Mitä asioita sinulle on tapahtunut, joita luulit tapahtuvan vain elokuvissa?

Menin Jyväskylään suorittamaan erästä työhön liittyvää tutkintokoetta. Menin erehdyksessä väärään toimipaikkaan ja sitten olikin jo kiire. Aikaa oli 10 minuuttia ja matkaa oikeaan paikkaan oli muutama kilometri läpi kaupungin. Tunsin joitain pääkatuja, mutta en tiennyt mihin päin lähteä. Soitin poikaystävälle joka osasi neuvoa, vaikka en tiennyt edes missä olin. Puhelin korvalla kaahasin menemään. Sitten tuli tietyö, eikä py enää tiennyt mihin kääntyä. Käännyin johonkin ja huomasin pian edessäni oikean rakennuksen. En tiedä miten löysin edes parkkiruudun, mutta ehdin kokeeseen. Normaalisti ajaen en varmaan olisi edes koskaan löytänyt perille.

Lukiossa luokallani oli poika, johon olin ihastunut. Hänkin minuun mutta molemmat olimme niin ujoja ettei ollut rohkeutta muuta kuin salaa katsella toisia jne. Lukion jälkeen lähdimme molemmat opiskelemaan eri puolille Suomea. Kymmenisen vuotta myöhemmin ystävä houkutteli minua lähtemään hänen kanssaan Japaniin. Neljäntenä matkapäivänä aamullla menin Tokiossa hotellin hissiin. Hississä oli minun lisäkseni mies. Yhtäkkiä hissi pysähtyi ja juuttui. Vasta siinä kohtaa tunnistin että hissin mies on se lukioihastukseni. Hänkin tunnisti minut. Siinä sitten odotettiin melkein tunnin verran että hissi saadaan korjattua ja juteltiin kaikenlaista. Vaihdettiin yhteystietoja mutta muuten ei matkan aikana oltu enää yhteydessä koska en tietenkään kehdannut jättää ystävää yksin.

Matkan jälkeen sitten puhuttiin aina jopa tunteja päivässä puhelimessa ja parin kuukauden kuluttua muutin jo miehen luo. Siitä parin vuoden kuluttua menimme naimisiin ja nyt meillä on kaksi lastakin.

Niin uskomattomalta tuntuu edelleen että kohdattiin tuolla tapaa miljoonakaupungin hississä.

Kun muutin 18-vuotiaana pois kotoa pikkukylästä Helsinkiin otin mukaani pieneen skodaan koko maallisen omaisuuteni ja pyykinpesukoneen. Pihassa kun käynnistin valmiiksi pakatun auton alkoi soida Suurlähettiläiden Kun tänään Lähden. Pska kappale silloin ja nyt, mutta oli myös kuin pskasta suomileffasta.

Autosta myös hajosi vaihteet motarilla ja jouduin ajamaan kolmosella koko loppumatkan kaatosateessa. Perillä odotti parhaat kaverit joista tuli mun kämppiksiä, ja juotiin laatikollinen Tallinnasta tuotua venäläistä skumppaa. Paska leffa päättyi toki DTM:n mistä tuliki yksi kantapaikoista vuosiksi.

Astelin olohuoneeseen kengät jalassa.

No jotkut tunnistaa tästä, mutta olkoot :)

2001 ei ollut kovin monella nettiä kotona, ei ollut mullakaan, asuin jo omillani, olin just täyttänyt 18v.

Kirjastossa sai varailla nettiaikoja ja mä chattailin siis kirjastossa, eräässä oman kaupungin chatissa. Olin jo lähdössä pois koko kirjastosta kun yks sinnikkäämpi tyyppi alkoi juttusille.

Pian kävi selville että ollaan kumpikin samassa kirjastossa! Hän yläkerrassa, mä alakerrassa.

Tavattiin sitten heti kirjaston pihassa.

Tästä on siis kohta 20 vuotta aikaa, olemme edelleen yhdessä :)

Jaan pinppiä kaikille.

Olin vasta saanut ajokortin ja olin isäni autolla läheisessä kauppakeskuksessa. Törmäsin poikakaverini hirmu muksvaan ja supliikkiin kaveriin, jonka olin nähnyt vain kerran aiemmin. Hän oli pulassa ja tarvitsi kipeästi kyydin kymmenen kilsan päähän kaverinsa luo. Lupasin heittää hänet, koska oli kiva päästä ajamaan.

Heitin hänet paikalle ja odotin autossa kun hän tuli takaisin, heittääkseni hänet takaisin keskustaan. Kun hän tuli iloisesti takaisin autoon, poliisit pysäytti meidät. Tämä kaveri oli tehnyt siis jotain huumekauppaa mistä minulla ei ollut harmainta hajuakaan! Kyllä siitä melkoinen soppa syntyi. Mutta onneksi viranomaiset ymmärsivät, että en ollut kuviossa mukana. Ja siis tuo tyyppi joutui vankilaan.

Mä olin kerran nuorena yhden varatun miehen kanssa touhuamassa sen kotona, kun yhtäkkiä ovi kävi ja sen muija tuli kotiin. Me syöksyttiin niitten sängyn alle ja maattiin siellä hiirenhiljaa, kun se muija pyöri siellä ympääriinsä etsimässä jotain mitä se oli unohtanut kotiin, kun sen piti olla töissä. Oli tosi nolo tilanne 😬

Sukuriidat

Vanhempieni sairaudet

Mt-ongelmat

Ihmissuhdeongelmat

Työongelmat

Ulkopuolisuus yhteiskunnassa

Vierailija kirjoitti:

Sukuriidat

Vanhempieni sairaudet

Mt-ongelmat

Ihmissuhdeongelmat

Työongelmat

Ulkopuolisuus yhteiskunnassa

Lisäksi väkivaltaa joka puolella, viinaa ympärilläni, mur ha, tap po tuttavapiireissä.

Itse olen ns kunnollinen kansalainen.

Vierailija kirjoitti:

Palkkamurhaaja on kintereilläni. En olisi koskaan uskonut.

Miksi? Huumesotkuja?

Kaveri jätti saapumatta omiin häihinsä. Morsian oli jo valmiina kävelemään alttarille mutta tämä sankari ei pystynyt kertomaan tunteistaan eikä edes tullut kirkolle.

Kun olin New Yorkissa syyskuun 11 päivä. Päivä oli aurinkoinen ja jätti pysyvän muistijäljen.

Luin ensimmäisen sivun kommentit ja kaikki pölvästiviestit olivat saaneet jo kymmeniä tykkäyksiä. Joko miehet ovat löytäneet isolla joukolla palstan, tai nuoremmat naissukupolvet ovat myös pölvästejä.

Muuten hyvä tarina, mutta Tokyossa hissit eivät juutu.

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa luokallani oli poika, johon olin ihastunut. Hänkin minuun mutta molemmat olimme niin ujoja ettei ollut rohkeutta muuta kuin salaa katsella toisia jne. Lukion jälkeen lähdimme molemmat opiskelemaan eri puolille Suomea. Kymmenisen vuotta myöhemmin ystävä houkutteli minua lähtemään hänen kanssaan Japaniin. Neljäntenä matkapäivänä aamullla menin Tokiossa hotellin hissiin. Hississä oli minun lisäkseni mies. Yhtäkkiä hissi pysähtyi ja juuttui. Vasta siinä kohtaa tunnistin että hissin mies on se lukioihastukseni. Hänkin tunnisti minut. Siinä sitten odotettiin melkein tunnin verran että hissi saadaan korjattua ja juteltiin kaikenlaista. Vaihdettiin yhteystietoja mutta muuten ei matkan aikana oltu enää yhteydessä koska en tietenkään kehdannut jättää ystävää yksin.

Matkan jälkeen sitten puhuttiin aina jopa tunteja päivässä puhelimessa ja parin kuukauden kuluttua muutin jo miehen luo. Siitä parin vuoden kuluttua menimme naimisiin ja nyt meillä on kaksi lastakin.

Niin uskomattomalta tuntuu edelleen että kohdattiin tuolla tapaa miljoonakaupungin hississä.

Teidän juttu oli tähtiin kirjoitettu ❤️

Ryöstö.

Minulle on ennestään tuntematon ihminen baarissa tarjoutunut maksamaan että tappaisin jonkun. Lyöttäytyi seuraan ja pitkän jutustelun päätteeksi alkoi kertoa tilanteesta jossa oli, kuinka paljon pystyisi maksamaan ja mistä ja miten se kohde löytyisi ja että ei siitä kovaa tuomiota voisi saada random tappona, hän kyllä maksaisi kaiken. En ottanut tarjousta vastaan. Toinen kerta baarissa tuntematon nainen liittyi seuraani koska häntä ahdisteli joku kookas aggressiivinen mies. Pidin seuraa ja melkein jouduin tappeluun sen tyypin kanssa mutta sillä meni tuijotuskilpailussa sisu kaulaan ja lähti menemään. Molemmat kai juontavat siitä että olen aika raamikas parrakas pitkätukka ja näytän kai jotenkin pelottavalta vaikka olen kiltti ja hyväntahtoinen ihminen. Mutta ihan uskomattomia tapauksia nuo ja on niitä muitakin.

Muukalaislegioonassa palvelevan miehen kanssa seurusteleminen. Mies katosi ja myöhemmin löydettiin kuolleena aika hämäristä olosuhteissa Intiasta.

Vierailija kirjoitti:

Huomasin nuorempana diggaavani transtyttösistä ja se jäi haaveeksi. Muutama vuosi sitten törmäsin ihan Suomen kamaralla transtypykkään ja lempi leimahti heti ja olen onnellinen mies.

Kuulostaa oudolta, että "pitää olla trans-nainen".  Jos olisin trans-nainen, pitäisin sinua piilo-gay-miehenä, joka ei voi tunnustaa itselleen asiaa. Eikös trans-naiset halua käydä ihan oikeista naisista? Mitä lisäarvoa tuo se sulle, että seksikumppanisi on trans-nainen. Pitääkö peniksen kumminkin olla paikoillaan?