkin, tavatakin saa.
En sanonut noin vaan kyseenalaistin tuon kirjoittajan hienon lähteen eli kyselytutkimuksen. Ihan varmaan kyselemällä löytyy sieltä sun täältä sitä sun tätä. Kyse ei ole mistään lajista, ammatista tai mistään muustakaan vaan kyse on ihmisen persoonallisuudesta ja kasvatuksesta. Aina kasvatuskaan ei auta jos ihminen lähtökohtaisesti on vaan ilkeä.