Mitä asioita sinulle on tapahtunut, joita luulit tapahtuvan vain elokuvissa?

Rakastuin hullun lailla pitkään avioliitossa olleena nuoruudenaikaiseen tuttuuni, jonka yllättäen tapasin. Aloitimme salasuhteen, ja mies sai sydänkohtauksen ja melkein kuoli.. Ja sitten miehen omaiset syyttivät minua siitä ja uhkasivat lähestymiskiellolla. Suhde loppui. Ja onneksi, ei se ollutkaan oikeaa rakkautta, vaan intohimoa, seksuaalisuutta.

Ei ollut kivaa olla kuin amerikkalaisessa ihmissuhdedraamassa...

Yhteiseltä pankkitililtä hävisi yli 200 000 € puolison toimesta.

Mieheni toi minulle kukkia työpaikalle ❤️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukuriidat

Vanhempieni sairaudet

Mt-ongelmat

Ihmissuhdeongelmat

Työongelmat

Ulkopuolisuus yhteiskunnassa

Lisäksi väkivaltaa joka puolella, viinaa ympärilläni, mur ha, tap po tuttavapiireissä.

Itse olen ns kunnollinen kansalainen.

Miksi alatykkäyksiä, kun tämä on ihan TOTTA, täydensin omaa listaani. Siksikö että on niin karmeeta ettei voi tykätä?

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa luokallani oli poika, johon olin ihastunut. Hänkin minuun mutta molemmat olimme niin ujoja ettei ollut rohkeutta muuta kuin salaa katsella toisia jne. Lukion jälkeen lähdimme molemmat opiskelemaan eri puolille Suomea. Kymmenisen vuotta myöhemmin ystävä houkutteli minua lähtemään hänen kanssaan Japaniin. Neljäntenä matkapäivänä aamullla menin Tokiossa hotellin hissiin. Hississä oli minun lisäkseni mies. Yhtäkkiä hissi pysähtyi ja juuttui. Vasta siinä kohtaa tunnistin että hissin mies on se lukioihastukseni. Hänkin tunnisti minut. Siinä sitten odotettiin melkein tunnin verran että hissi saadaan korjattua ja juteltiin kaikenlaista. Vaihdettiin yhteystietoja mutta muuten ei matkan aikana oltu enää yhteydessä koska en tietenkään kehdannut jättää ystävää yksin.

Matkan jälkeen sitten puhuttiin aina jopa tunteja päivässä puhelimessa ja parin kuukauden kuluttua muutin jo miehen luo. Siitä parin vuoden kuluttua menimme naimisiin ja nyt meillä on kaksi lastakin.

Niin uskomattomalta tuntuu edelleen että kohdattiin tuolla tapaa miljoonakaupungin hississä.

Ihana❤️. Tämä tarina veti minut juuri apatian suosta.

Vierailija kirjoitti:

Erääseen koomiseen tilanteeseen auton kanssa joutuminen ulkomailla niin, että kadulla iso joukko ihmisiä (kaikki ohikulkijat, ulkoterassilla olijat, ravintolan henkilökunta) pysähtyivät, nauroivat, nousivat seisomaan, taputtivat ja hurrasivat kannustavasti minulle ja ystävälleni seuraten tilannetta.

Onneksi tapahtui tosiaan ulkomailla, jossa kukaan ei tuntenut meitä.

Kerro lisää! Alkoi kiinnostamaan

Meille tuli yhtenä iltana kaksi poliisia kotiin. Yksi vei minut keittiöön ja toinen vei mieheni olkkariin. Poliisit alkoivat kysellä minkälaisia ihmisiä meillä asuu naapurissa. Meitä kumpaakin siis kuulusteltiin erikseen niin että emme kuulleet toistemme vastauksia. Me asutaan rivitalossa ja piti kuvailla kummankin seinänaapurin kaikki asukkaat. Nimet, ulkonäkö, ikä ja kaikki mitä tietää henkilöistä. Kaikki kirjoitettiin muistiin. Naapurit ovat ihan tavallisia perheellisiä työssäkäyviä ihmisiä. Tuntui todella absurdilta.

Myöhemmin kävi ilmi että alueella oli tapahtunut vakava väkivaltarikos. Kuukausia myöhemmin kuin lehdestä että syyllinen oli saatu kiinni ja tuomittu vankeuteen.

Hain vieressä istunutta mukavan näköistä tyttöä tanssimaan. Ja en siis tuntenut häntä lainkaan etukäteen. Noin kymmenen sekuntia tanssin alkamisen jälkeen ja ennen yhdenkään sanan vaihtamista olimme jo toisiimme kietoutuneina ja suutelimme intohimoisesti. Kumpikaan ei ole pystynyt selittämään mitä siinä tapahtui. Olemme vielä molemmat aika ujoja ja varautuneita joten tapahtuma on sitäkin oudompi.

Aloimme seurustella ja nyt oltu jo melkein 20 vuotta onnellisesti naimisissa.

Enoni on käyttänyt teininä kaikkia sisaruksiaan hyväksi (poikia) ja vaikka tämä on tiedossa, hän on kaikkien kanssa hyvissä väleissä eikä kukaan puhu asiasta. Myöhemmin hän ahdisteli vaimonsa teinitytärtä sekä heidän yhteistä poikaansa josta tuli myöhemmin vähän erikoinen tapaus. Lisäksi toinen enoni painoi velipuolensa vaimoa (ei tainnut hirveästi haitata koska ovat edelleen naimisissa) ja myöhemmin naisystävänsä teinitytärtä. Isoisoisäni raiskasi oman kehitysvammaisen tyttärensä...ja veljeni on muuten vaan vähän pervo...ja siis nämä ovat sellaisia asioita jotka ovat lähes koko suvun tiedossa. Aivan kamala suku mulla, taidan olla äitini ja isäni lisäksi ainoa ns. normaali ihminen tässä perheessä.

Olin lentokoneessa ja kesken lennon tajusin että istun väärässä koneessa joka ei ole menossa sinne minne olin varannut matkani. Siinä kohtaa samaistuin hyvin vahvasti Kevin McCallisteriin Yksin kotona-elokuvan jatko-osassa.

Lyhyesti: Lähtöselvityksen kanssa tuli jotain ongelmia ja sitä selvittänyt virkailija sitten jostain syystä oli tehnyt lähtöselvitykseni toiseen koneeseen ja antanut väärän maihinnousukortin. En ollut kokenut lentomatkailija, ja koska lento lähti samalta portilta kuin olin aiemmin katsonut (hieman eri aikaan vain), niin en tullut siinä sähellyksessä miettineeksi muuta kuin että onneksi asia oli nyt selvitetty. Maa oli sama ja sen lennon kohdekaupunkikin kirjoitusasultaan muistutti sitä mihin olin matkalla, mutta alunperin minun piti matkustaa saarelle. Tuon sählingin seurauksena päädyin mantereelle (josta matkayhtiö toki järjesti jatkolennon alkuperäiseen kohteeseeni).

Sellaiset sattumat, että kodit joissa asun, olen monesti jo vuosia ennen sinne muuttoa mennyt talojen ohi.

Esimerkiksi yksi koti, olin useasti pyöräillyt talon ohi ja kahdesti ainakin myös kävellyt. Ja toinen koti, ajellut autolla talon ohi useasti mennessä toiseen paikkaan. Kolmas koti, menin monen vuoden ajan bussilla talon ohi. Tämä sinänsä hassua kun asun suuressa kaupungissa ja näille alueille menja ei ole ollut paljoakaan eli ei löydy kauppaa/apteekkia/pankkia joissa asioida tavallisesti. pohdin nykyään seuraavaa kotiani, missä kaikkialla kuljenkaan.

Katselin hotellissa työskennellessä valvontakameroissa erään puoluekokouksen aikaan, kuinka eräs hotellissa asuva nainen oli pokannut miehen itselleen yöelämästä. Koska nainen jakoi huoneen jonkun kanssa, eivät voineet sinne mennä ja päättivät sitten aamuvarhaisella hässiä hotellin sivummalla olevassa aulassa nojatuolissa. :D Siinä muuten nyt niin paljoa nähtävää ollut, mutta pakko oli kameroista katsoa etteikö tosiaan kukaan ole kello kuuden aikaan hereillä ja yllättäisi tätä paria esim. tupakalle mennessään mutta eipä vaan niin käynyt. Tämä heidän intohimonsa ja seikkailu hotellin käytävillä hässimispaikkaa etsien oli kuin elokuvista. 

Poliisi aukaisi makuuhuoneen oven ja yllätti kesken "muhinoinnin".

Matrix

Sincc

Taistelin hengestäni onnettomuudessa, jota kuvasi paikallinen media sekä asukkaat omilla puhelimillaan (ei tapahtunut Suomessa). Onnettomuudesta selvittyäni ihmiset tulivat itkien ja rukoillen luokseni toivottamaan Jumalan siunausta. Koko tapahtuma tuntuu edelleen epätodelliselta ja oli kuin suoraan jostain toimintaelokuvasta.

Rakkautta ensi silmäyksellä. Kyseinen rakkaus on vielä 17 vuoden jälkeenkin vahvaa molemmin puolin. Kasvaa vaan.

En ole ikinä uskonut rakkauteen ensi silmäyksellä, mutta niin vaan kävin kun näin mieheni ensimmäistä kertaa: pieni ääni päässäni sanoi täynnä syvää varmuutta: "Tämä."

Muuten en kuule ääniä päässäni, joten tuo oli todellakin ainutkertaista.

Vierailija kirjoitti:

Se, kun ensimmäinen miesystävä pahoinpiteli rappukäytävässä ja huusin apua. (Oli siis minulle jotenkin odottamaton tilanne, sen vuoksi niin epätodellinen.)

Se, kun läheiseni sairastui psykoosiin ja kuuntelin hänen juttujaan siitä, kuinka häntä kuunnellaan ja vakoillaan.

Laitteethan seuraavat kaikkia ja kuuntelevat. Toiset vaan huomasivat sen ennen toisia. Myös toisten käytöstä voidaan ohjailla toisia kohtaan, käyttämällä nykyteknologiaa. Ei se mikään ihme ole jos jollain napsahtaa. 

Mutta entäpä jos elämästä on tehty leffoihin kohtauksia? Tai on pöllitty juttuja tv-sarjoihin? Mietipä sitä. Siis toisinpäin, ei niin että elämä on kuin jostain leffasta vaan se leffa on jonkun elämästä. Ihmisethän ja kyylät ne jutut käsikirjoittaa ja filmaa.

Mielestäni on edelleen aika elokuvamaista, miten älykäs, komea, mukava, hauska ja suosittu mieheni noin vain ihastui minuun, joka olin neitsyt lähes 30-vuotiaana enkä ollut koskaan saanut minkäänlaista huomiota muilta kuin puliukoilta. Rupesimme seurustelemaan ja elämään yhdessä, ajattelin, että hän jossain vaiheessa tajuaa, millainen oikeasti olen, mutta eipä ole vielä tajunnut. Minussa on kyllä paljon hyvää, mutta ei mitään sellaista, mikä miehiä kiinnostaisi. 

Kaikenlaisia outoja sattumia on kyllä tapahtunut, mutta ei varsinaisesti muuta elokuvamaista. 

Vierailija kirjoitti:

Mutta entäpä jos elämästä on tehty leffoihin kohtauksia? Tai on pöllitty juttuja tv-sarjoihin? Mietipä sitä. Siis toisinpäin, ei niin että elämä on kuin jostain leffasta vaan se leffa on jonkun elämästä. Ihmisethän ja kyylät ne jutut käsikirjoittaa ja filmaa.

Tiedän ehkä, mitä tarkoitat. Sain hyvät naurut.