Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita joita ärsyttää sana äitipuoli?!
27.01.2021 |
Minua on pitkään ihmetyttänyt että kun ydinperhe hajoaa ja jompikumpi tai kummatkin sitten näistä vanhemmista tapaavat uudet kumppanit, niin miksi ihmeessä näistä joistakin tulee eroneen parin yhteisillä lapsille äitipuolia ja isäpuolia. En ymmärrä miksi sanaa äiti ja isää käytetään tällaisissa.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ärsyttää sana ydinperhe, kuin se olisi joku ainoa oikea perhemuoto, oikea maailmankaikkeuden ydin. Tosi ärsyttävä.
Niin no, rikkinäisiä ja hajonneita epäperheitä ne uusperheet onkin. Sellaisia ihmisiä niissä myös asuu ja elää.
Voisitkohan yleistää ja kärjistää vielä vähän enemmän? Monissa uusperheissä ehjät, tasapainoiset ihmiset elävät onnellista elämää. Myös ne lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ärsyttää sana ydinperhe, kuin se olisi joku ainoa oikea perhemuoto, oikea maailmankaikkeuden ydin. Tosi ärsyttävä.
Niin no, rikkinäisiä ja hajonneita epäperheitä ne uusperheet onkin. Sellaisia ihmisiä niissä myös asuu ja elää.
Höpsis. Minä ainakin olen paljon ehjempi ihminen nykyään, kuin ydinperheen aikana. Kiitos kipeän avioeron. Valitettavasti kipu kasvattaa, hyvät olot eivät. Opin kantapään kautta, että vaatimukset tappavat rakkauden.
Myös mieheni - joka on täysi timantti - on sanonut, että hyvä ettemme tavanneet nuorena. Hän oli niin itsekeskeinen, etten olisi kestänyt häntä.
Ihan etunimellä voi kutsua. Minustakaan ei pitäisi käyttää äitiin tai isään viittaavaa sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ärsyttää sana ydinperhe, kuin se olisi joku ainoa oikea perhemuoto, oikea maailmankaikkeuden ydin. Tosi ärsyttävä.
Niin no, rikkinäisiä ja hajonneita epäperheitä ne uusperheet onkin. Sellaisia ihmisiä niissä myös asuu ja elää.
Voisitkohan yleistää ja kärjistää vielä vähän enemmän? Monissa uusperheissä ehjät, tasapainoiset ihmiset elävät onnellista elämää. Myös ne lapset.
En tunne yhtäkään normaalia uusperheessä kasvanutta. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi sanoä äidin puoliso, isän puoliso. Itsekin karsastan noita puoli nimityksiä. Ainoastaan silloin sopii, kun vanhempi on kuollut lapsen ollessa pieni, ja vanhemman puoliso on ottanut vanhemman roolin.
Onhan olemassa velipuoli ja sisarpuoli kun vain toinen sisarusten vanhemmista on yhteinen.
Ihmiset eroavat nykyisin liian helposti ja hehkuttavat sitten uusperheen onnea kun "uusi rakas" on löytynyt.
Hitto, että ärsyttää tuo jankutus "liian helposti" eroamisesta! Sinäkö sen määrittelet, miksi saa erota ja mitä liitossa pitää sietää? Mistä edes tiedät, mikä kenenkin eroon on johtanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos itse eroaisin niin en pitäisi yhtään siitä että lapseni kutsuisivat isänsä uutta puolisoa äitipuoleksi. Eikä myöskään minun uudesta kumppanista ikinä tulisi isäpuolta. Vaan lapset kutsuisivat tätä ihan etunimellä.
Mutta ei kai päätös ole ainoastaan sinun?
Minun mielestäni se olisi ainoastaan ok silloin jos lapset haluaisivat näin sitä miehen uutta kumppania kutsua. Mutta en silti sitä ymmärtäisi että miksi pelkästään etunimi ei olisi riittävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ärsyttää sana ydinperhe, kuin se olisi joku ainoa oikea perhemuoto, oikea maailmankaikkeuden ydin. Tosi ärsyttävä.
Niin no, rikkinäisiä ja hajonneita epäperheitä ne uusperheet onkin. Sellaisia ihmisiä niissä myös asuu ja elää.
Voisitkohan yleistää ja kärjistää vielä vähän enemmän? Monissa uusperheissä ehjät, tasapainoiset ihmiset elävät onnellista elämää. Myös ne lapset.
En tunne yhtäkään normaalia uusperheessä kasvanutta. -eri
No mutta, sehän todistaa asian. Minä muuten tunnen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
oikeampi ilmaisu olisi kai "toinen äiti/isä".
Eihän lapsiakaan kutsuta puolikkaiksi, vaan uusperheessä avion myötä toisen lapset tulevat adoptoiduiksi. Vaikka samaan aikaan olisi yhuoltaja muuallakin. Siinä on sitten kolme huoltajaa.
Täh? Kutsutaanhan lapsiakin tytär- ja poikapuoliksi ja sisarpuoliksi. Eikä uusperheessä niitä lapsia adoptoida, jos on molemmat huoltajat kuvioissa.
Parhaimmillaan vanhemman uusi kumppani ottaa isän- tai äidinomaisen roolin suhteessa lapsiin, kutsuttiin häntä siihen viittaavalla sanalla tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan etunimellä voi kutsua. Minustakaan ei pitäisi käyttää äitiin tai isään viittaavaa sanaa.
Ei etunimellä aina voi kutsua. Jos kaveri kysyy, kuka tuo on, joka sinua tuli hakemaan, sanotaanko, että hän on minun Matti? No ei sanota vaan kyllä siinä pitää kertoa, kuka se Matti on.
Vierailija kirjoitti:
Niin ärsyttää. Isän/äidin uusi kumppani ei ole lapselle millään tapaa isä/äiti, ei edes puolikas sellainen, Ei mitään sukua tai lukua. Koskaan. Etunimellä voi kutsua.
Tuota noin.... sinun logiikallasi adoptioäitikään ei kaiketi sitten ole mitään sukua tai lukua koskaan eikä äiti laisinkaan?
Ei se huoltajuus tai biologinen vanhemmuus tee minusta kenestäkään äitiä tai isää. Huoltaja voi olla lapseen millaisessa sukulaisuussuhteessa tahansa, jopa ihan olla olematta mitään sukua.
Ja biologinen vanhempi ei välttämättä huolehdi ja kasvata lasta.
Minusta se on vanhemmuutta, että pitää huolta, kasvattaa ja rakastaa. Sellaisesta voi moni uusperheen -puoli pitää paljon enemmänkin huolta kuin biovanhempi/huoltaja.
Aivan samaan tapaan siis kuin adoptiovanhempi.
Minusta äitipuoli/isäpuoli ovat vanhahtavia ja vähän tylyjä termejä, mutta ihan kelvollisia. Uusperheen äiti olisi aika pitkä termi.
Etunimellä toki voi lapsi kutsua heitä, mutta jos sitä sidettä ja suhdetta pitää ulkopuoliselle kuvata, niin äiti- tai isäpuoli ovat oikein hyviä ja vakiintuneita.
Enkä suoraan sanoen ymmärrä, miten noista sanoistakin voi joku neuroottinen tiukkapipo hermostua. Oletko kenties eksä, jonka nyksän puolisoa lapsesi kutsuvat äitipuoleksi ja sekös mustasukkaista mammaa harmittaa? Hmmm....
(olen siis ydinperheen äiti, edelleen 29 vuotta naimisissa lasteni isän kanssa, joten minua tämä aihe ei kutittele henkilökohtaisista syistä, mutta monia ketjun raivottarista selvästi kutittelee)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ärsyttää sana ydinperhe, kuin se olisi joku ainoa oikea perhemuoto, oikea maailmankaikkeuden ydin. Tosi ärsyttävä.
Niin no, rikkinäisiä ja hajonneita epäperheitä ne uusperheet onkin. Sellaisia ihmisiä niissä myös asuu ja elää.
Voisitkohan yleistää ja kärjistää vielä vähän enemmän? Monissa uusperheissä ehjät, tasapainoiset ihmiset elävät onnellista elämää. Myös ne lapset.
En tunne yhtäkään normaalia uusperheessä kasvanutta. -eri
No mutta, sehän todistaa asian. Minä muuten tunnen.
Tämä on vain illuusio, jossa haluat elää, koska oma perheesi on hajonnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ärsyttää. Isän/äidin uusi kumppani ei ole lapselle millään tapaa isä/äiti, ei edes puolikas sellainen, Ei mitään sukua tai lukua. Koskaan. Etunimellä voi kutsua.
Tuota noin.... sinun logiikallasi adoptioäitikään ei kaiketi sitten ole mitään sukua tai lukua koskaan eikä äiti laisinkaan?
Ei se huoltajuus tai biologinen vanhemmuus tee minusta kenestäkään äitiä tai isää. Huoltaja voi olla lapseen millaisessa sukulaisuussuhteessa tahansa, jopa ihan olla olematta mitään sukua.
Ja biologinen vanhempi ei välttämättä huolehdi ja kasvata lasta.
Minusta se on vanhemmuutta, että pitää huolta, kasvattaa ja rakastaa. Sellaisesta voi moni uusperheen -puoli pitää paljon enemmänkin huolta kuin biovanhempi/huoltaja.
Aivan samaan tapaan siis kuin adoptiovanhempi.
Minusta äitipuoli/isäpuoli ovat vanhahtavia ja vähän tylyjä termejä, mutta ihan kelvollisia. Uusperheen äiti olisi aika pitkä termi.
Etunimellä toki voi lapsi kutsua heitä, mutta jos sitä sidettä ja suhdetta pitää ulkopuoliselle kuvata, niin äiti- tai isäpuoli ovat oikein hyviä ja vakiintuneita.
Enkä suoraan sanoen ymmärrä, miten noista sanoistakin voi joku neuroottinen tiukkapipo hermostua. Oletko kenties eksä, jonka nyksän puolisoa lapsesi kutsuvat äitipuoleksi ja sekös mustasukkaista mammaa harmittaa? Hmmm....
(olen siis ydinperheen äiti, edelleen 29 vuotta naimisissa lasteni isän kanssa, joten minua tämä aihe ei kutittele henkilökohtaisista syistä, mutta monia ketjun raivottarista selvästi kutittelee)
Se on nykynaisten yleinen trendi raivota sanonnoista ja sanoista. Ne "oksettavat" ja "ällöttävät" ja "ärsyttävät" ja "vihastuttavat" - mikä panee miettimään puhujien henkistä tasapainoa. Miten pelkkä sana voi saada jonkun tuollaiseen tunnekuohuun, oikeasti? Ehkä ihmisillä ei ole elämässä mitään oikeita ongelmia, ja uutisten kertomat yhteiskunnalliset ongelmat ovat heidän herkille pikku aivoilleen aivan liian vaikeita, että niistä osaisi tuohtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ärsyttää sana ydinperhe, kuin se olisi joku ainoa oikea perhemuoto, oikea maailmankaikkeuden ydin. Tosi ärsyttävä.
Niin no, rikkinäisiä ja hajonneita epäperheitä ne uusperheet onkin. Sellaisia ihmisiä niissä myös asuu ja elää.
Voisitkohan yleistää ja kärjistää vielä vähän enemmän? Monissa uusperheissä ehjät, tasapainoiset ihmiset elävät onnellista elämää. Myös ne lapset.
En tunne yhtäkään normaalia uusperheessä kasvanutta. -eri
No mutta, sehän todistaa asian. Minä muuten tunnen.
Tämä on vain illuusio, jossa haluat elää, koska oma perheesi on hajonnut.
Ei, kyllä minä olen kasvanut ihan ydinperheessä. Omaa en ole perustanut ollenkaan :) Silti osaan nähdä ja ymmärtää asioita vähemmän mustavalkoisesti kuin sinä. Kuten sanottu, tunnen uusioperheissä kasvaneita ja sellaisissa parhaillaan eläviä läheisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan etunimellä voi kutsua. Minustakaan ei pitäisi käyttää äitiin tai isään viittaavaa sanaa.
Ei etunimellä aina voi kutsua. Jos kaveri kysyy, kuka tuo on, joka sinua tuli hakemaan, sanotaanko, että hän on minun Matti? No ei sanota vaan kyllä siinä pitää kertoa, kuka se Matti on.
No tottakai pitää selittää mutta miksi tämä Matti olisi selitettävissä mielestäsi ainoastaan sanalla isäpuoli. Miksei voi olla äidin poikaystävä vaikka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ärsyttää sana ydinperhe, kuin se olisi joku ainoa oikea perhemuoto, oikea maailmankaikkeuden ydin. Tosi ärsyttävä.
Niin no, rikkinäisiä ja hajonneita epäperheitä ne uusperheet onkin. Sellaisia ihmisiä niissä myös asuu ja elää.
Voisitkohan yleistää ja kärjistää vielä vähän enemmän? Monissa uusperheissä ehjät, tasapainoiset ihmiset elävät onnellista elämää. Myös ne lapset.
En tunne yhtäkään normaalia uusperheessä kasvanutta. -eri
No mutta, sehän todistaa asian. Minä muuten tunnen.
Tämä on vain illuusio, jossa haluat elää, koska oma perheesi on hajonnut.
Oppikirjaesimerkki ajatusharhasta https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000005667409.html
Mä tykkään enemmän ruotsin bonusmamma/bonuspappa -sanoista. Minä en ole mikään puolikas äiti, vaan ihan oikea äiti omalle lapselleni. Ja miehen pojalle olen bonus, lisä. Bonus on positiivisempi liite kuin puoli.
Myös mm. englannista löytyvä stepmom/stepdad on luonteva. Sopii tilanteisiin, joissa lapsi ei ole tekemisissä tai on hyvin vähän tekemisissä toisen biologisen vanhempansa kanssa. Silloin lisävanhempi usein pikkuhiljaa astuu vanhemman rooliin (step up).
Minä en kuitenkaan pitänyt siitä, että mua kutsuttiin äitipuoleksi jo ennen kuin mulla oli omia lapsia. En ollut millään tavalla äiti. Olin vain luotettava aikuinen, mutta ensisijaisesti miehen kumppani. Lapsi kutsuikin minua aiheellisesti omalla nimelläni.
Myös jos miettii tyypillistä suomalaista uusperheasetelmaa, niin yleensä se koostuu kahdesta erillisestä perheestä. On miehen perhe ja naisen perhe. Lapsia ei nähdä yhteisinä. Silloin ei luonnollisesti ole olemassa mitään äitipuolia ja isäpuolia.
En olisi itse kaivannut mitään nimitystä, lapsi halusi kutsua minua äitipuoleksi. Sillä mennään.
Olen lapsen elämässä puolet ajasta ja arjessa jaamme vastuun puolison kanssani. Lapsen asioista päättävät vanhemmat, siis niistä, jotka eivät tapahdu kotimme seinien sisällä. Eli suurimmasta osasta asioita.
Alue: Aihe vapaa
Onhan olemassa velipuoli ja sisarpuoli kun vain toinen sisarusten vanhemmista on yhteinen.
Ihmiset eroavat nykyisin liian helposti ja hehkuttavat sitten uusperheen onnea kun "uusi rakas" on löytynyt.