HS mielipide: Koronavirus teki lukiovuodesta lapselleni painajaisen

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole ton ikästä lasta , mutta voin vain kuvitella kuinka kovaa tuo pelkän läppärin kautta opiskelu lyö nuoriin. Just tossa iässä kaipaa sitä oman henkistä seuraa ja läsnäoloa ihan koulupäivienkin aikana. Etätyöstä on kokemusta niin tiedän mitä se on. Jos lukiossa olisi pitänyt opiskella ikäänkuin etätöissä, niin olisi ollut kamalaa kun ei kohtaa muita ja se konkreettinen läsnäolo puuttuu. Tosin nyt näin vanhempana puolestaan rakastan etätöitä.

Mun lukiolainen selvisi aivan erinomaisesti läppärin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Meidän pienessä lukiossa esim. vain yksi fyssan ope, yksi enkun ope,vyksi ranskan ope. Jos nämä sairastuvat, ei ole mitään opetusta näissä aineissa.

Tässä kommentissa kiteytyy nykyajan tunnekylmyys ja itsekeskeisyys.

Viis siitä, jos ihminen sairastuu vakavasti, kärsii, sinnittelee ehkä yksin ja peloissaan, saa outoja oireita jotka voi kestää kuukausia, joutuu sairaalaan tai jopa kuolee. Tai päätyy työkyvyttömäksi.

Viis siitä kaikesta. Mutta kun sitten minun mussukkani ei saa fysiikanopetusta, ruikuti ruikuti!

Muista ihmisistä ei piitata pennin vertaa.

Vain se kiinnostaa, jäänkö minä itse vaille jotain palvelua.

Ihmiset ovat nykyään niin itsekeskeisiä mulkeroita, että ehkä me ansaitsemme tämän koronan. Olemme emotionaalisesti rappeutuneita rutisijoita, itsekkäitä hirviöitä vailla hyvää sydäntä.

@Moderaattori

Mikä maksaa? HALOOOOOOOOOOOOO???!!!!??!??

😡😡🤬

Pientä vähemmistöä suojellaan suuren enemmistön kustannuksella ja se on yksiselitteisesti väärin! Meidän kaupungissamme on lukiossa käytössä vuorottelumalli, jossa ollaan kaksi viikkoa koulussa ja yksi etänä. Käytännössä opettajat tuntuvat suhtautuvan etäviikkoihin väliviikkoina, jolloin opetusta ei tarvitse järjestää, vaan sen voi kuitata tehtävillä. Yhdestä jaksosta puuttuu siis joissakin aineissa kolmasosa opetuksesta. Ylioppilaskirjoitukset menevät varmaan näiltä nuorilta loistavasti...

Onneksi täällä sentään vanhemmat eivät ole viime kevään jälkeen olleet tiukkapipoisia, vaan nuoret saavat tavata toisiaan, joten sosiaalinen elämä ei ole koulun lähiviikkojen varassa. Silti on kylmäävää seurata tilannetta nuorten näkökulmasta. Liikaa joutuvat uhraamaan vanhusten vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä historiassa kohtuutonta ole.

Miettikää, että lukiolaisena joutui sotaan.

Mun lapsi sanoi eilen, että menisi heti sotaan jos saisi sen sijaan, mikä on nyt. Oletteko unohtanut miltä tuntuu olla nuori?

Vierailija kirjoitti:

@Moderaattori

Mikä maksaa? HALOOOOOOOOOOOOO???!!!!??!??

😡😡🤬

Onko sinulla perä pukamat? Tästä ketjusta saa hyviä vinkkejä esim yksityiset mt palvelut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun joitakin lapsia kiusataan koulussa, ketään ei tunnu kiinnostavan kuinka paljon se järkyttää mieltä ja lisää mielenterveysongelmia. Itse olin peruskoulussa todella yksinäinen. Minulla ei ollut yläasteella yhtään ystävää enkä juuri käynyt missään. Silti selvisin ja tässä ollaan edelleen. Nyt elämme poikkeusaikoja ja se vain pitää kestää.

Tämä. Itsekin olin peruskoulun ja lukion täysin yksin. Lukiossa jäi kaikki vanhojen tanssit, penkkarit ja sellaiset kokematta sosiaalisten tilanteiden pelon takia. Tietenkin tuo on minuun vaikuttanut negatiivisesti, mutta silti tässä sitä yhä ollaan. Vaikeita aikoja tulee, ne on vain selvittävä läpi.

Nyt on sellainen tilanne, että kaikkien on pakko elää ainakin jonkin verran vähemmän sosiaalista elämää kuin haluaisivat. Ennen koronaa kuitenkin moni nuori eli tällaista elämää jo valmiiksi. Tämä korona aika saattaa olla jopa mukavaa ja helpottavaa aikaa jo valmiiksi yksinäisille nuorille. Nyt yksinäisten nuorten ei tarvitse mennä ihmisten joukkoon kokemaan ja näkemään kuinka muilla on ihmissuhteita ja kivaa koulussa samaan aikaan kun yksinäisen nuoren välitunnit kuluu ahdistuneena omia varpaita tuijotellessa.

Koulukiusaamiseen verrattuna tämä korona-aika tuntuu aika helpolta. Joka aamu piti lähteä vatsa kipeänä paikkaan, jossa ei ollut ketään kenelle jutella. Välitunteja vihasin, kun piti yrittää saada aika kulumaan yksin koulun nurkalla pyörien. Ja jatkuva pelko siitä, mitä seuraavaksi tulee. Itsetunto meni ja masennus ja ahdistus ovat värittäneet aikuisikää, mutta ehkä se kokemus vahvisti minua ihmisenä ja saa jaksamaan tällaiset poikkeusolot paremmin. Tsemppiä kaikille kiusatuille ja yksinäisille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tehdään. Rokotteita kehitellään kiivaasti koko ajan, karanteeneilla yritetään estää taudin leviäminen, mielenterveyspalveluita on saatavilla, vanhemmuutta tuetaan jne."

Tämähän on vuoisadan katastrofi kädettömille nykyvanhemmille jotka ovat ulkoistaneet lapsensa kasvatuksen mm koululle/opettajille/harrastuksen ohjaajille.

Kun pitäisikin yllättäen alkaa kommunikoimaan sen "peiton alla pimeässä makaavan nuorensa" kanssa.

Tutustua häneen kuka tuo heppu on.

Inisemisen sijaan siitä, kuinka "oi kuinka nuoreni kärsii kun ei ole ohjelmaa eikä kaveria eikä lähiopetusta tai harrastuksia".

Joo. Pahoittelut, että inisen. Kommunikoin lapsen kanssa joka päivä paljon. Pitkät keskustelut, käydään yhdessä lenkillä...ja katos...inisen. Koska kyllä sä tiedät parhaiten, että se vanhempi ei tunne oma lasta. Sä olet viisas ja nämä tyhmät inisevät. Eikö olekin näin?

Älä pahoittele. Lopeta rasittava iniseminen ja länkyttäminen. Jatka kommunikointia lapsesi kanssa vauvapalstan asemesta. 

Vierailija kirjoitti:

Tuon lukiolaisen äiti käy kuntosalilla ja drinkillä ravintolassa, entä jos ottaisi teinin mukaan sinne kuntosalille? Ei siinä tartuntariskiä olisi sen enempää kuin äiti itse voi sieltä sen koronan tuoda lapselleen.

Lääkäriinhän tuo teini pitäisi viedä. Nykyisin voi netissäkin hoitaa lääkärissä käynnin. Onko ehkä ollut joku väärinkäsitys, jos teini ei ole ulkonakaan käynyt koko aikana. Vanhuksethan luulivat viime keväänä, että ei saa edes roskia itse viedä. Tiedotuksessakin olisi parantamisen varaa.

Nyt pitäisi toimenpiteitä enemmän ja vahvemmin keskittää sinne, missä tauti leviää runsaasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän pienessä lukiossa esim. vain yksi fyssan ope, yksi enkun ope,vyksi ranskan ope. Jos nämä sairastuvat, ei ole mitään opetusta näissä aineissa.

Tässä kommentissa kiteytyy nykyajan tunnekylmyys ja itsekeskeisyys.

Viis siitä, jos ihminen sairastuu vakavasti, kärsii, sinnittelee ehkä yksin ja peloissaan, saa outoja oireita jotka voi kestää kuukausia, joutuu sairaalaan tai jopa kuolee. Tai päätyy työkyvyttömäksi.

Viis siitä kaikesta. Mutta kun sitten minun mussukkani ei saa fysiikanopetusta, ruikuti ruikuti!

Muista ihmisistä ei piitata pennin vertaa.

Vain se kiinnostaa, jäänkö minä itse vaille jotain palvelua.

Ihmiset ovat nykyään niin itsekeskeisiä mulkeroita, että ehkä me ansaitsemme tämän koronan. Olemme emotionaalisesti rappeutuneita rutisijoita, itsekkäitä hirviöitä vailla hyvää sydäntä.

Olet kyllä itse oikea malliesimerkki itsekeskeistä ja tunnekylmästä mulkerosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tehdään. Rokotteita kehitellään kiivaasti koko ajan, karanteeneilla yritetään estää taudin leviäminen, mielenterveyspalveluita on saatavilla, vanhemmuutta tuetaan jne."

Tämähän on vuoisadan katastrofi kädettömille nykyvanhemmille jotka ovat ulkoistaneet lapsensa kasvatuksen mm koululle/opettajille/harrastuksen ohjaajille.

Kun pitäisikin yllättäen alkaa kommunikoimaan sen "peiton alla pimeässä makaavan nuorensa" kanssa.

Tutustua häneen kuka tuo heppu on.

Inisemisen sijaan siitä, kuinka "oi kuinka nuoreni kärsii kun ei ole ohjelmaa eikä kaveria eikä lähiopetusta tai harrastuksia".

Joo. Pahoittelut, että inisen. Kommunikoin lapsen kanssa joka päivä paljon. Pitkät keskustelut, käydään yhdessä lenkillä...ja katos...inisen. Koska kyllä sä tiedät parhaiten, että se vanhempi ei tunne oma lasta. Sä olet viisas ja nämä tyhmät inisevät. Eikö olekin näin?

Älä pahoittele. Lopeta rasittava iniseminen ja länkyttäminen. Jatka kommunikointia lapsesi kanssa vauvapalstan asemesta. 

Anna mä nyt vähän inisen. Lapsi on salilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän pienessä lukiossa esim. vain yksi fyssan ope, yksi enkun ope,vyksi ranskan ope. Jos nämä sairastuvat, ei ole mitään opetusta näissä aineissa.

Tässä kommentissa kiteytyy nykyajan tunnekylmyys ja itsekeskeisyys.

Viis siitä, jos ihminen sairastuu vakavasti, kärsii, sinnittelee ehkä yksin ja peloissaan, saa outoja oireita jotka voi kestää kuukausia, joutuu sairaalaan tai jopa kuolee. Tai päätyy työkyvyttömäksi.

Viis siitä kaikesta. Mutta kun sitten minun mussukkani ei saa fysiikanopetusta, ruikuti ruikuti!

Muista ihmisistä ei piitata pennin vertaa.

Vain se kiinnostaa, jäänkö minä itse vaille jotain palvelua.

Ihmiset ovat nykyään niin itsekeskeisiä mulkeroita, että ehkä me ansaitsemme tämän koronan. Olemme emotionaalisesti rappeutuneita rutisijoita, itsekkäitä hirviöitä vailla hyvää sydäntä.

Oliko tämä mielestäsi rakentava ja asioita edistävä kommentti? Taisit kuvailla itsesi tuossa lopussa.

Tästä kaikesta kommentoinnista huomaa että olette unohtaneet yhden tärkeän, ehkä tärkeimmän, seikan. Nuori teini-ikäinen ei ole kehitykseltään kuten aikuinen.

Syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ei ole vastaavalla tasolla kuin aikuisella, tämä johtuu aivojen kehityksestä. Lisäksi nuori kaipaa irtautumista vanhemmistaan, haluaa harjoitella itsenäistä päätöksentekoa ja omien rajojen vetämistä, kavereiden merkitys on entistä tärkeämpää ja vanhempien seura kiinnostaa entistä vähemmän.

On helppo sanoa että kaikki tekevät nyt uhrauksia, me aikuiset ehkä ymmärrämme sen, teiniltä ei voi aivojen kehitystasosta johtuen odottaa samaa.

Lisäksi monessa perheessä myös aikuiset ovat hyvin ahdistuneita eivätkä osaa tai jaksa tukea lapsiaan, eli nuorten pitäisi selvitä yksin uudesta ja haastavasta tilanteesta.

"

Joo, ei saa nyt tavata, jotta itse ja perheenjäsenet pysyvät hengissä.

Eikö se ole melko tärkeä asia?

Mutta ei ole pakko maata sängyssä pimeässä.

Kavereille voi soittaa ja jutella!

Mitään harrastusryhmiä ei ollut ennenkään

kuin vain rikkailla. Me muut keksittiin tekemisemme ihan itse.

....

Olen varma siitä että panikoivat ja ruikuttavat vanhemmat tartuttavat tunnetilansa lapsiinsa.

Keksikää tapoja viihtyä ja selviytyä.

Kertokaa niistä muille.

Se mihin keskityyy lisääntyy.

Varmasti on mälsää jos vaan valittaa.

Olkaa kiitollisia perheestänne.

Irrottakaa hetkeksi tuijotus omasta navasta

ja miettikää niitä, jotka ovat aivan yksin.

Meitä on paljon. Elämä on todella rankkaa.

Kaikki pitää hoitaa, kestää, ajatella ja järkeillä yksin. Mahdollinen sairastuminenkin.

Ei ole toista ihmistä, johon edes peilata omia ajatuksia ja tunteita. Tämä jatkuu kuukaudesta toiseen.

Perheelliset ovat näissä poikkeusoloissa hyväosaisimpia. Mutta kuten tavallista he valittavat äänekkäimmin ja saavat eniten huomiota ja apua.

Me yksinäiset olemme hiljaa.

Eikä meistä kanna huolta kukaan.

Moni häpeää yksinäisyyttään, johtui se mistä hyvänsä syystä."

Juuri näin.

Ei mitään lisättävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

@Moderaattori

Mikä maksaa? HALOOOOOOOOOOOOO???!!!!??!??

😡😡🤬

Onko sinulla perä pukamat? Tästä ketjusta saa hyviä vinkkejä esim yksityiset mt palvelut.

turpakiikapitalistipelle

Niin? Onko tuo kirjoittaja tietoinen, että on meneillään globaali pandemia? Ei auta, vaikkei tykkää. Kaikki ollaan samassa veneessä. Mitä ja kenen hän ajatteli tekevän jotain taikatemppuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä historiassa kohtuutonta ole.

Miettikää, että lukiolaisena joutui sotaan.

Mun lapsi sanoi eilen, että menisi heti sotaan jos saisi sen sijaan, mikä on nyt. Oletteko unohtanut miltä tuntuu olla nuori?

Minun isäni sanoi, että meni mieluummin sotaan kuin istui lukiossa oppitunneilla. Ei tarvinnut suorittaa yo-kirjoituksiakaan.

Siinä ikäluokassa kaikki, joilla ei ollut nelosia, julistettiin ylioppilaiksi. (sodan jälkeen suoritti yo-tutkinnon) Hänen veljensä oli nuorempi. Veli oli lukiosta sodassa ja hänen ikäluokkansa suoritti lyhyillä kertauskursseilla ja kokeilla (joista piti päästä läpi) ohi menneet opinnot ja valmistui ylioppilaaksi samaan aikaan kuin oliis ilman sotaa valmistunut.

Nuorethan on sekaisin ilman koronaakin. Tappavat ja ryöstävät toisiaan vailla katumusta. Nuoriso on joka tapauksessa menetettyä kun vanhemmat sysäävät vastuun yhteiskunnalle eivätkä pidä alkeellisintakaan kuria bershedelmilleen.

Vierailija kirjoitti:

Niin? Onko tuo kirjoittaja tietoinen, että on meneillään globaali pandemia? Ei auta, vaikkei tykkää. Kaikki ollaan samassa veneessä. Mitä ja kenen hän ajatteli tekevän jotain taikatemppuja?

Näinpä!

Entä jos tuon nuoren vanhempi kuolisi koronaan tai nuori itse saisi koronasta pysyvän vamman. Olisiko vapaus sen arvoista. Ei!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä historiassa kohtuutonta ole.

Miettikää, että lukiolaisena joutui sotaan.

Mun lapsi sanoi eilen, että menisi heti sotaan jos saisi sen sijaan, mikä on nyt. Oletteko unohtanut miltä tuntuu olla nuori?

Minun isäni sanoi, että meni mieluummin sotaan kuin istui lukiossa oppitunneilla. Ei tarvinnut suorittaa yo-kirjoituksiakaan.

Siinä ikäluokassa kaikki, joilla ei ollut nelosia, julistettiin ylioppilaiksi. (sodan jälkeen suoritti yo-tutkinnon) Hänen veljensä oli nuorempi. Veli oli lukiosta sodassa ja hänen ikäluokkansa suoritti lyhyillä kertauskursseilla ja kokeilla (joista piti päästä läpi) ohi menneet opinnot ja valmistui ylioppilaaksi samaan aikaan kuin oliis ilman sotaa valmistunut.

Korjaan: sodan jälkeen suoritti *yliopistotutkinnon