Lue keskustelun säännöt.
Olen 40+ ja juuri eronnut, löydänkö enää miestä?
24.01.2021 |
Mies petti ja nyt olemme eronneet. Tekisi mieli nähdä ihmisiä ja tutustua, mutta tämä korona-aikakin asettaa omat haasteensa. Missään en juuri käy, muualla kuin ruokakaupassa. Teen etätöitä ja omat harrastukset ja sosiaaliset suhteet ovat tauolla. Odotan kovasti kevättä ja kesää ja elämää, mutta löytyykö tämän ikäiselle enää ketään?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
No et löydä. Ei olisi kannattanut erota.
Jotain räkäisiä juoppoja saat riesaksesi jos kuppilasta mukaasi otat.
Kunnon miehiä et saa.
”Kunnon miehetkin” ovat tässä iässä jo tavalla tai toisella turmeltuneita. Loppujen lopuksi mieslotossa ei voi voittaa, olit minkäikäinen tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa löydät helposti, mutta elämäntilanteeseen sopivaa. Tuossa vaiheessa on kyse kahden aikuisen ajanvietosta, eikä mistään kodin perustamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Voit löytää tai olla löytämättä. Itse erosin 8 vuotta sitten, ikää nyt 45, ja en ole löytänyt vakisuhdetta. En enää viitsi edes kyllä etsiä, alkuun muutaman vuoden koitin mutta miesten taso oli sellainen että huh heijaa. Päihdeongelmaisia, mt-ongelmaisia, ivailijoita (esim. erittäin ylipainoinen kaljamahaukko arvostelee ensideiteillä kriiittisesti vartaloni päin näköä), dickpick miehiä pelkän seksin perässä jne. Nyt olen totutellut elämään sooloseksin varassa, ja se alkaa sujua. Läheisyydenkaipuu ajoittain vaivaa mutta alkoholi auttaa siihen.
Se että olet deiteille asti joutunut tuollaisen setin kanssa kertoo siitä että olet huono siivilöimään pohjasakkaa pois ennen tapaamista.
Henkkoht en ymmärrä ihmisiä jotka vaivaantuu heikosti, taikka ei millään tavoin, ottamaan selvää millainen toinen on miehiään/naisiaan ennenkuin oikeasti lähtee tätä jonnekin tapaamaan. Joku sanoo tinderissä hei niin seuraava lause on KallenKahvilassaKello8ltaJooko? Edes auttavalla sisä- ja rivienvälyslukutaidolla selvittää mitä toisen päässä liikkuu, videopuhelussa näkee sen onko toinen edes jotenkuten sinnepäin näköinen kuin ilmoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä kumma, että täällä ei voi keskustella asiallisesti. Aina löytyy näitä haukkuja ja mollajia. Poistun paikalta/palstalta.
Johtuisiko tuo siitä, että miehille vittuillaan täällä naisten toimesta jatkuvasti... Olen huomannut, että miehet ovat omaksuneet naisten keskustelutavan täällä.
Toimesta... Mikä ihmeen tarve on käyttää tuollaista ilmaisua? Miksi ei voi ilmaista asiaa suomeksi:
Johtuisiko tuo siitä, että naiset vittuilevat täällä miehille jatkuvasti.
Quod Erat Demonstrandum
t. ohis
Juuri eronneena on ehkä se väärin hetki pähkiä kysymyksiä "kelpaankoenääkenellekään". Silloin on myös kaikkein eniten altis alentamaan rimaa seuran suhteen kun kaipaa seuraa enemmänkin paikkaamaan sitä yhtäkkistä yksinoloa kuin oikeasti jotain uutta.
Ensin arki kuntoon, sitten oma viihtyvyys kuntoon, kun päässä ei enää pyöri heikosta itsetunnosta kieliviä "Kelpaanko kellekään" kysymyksiä niin sitten deittailemaan jos deittailututtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et löydä,valitettavasti. Et ainakaan hyvää oman ikäluokan miestä, koska 1) kaikki hyvät miehet ovat varattuja ja B) jos ei ole varattu, haluaa kolmekymppisen naisen. Nimim. kokemusasiantuntija.
Vierailija kirjoitti:
Voit löytää tai olla löytämättä. Itse erosin 8 vuotta sitten, ikää nyt 45, ja en ole löytänyt vakisuhdetta. En enää viitsi edes kyllä etsiä, alkuun muutaman vuoden koitin mutta miesten taso oli sellainen että huh heijaa. Päihdeongelmaisia, mt-ongelmaisia, ivailijoita (esim. erittäin ylipainoinen kaljamahaukko arvostelee ensideiteillä kriiittisesti vartaloni päin näköä), dickpick miehiä pelkän seksin perässä jne. Nyt olen totutellut elämään sooloseksin varassa, ja se alkaa sujua. Läheisyydenkaipuu ajoittain vaivaa mutta alkoholi auttaa siihen.
Se että olet niitä ihmisiä jotka lääkitsee pahaa oloaan vetämällä kännejä pudottaa sinut ihan samaan kastiin haukkumasi mieskategorian kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri eronneena on ehkä se väärin hetki pähkiä kysymyksiä "kelpaankoenääkenellekään". Silloin on myös kaikkein eniten altis alentamaan rimaa seuran suhteen kun kaipaa seuraa enemmänkin paikkaamaan sitä yhtäkkistä yksinoloa kuin oikeasti jotain uutta.
Ensin arki kuntoon, sitten oma viihtyvyys kuntoon, kun päässä ei enää pyöri heikosta itsetunnosta kieliviä "Kelpaanko kellekään" kysymyksiä niin sitten deittailemaan jos deittailututtaa.
Eihän se, jos miettii että löytääkö ketään, tarkoita sitä, että miettii tuolta käsin, "kelpaanko kenellekään". Kyllä minäkin eron jälkeen mietin, löydänköhän enää koskaan ketään, mutta minulla oli pohdinnoissa näkökulma siinä, kiinnostunko itse kenestäkään, löytyykö ketään riittävän mielenkiintoista ihmistä.
Ja tottahan eron jälkeen kaikenlaista voi miettiä, ei se heikosta itsetunnosta välttämättä kerro, jos välillä miettisi sitäkin, löytääkö yli 40-v enää kumppania. Tuo ap taisikin kirjoittaa, että normaali arki on koronan takia nyt osittain tauolla, joten ymmärrettävää, että ajatus suhteesta on enemmänkin mielessä, kun ei edes pääse harrastamaan eikä voi nähdä ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Et löydä,valitettavasti. Et ainakaan hyvää oman ikäluokan miestä, koska 1) kaikki hyvät miehet ovat varattuja ja B) jos ei ole varattu, haluaa kolmekymppisen naisen. Nimim. kokemusasiantuntija.
Ok. Voisin tapailla 50 vuotiaitakin, vaikka mielelläni olisin noin saman ikäisen kanssa. Meinaatko, että kaikki 40+ ikäiset miehet haluavat vielä lapsia?
Ei mä uskon, että tämä on nainen, joka haluaa vain veetuilla, että "muuta et saa kuin Afrikasta"