Vouhkaaminen lasten harrastuksista näyttää maaseudulla asuvien näkökulmasta ihan hullulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun paikalla on noita selän menemisen ammattilaisia, niin kertokaas että mitä se oikein tarkoittaa. Aikuisetkin käyttää tuota, eli esim on saikkua koska meni selkä. Meneekö teillä myös kädet ja jalat, vaiko ainoastaan selkä tekee tätä menemistä?

En voi sanoa olevani ammattilainen, koska itseltäni ei ole koskaan "mennyt selkä". Sitä hurjemmalta tuntuu ajatus, että joillakin todella tulee 16-vuotiaana luisteluvamma, jonka seurauksista kärsii loppuiän.

Ja vielä hurjempaa on, että joidenkin aikuisten (luistelijoiden äitien ja isien?) mielestä tällainen on ihan älyttömän vitsikästä.

En näe vitsiä. En vaan ymmärrä mitä se selän meneminen on. Et vissiin sinäkään.

Pienessä tuppukylässä lapsuuteni eläneenä ilman harrastuksia en sitä samaa *askaa halua omille lapsille tarjota vaan asun mielelläni kaupungissa vaikka ruuhkat välillä harmittaa. Omille muutettua aloin käydä ryhmäliikunnoissa, maalata ja tanssia. Voihan sitä itsekseenkin tolskata, mutta lapsen omilla taidoilla ilman mitään ohjausta homma kuin homma menetti mielenkiinnon, kun ei osannut eikä kehittynyt.

Ehkä jos on maatila, lehmät, lampaat, kanat, traktorit ja kelkat ja ne kiinnostaa itse asuin kylän ainoassa rivarissa vanhempien kanssa ja kylän kirjasto oli ainoa henkireikä.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006098336.html

Maaseudulla asuvat lihovat enemmän kuin kaupunkilaiset, ja trendi näkyy myös Suomessa

Vierailija kirjoitti:

Milloin se on tuollaiseksi muuttunut? Olen syntynyt ja lapsuuteni kasvanut maaseudulla, ja mulla oli useita harrastuksia. Laskettelin, luistelin, ratsastin, pelasin sulkapalloa, lauloin kuorossa, soitin sekä pianoa että viulua, maalasin posliinia. Kaikki ohjattuja harrastuksia. Kaikkiin kuskattiin.

Kuule kaikilla ei ole varaa noin moneen ohjattuun harrastukseen.

https://yle.fi/uutiset/3-11531721

THL: Lasten ja nuorten ylipainon yleisyys on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä – pojilla ylipainoa on tyttöjä useammin

Maaseutukunnissa lasten ja nuorten ylipaino on yleisempää kuin kaupungeissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt me kaupunkilaisetkin olemme saaneet elää sitä ihanaa maalaiselämää. Tylsää on ollut. Pelkkä käveleminen rannoilla ja puistoissa ei riitä.

Meinaatko että perinteinen suomalainen maalaiselämä on ympäriinsä kävelemistä ja maisemien katselua?

Voihan siellä metsissä juoksennella paitaressuna ja tarvittaessa vääntää kyykkykakan kuusen juurelle. Ei siellä muuta tekemistä ole. 

Maalla ei tarvita liikuntapalvelujaen tuottajia, kuten kaupungeissa. Lisäksi on roppakaupalla omaa mielikuvitusta.

.eri

Ai oikein omaa mielikuvitusta, niin jos asuu kaupungissa niin se mielikuvitus vaan häviää jonnekin...mitäköhän te maalaiset kuvittelette että kaupunkilaiset tekee, käy ravintoloissa ja museoissa ja on vaan ilman mitään mielikuvitusta, niin ja vie ne lapset sinne harrastuksiin...ei täällä Suomessa nyt ole niin suurkaupunkeja että täällä nyt niin kovin erillaista elämää kuitenkaan vietetään.

Eivätköhän useat suomalaiset ole asuneet sekä maalla että kaupungeissa. Elämä on jossakin määrin erilaista ja nimenomaan siten että maalla on paljon tekemistä, ja on makukysymys että tykkääkö siitä vai ei.

Toki maaseutua voi simuloida vaikkapa ostamalla kaupungista rintamamiestalon isolla pihalla. Toisinpäin on vaikea tehdä, voi olla että kiinteistöhuoltofirmatkaan eivät tee sitä kaikkea isoa ja pientä hommaa mitä maalla asumiseen usein liittyy.

Eli se teidän tekeminen on sitä, että pusaatte jotain mörskää, niin, että se pysyy asumiskunnossa ja tätä auvoa tarjoaisitre lapsille sen sijaan, että he voisivat kehittää vaikka taitojaan ja kuntoaan mielekköissä harrastuksissa.

https://www.is.fi/terveys/art-2000006083905.html

Tutkijan mukaan yleisesti voi sanoa, että maaseudulla ylipaino on yleisempää kuin kaupungeissa.

– Maaseudulla mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen ovat huonommat. Pitkät koulumatkat täytyy kulkea bussilla tai autolla, eikä lapsilla ja nuorilla ole mahdollisuutta pyöräillä tai kävellä. Lisäksi urheilukentälle on pitkä matka, eikä harrastaminen ole niin helppoa kuin esimerkiksi isommissa kaupungeissa.

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä, minkälaiseen elämäntyyliin on tottunut. Toisilla tavoitteellinen, ohjattu urheilu on se, mihin on totuttu ja mistä saa kicksejä. Kun se on viety pois, turha siinä hehkuttaa 14-vuotiaalle, että nyt lähdet äidin kanssa hiihtämään ja se on ihan yhtä kivaa.

Ei se tuosta rikki ole mennyt ja meidän pojalla tuskin järkyttää mielenterveyttä, mutta on sääli nähdä miten urheilullisesta nuoresta on tullut vähän apaattinen puhelimen plärääjä. Jos tätä jatkuisi vielä koko kevään, olisi ehkä vaikea saada enää treenaamaan 4 x viikossa.

Sairasta on se, jos 14-vuotias treena 4 x viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä, minkälaiseen elämäntyyliin on tottunut. Toisilla tavoitteellinen, ohjattu urheilu on se, mihin on totuttu ja mistä saa kicksejä. Kun se on viety pois, turha siinä hehkuttaa 14-vuotiaalle, että nyt lähdet äidin kanssa hiihtämään ja se on ihan yhtä kivaa.

Ei se tuosta rikki ole mennyt ja meidän pojalla tuskin järkyttää mielenterveyttä, mutta on sääli nähdä miten urheilullisesta nuoresta on tullut vähän apaattinen puhelimen plärääjä. Jos tätä jatkuisi vielä koko kevään, olisi ehkä vaikea saada enää treenaamaan 4 x viikossa.

Sairasta on se, jos 14-vuotias treena 4 x viikossa.

Terveisin reilusti ylipainoinen kakkostyypin diabeteksen ja korkean verenpaineen omaava aikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä, minkälaiseen elämäntyyliin on tottunut. Toisilla tavoitteellinen, ohjattu urheilu on se, mihin on totuttu ja mistä saa kicksejä. Kun se on viety pois, turha siinä hehkuttaa 14-vuotiaalle, että nyt lähdet äidin kanssa hiihtämään ja se on ihan yhtä kivaa.

Ei se tuosta rikki ole mennyt ja meidän pojalla tuskin järkyttää mielenterveyttä, mutta on sääli nähdä miten urheilullisesta nuoresta on tullut vähän apaattinen puhelimen plärääjä. Jos tätä jatkuisi vielä koko kevään, olisi ehkä vaikea saada enää treenaamaan 4 x viikossa.

Sairasta on se, jos 14-vuotias treena 4 x viikossa.

Sairasta on se, jos 14-vuotias pelaa tietokoneella 4 x viikossa?????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä, minkälaiseen elämäntyyliin on tottunut. Toisilla tavoitteellinen, ohjattu urheilu on se, mihin on totuttu ja mistä saa kicksejä. Kun se on viety pois, turha siinä hehkuttaa 14-vuotiaalle, että nyt lähdet äidin kanssa hiihtämään ja se on ihan yhtä kivaa.

Ei se tuosta rikki ole mennyt ja meidän pojalla tuskin järkyttää mielenterveyttä, mutta on sääli nähdä miten urheilullisesta nuoresta on tullut vähän apaattinen puhelimen plärääjä. Jos tätä jatkuisi vielä koko kevään, olisi ehkä vaikea saada enää treenaamaan 4 x viikossa.

Sairasta on se, jos 14-vuotias treena 4 x viikossa.

Terveisin reilusti ylipainoinen kakkostyypin diabeteksen ja korkean verenpaineen omaava aikuinen.

Kun kyllä se neljä kertaa viikossa treeniä on liikaa. Pitäisi kerran viikkoon maksimissaan se 1h riittää. Muu on vaaraksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä, minkälaiseen elämäntyyliin on tottunut. Toisilla tavoitteellinen, ohjattu urheilu on se, mihin on totuttu ja mistä saa kicksejä. Kun se on viety pois, turha siinä hehkuttaa 14-vuotiaalle, että nyt lähdet äidin kanssa hiihtämään ja se on ihan yhtä kivaa.

Ei se tuosta rikki ole mennyt ja meidän pojalla tuskin järkyttää mielenterveyttä, mutta on sääli nähdä miten urheilullisesta nuoresta on tullut vähän apaattinen puhelimen plärääjä. Jos tätä jatkuisi vielä koko kevään, olisi ehkä vaikea saada enää treenaamaan 4 x viikossa.

Sairasta on se, jos 14-vuotias treena 4 x viikossa.

Terveisin reilusti ylipainoinen kakkostyypin diabeteksen ja korkean verenpaineen omaava aikuinen.

Kun kyllä se neljä kertaa viikossa treeniä on liikaa. Pitäisi kerran viikkoon maksimissaan se 1h riittää. Muu on vaaraksi.

Sarkasmia, toivottavasti 🙂 jos suositus on reipasta liikuntaa kaikille 2 tuntia päivässä, niin mitäs sairasta siinä on?

Taitaa olla niin, että monella keskituloisella oma laiskuus ja pihiys on lasten harrastamisen esteenä. Ei viitsitä kuskata, eikä maksaa onan mukavuudenhalun vuoksi. Sitten tarjotaan kapinoivalle teinille hieman vääränlaisea yhdessä tekemistä. Telkkarin katselua ja herkuttelua yhdessä. Ne ovat sitten, että EVVK! Meen pelaan!

Me asumme Etelä-Suomalaisessa kaupungissa ja nuoremme harrastavat muodostelmaluistelua ja jääkiekkoa, musiikkia, taidetta. En silti ole kokenut, että meillä mitään mielenterveysongelmia olisi kehkeytynyt, vaikka nuo harrastukset ovat olleet tauolla tai sitten toteutettu toisin. Ollaan tehty kaikkea muuta. Nyt lapset taas palaavat innolla harrastuksiin, vaikka en sitä tässä taititilanteessa niin hyvänä pidä. Toivottavasti sitten tarpeen vaatiessa taas taukoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavoitteellisesti harrastavat nuoret pääkaupunkiseudulla kilpailevat samoista maajoukkuepaikoista kun muualla suomessa asuvat jotka saavat harjoitella normaalisti. Pidempi tauko pitäisi sitten koskea kaikkia nuoria tietyllä tasolla kilpaurheilussa.

Ei kai se muualla asuvien vika ole, että etelässä on enemmän koronaa? Rajoitukset on Koronan takia, se ei liity maajoukkuepaikkoihin mitenkään.

Tässähän ei nyt etsitä syyllistä. Noiden huippujen kohdalla tilanne on vaan alueellisesti epäreilu kun toiset saa tehdä lajiharjoituksia ja toiset ei.

Ei pidä paikkaansa. En nyt tiedä mistä lajista puhutaan, mutta kuvitellaan lajiksi vaikka yleisurheilu. Hyviä sisähalleja (juoksurata, heitto/hyppy paikat) löytyy isoista kaupungeista, joissa urheilijoilla on mahdollisuus laadukkaaseen harjoitteluun läpi vuoden eli myös talvisin kun keli on huonoa. Tällaista mahdollisuutta suurimmalla osasta kunnista ei ole tarjota. Jollain voi myös olla huonompi rahallinen tilanne, tulevatko he itkemään ja vaatimaan tilanteen tasaamista? Epäreilultahan se voi tuntua, mutta elämä on ja sitä se tulee olemaan myös jatkossa jos urheilija omaa noin huonon asenteen heti alkuun. Jos huipulle haluaa pitää löytyä asennetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt me kaupunkilaisetkin olemme saaneet elää sitä ihanaa maalaiselämää. Tylsää on ollut. Pelkkä käveleminen rannoilla ja puistoissa ei riitä.

Meinaatko että perinteinen suomalainen maalaiselämä on ympäriinsä kävelemistä ja maisemien katselua?

Voihan siellä metsissä juoksennella paitaressuna ja tarvittaessa vääntää kyykkykakan kuusen juurelle. Ei siellä muuta tekemistä ole. 

Maalla ei tarvita liikuntapalvelujaen tuottajia, kuten kaupungeissa. Lisäksi on roppakaupalla omaa mielikuvitusta.

.eri

Ai oikein omaa mielikuvitusta, niin jos asuu kaupungissa niin se mielikuvitus vaan häviää jonnekin...mitäköhän te maalaiset kuvittelette että kaupunkilaiset tekee, käy ravintoloissa ja museoissa ja on vaan ilman mitään mielikuvitusta, niin ja vie ne lapset sinne harrastuksiin...ei täällä Suomessa nyt ole niin suurkaupunkeja että täällä nyt niin kovin erillaista elämää kuitenkaan vietetään.

Eivätköhän useat suomalaiset ole asuneet sekä maalla että kaupungeissa. Elämä on jossakin määrin erilaista ja nimenomaan siten että maalla on paljon tekemistä, ja on makukysymys että tykkääkö siitä vai ei.

Toki maaseutua voi simuloida vaikkapa ostamalla kaupungista rintamamiestalon isolla pihalla. Toisinpäin on vaikea tehdä, voi olla että kiinteistöhuoltofirmatkaan eivät tee sitä kaikkea isoa ja pientä hommaa mitä maalla asumiseen usein liittyy.

Eli se teidän tekeminen on sitä, että pusaatte jotain mörskää, niin, että se pysyy asumiskunnossa ja tätä auvoa tarjoaisitre lapsille sen sijaan, että he voisivat kehittää vaikka taitojaan ja kuntoaan mielekköissä harrastuksissa.

Meidän? Mitä ihmettä hourit?