Lue keskustelun säännöt.
Ruotsissa koulut eriytyvät köyhien ja rikkaiden kouluiksi, valitettava kehitys kiihtyy
23.01.2021 |
Vanhempien vapaus valita haluamansa koulu lapsilleen on johtanut Ruotsissa koulujen lisääntyvään segregaatioon. Erityisen selvästi tämä näkyy Tukholman kouluissa. Ruotsalaisvanhempien lisäksi myös korkeakoulutetut mahanmuttajavanhemmat haluavat lapsensa pois mahanmuttajavaltaisista kouluista.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan samahan se on ollut jo vuosia Helsingissäkin.
Ei ole tuossa mittakaavassa, ja siihen on tasapainottavia mekanismeja.
Asumme sosioekonomisesti monimuotoisella alueella ja keskiluokkaisesta naapurustosta lähes jokainen lapsi on jossain muualla kuin lähikoulussa, kuka mistäkin syystä. On kielikylpyä, kieliluokkaa, kuvisluokkaa, vanhan osoitteen mukaista koulua, muuten vaan saatua koulupaikkaa. Niinpä huiput eivät ennen lukiota keskity tiettyyn paikkaan ja iso osa noista muualle koulushopatuista on ihan tavallisia kasin tai alle oppilaita.
Minä asun eliittialueella eikä täällä ole yhtään lasta ns lähikoulussaan. Se on yhteinen viereisen vuokraslummin kanssa.
Jossa on ns tasattu oppilasainetta.
Helsingissä ei ole pakko panna lastaan tasattavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan samahan se on ollut jo vuosia Helsingissäkin.
Ei ole tuossa mittakaavassa, ja siihen on tasapainottavia mekanismeja.
Asumme sosioekonomisesti monimuotoisella alueella ja keskiluokkaisesta naapurustosta lähes jokainen lapsi on jossain muualla kuin lähikoulussa, kuka mistäkin syystä. On kielikylpyä, kieliluokkaa, kuvisluokkaa, vanhan osoitteen mukaista koulua, muuten vaan saatua koulupaikkaa. Niinpä huiput eivät ennen lukiota keskity tiettyyn paikkaan ja iso osa noista muualle koulushopatuista on ihan tavallisia kasin tai alle oppilaita.
Minä asun eliittialueella eikä täällä ole yhtään lasta ns lähikoulussaan. Se on yhteinen viereisen vuokraslummin kanssa.
Jossa on ns tasattu oppilasainetta.
Helsingissä ei ole pakko panna lastaan tasattavaksi.
Näin se menee. Hyväosaiset kyllä keksivät keinon jolla vältytään joutumasta tasattavaksi. Lopputuloksena entistä selvempi jako "eliittiin" ja "muihin". Ranskassa tämä kehityssuunta on aika pitkällä. Kohta meilläkin!
Työskentelen tällaisessa lähiös l u m m ikoulussa ja onhan se hurjaa katsottavaa. Tulijat ovat joka asiassa valtavalla takamatkalla. Osa on Suomessa syntyneitä kuitenkaan osaamatta kunnolla edes suomea. Oppimistulokset ovat sitten odotetun kaltaisia. Vanhempansa varastavat lastensa tulevaisuuden jo alakoulussa, kun eivät pidä huolta edes kielen oppimisesta.
Keskenään ne sitten nahistelevat ja mölisevät. Suomalaislapset ovat erillään.
Miten asia liittyy köyhyyteen/rikkauteen? Olen itse alle keskituloinen yh, mutta akateemisella koulutuksella. Lapseni menestyvät hyvin koulussa, toinen on jo lukiossa ja tähtää yliopistoon. Ei voida asua missään eliittialueella tms koska vain yksi tienaava aikuinen perheessä. Muutin pois pk-seudulta, jotta sain meille ison asunnon ja kivan asuinalueen. Pitäisikö minun kaltaisten laittaa lapsensa jonnekin huonojen oppimistulosten kouluun? Eiköhän oppimistulokset liity ennemmin häiriökäytökseen ja esim siihen, ettei ole suomen kielen taitoa kuin siihen kuinka rikas perhe on.
Yllätys. Not. Kukaan tuskin vapaaehtoisesti haluaa olla samalla luokalla vähä-älyisten impulsiivisten opetusta häiritsevien apinoiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Kyllähän se on itsestään selvää, että lapsistaan välittävät vanhemmat haluavat lapselleen mahdollisimman hyvän koulutuksen. Näin toimin itsekin. Omatuntoni on tosin puhdas, sillä olen aina äänestänyt nykyistä kehityssuuntaa vastaan. Mitä mahtaa tuumia Vihreitä äänestävä vanhempi, joka siirtää lapsensa vähemmän kultturelliin kouluun? :D Tuleeko missään vaiheessa mieleen oma kaksinaismoralismi?
Pientä osviittaa kysymykseesi voi antaa tapaus maria o jonka mies on öljy-yhtiön pamppu.
Vaikka toinen aste muuttuu maksuttomaksi, silti rikkaammat saa ostettua paremman koulutuksen,
kun ostavat itse paremmat välineet, kirjat ja kurssit. Koulut joutuvat tinkimään opetuksen ja välineiden laadusta pakostakin. Maksaa sen verran paljon kouluille, eikä valtio maksa (ja miksi maksaisi) oikeaa hintaa kouluille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten asia liittyy köyhyyteen/rikkauteen? Olen itse alle keskituloinen yh, mutta akateemisella koulutuksella. Lapseni menestyvät hyvin koulussa, toinen on jo lukiossa ja tähtää yliopistoon. Ei voida asua missään eliittialueella tms koska vain yksi tienaava aikuinen perheessä. Muutin pois pk-seudulta, jotta sain meille ison asunnon ja kivan asuinalueen. Pitäisikö minun kaltaisten laittaa lapsensa jonnekin huonojen oppimistulosten kouluun? Eiköhän oppimistulokset liity ennemmin häiriökäytökseen ja esim siihen, ettei ole suomen kielen taitoa kuin siihen kuinka rikas perhe on.
Niin ei tulot kaikkea kerro. Minäkin mieluummin haluaisin lapseni olevan samalla luokalla köyhän kirjastovirkailijan lapsen kanssa kuin köyhän pitkäaikaistyöttömän lapsen kanssa, mutta eiköhän se kriteeri ole kuitenkin se, että akateemiset haluavat lastensa opiskelevan toisten akateemisten lasten kanssa, väristä välittämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä "raha seuraa oppilasta"-malli on johtanut siihen, että "hyvistä kouluista" on pakko antaa hyvät numerot, koska muuten oppilaat eivät pysy niissä.
Niinpä rikkaiden koulut ovat täynnä seiskan, kasin oppilaita, joille on annettu arvosanaksi ysi tai kymppi. Onnea vaan niille aidosti hyville oppilaille, jotka haluaisivat tasonsa mukaista opetusta. Ei tule tapahtumaan.
Tätä ei missään tapauksessa tule kopioida Suomeen!
Outoa, koska on osoitettu asian olevan päinvastoin. Ruotsissahan on peruskoulun päättäville ns. tasokoe, jossa valtakunnallisesti ylioppilaskokeen tavoin katsotaan oppimistuloksia. Kalliit koulut loistavat kärjessä.
Suomessa hyvä oppilas ei saa tasonsa mukaista opetusta edes rahalla, koska meillä ei ole aitoja yksityiskouluja. Ruotsissa lapselleen voi valita koulun, jossa opetetaan, ei pelkästään oleilla, kuten isossa osassa Helsingin itälaitaa tehdään.
Helsingissä on lukuisia yksityiskouluja.
Yksityiset sopimuskoulut
Apollon yhteiskoulu
Elias koulu
Helsingin Kristillinen koulu
Helsingin Suomalainen yhteiskoulu
Helsingin Uusi yhteiskoulu
Helsingin yhteislyseo
Herttoniemen yhteiskoulu
Kulosaaren yhteiskoulu
Lauttasaaren yhteiskoulu
Maunulan yhteiskoulu
Munkkiniemen yhteiskoulu
Oulunkylän yhteiskoulu
Pohjois-Haagan yhteiskoulu
Töölön yhteiskoulu
Yksityiset ja valtion peruskoulut
Englantilainen koulu
Helsingin eurooppalainen koulu
Helsingin Juutalainen Yhteiskoulu
Helsingin Montessori-koulu
Helsingin normaalilyseo
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
Helsingin Rudolf Steiner -koulu
Helsingin Saksalainen koulu
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
International School of Helsinki
Marjatta-koulu
Suomalais-venäläinen koulu
Valteri-koulu
Ja mikä näistä on kallein, mihin voin ilmoittaa lapseni varmana siitä, että hän saa hyvää opetusta ja että kaikki muutkin vanhemmat maksavat lukukausimaksuja? Vai onko sittenkin niin, että nämä kaikki saavat valtion tukea, lukukausimaksuja ei ole ja oppilaaksiotossa täytyy ensisijaisesti noudattaa OKM:n asettamia vaatimuksia koulun omien tavoitteiden sijaan.
Aidosti yksityinen koulu saa olla maksullinen, Töölön yhteiskoulu ei maksa euroakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä unelmaa Ruotsalaiset halusivat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä "raha seuraa oppilasta"-malli on johtanut siihen, että "hyvistä kouluista" on pakko antaa hyvät numerot, koska muuten oppilaat eivät pysy niissä.
Niinpä rikkaiden koulut ovat täynnä seiskan, kasin oppilaita, joille on annettu arvosanaksi ysi tai kymppi. Onnea vaan niille aidosti hyville oppilaille, jotka haluaisivat tasonsa mukaista opetusta. Ei tule tapahtumaan.
Tätä ei missään tapauksessa tule kopioida Suomeen!
Outoa, koska on osoitettu asian olevan päinvastoin. Ruotsissahan on peruskoulun päättäville ns. tasokoe, jossa valtakunnallisesti ylioppilaskokeen tavoin katsotaan oppimistuloksia. Kalliit koulut loistavat kärjessä.
Suomessa hyvä oppilas ei saa tasonsa mukaista opetusta edes rahalla, koska meillä ei ole aitoja yksityiskouluja. Ruotsissa lapselleen voi valita koulun, jossa opetetaan, ei pelkästään oleilla, kuten isossa osassa Helsingin itälaitaa tehdään.
Helsingissä on lukuisia yksityiskouluja.
Yksityiset sopimuskoulut
Apollon yhteiskoulu
Elias koulu
Helsingin Kristillinen koulu
Helsingin Suomalainen yhteiskoulu
Helsingin Uusi yhteiskoulu
Helsingin yhteislyseo
Herttoniemen yhteiskoulu
Kulosaaren yhteiskoulu
Lauttasaaren yhteiskoulu
Maunulan yhteiskoulu
Munkkiniemen yhteiskoulu
Oulunkylän yhteiskoulu
Pohjois-Haagan yhteiskoulu
Töölön yhteiskoulu
Yksityiset ja valtion peruskoulut
Englantilainen koulu
Helsingin eurooppalainen koulu
Helsingin Juutalainen Yhteiskoulu
Helsingin Montessori-koulu
Helsingin normaalilyseo
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
Helsingin Rudolf Steiner -koulu
Helsingin Saksalainen koulu
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
International School of Helsinki
Marjatta-koulu
Suomalais-venäläinen koulu
Valteri-koulu
Ja mikä näistä on kallein, mihin voin ilmoittaa lapseni varmana siitä, että hän saa hyvää opetusta ja että kaikki muutkin vanhemmat maksavat lukukausimaksuja? Vai onko sittenkin niin, että nämä kaikki saavat valtion tukea, lukukausimaksuja ei ole ja oppilaaksiotossa täytyy ensisijaisesti noudattaa OKM:n asettamia vaatimuksia koulun omien tavoitteiden sijaan.
Aidosti yksityinen koulu saa olla maksullinen, Töölön yhteiskoulu ei maksa euroakaan.
Osassa noista on lukukausimaksut, isossa osassa on pääsykokeita, osassa ne on jo 4-5-vuotiaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä "raha seuraa oppilasta"-malli on johtanut siihen, että "hyvistä kouluista" on pakko antaa hyvät numerot, koska muuten oppilaat eivät pysy niissä.
Niinpä rikkaiden koulut ovat täynnä seiskan, kasin oppilaita, joille on annettu arvosanaksi ysi tai kymppi. Onnea vaan niille aidosti hyville oppilaille, jotka haluaisivat tasonsa mukaista opetusta. Ei tule tapahtumaan.
Tätä ei missään tapauksessa tule kopioida Suomeen!
Outoa, koska on osoitettu asian olevan päinvastoin. Ruotsissahan on peruskoulun päättäville ns. tasokoe, jossa valtakunnallisesti ylioppilaskokeen tavoin katsotaan oppimistuloksia. Kalliit koulut loistavat kärjessä.
Suomessa hyvä oppilas ei saa tasonsa mukaista opetusta edes rahalla, koska meillä ei ole aitoja yksityiskouluja. Ruotsissa lapselleen voi valita koulun, jossa opetetaan, ei pelkästään oleilla, kuten isossa osassa Helsingin itälaitaa tehdään.
Helsingissä on lukuisia yksityiskouluja.
Yksityiset sopimuskoulut
Apollon yhteiskoulu
Elias koulu
Helsingin Kristillinen koulu
Helsingin Suomalainen yhteiskoulu
Helsingin Uusi yhteiskoulu
Helsingin yhteislyseo
Herttoniemen yhteiskoulu
Kulosaaren yhteiskoulu
Lauttasaaren yhteiskoulu
Maunulan yhteiskoulu
Munkkiniemen yhteiskoulu
Oulunkylän yhteiskoulu
Pohjois-Haagan yhteiskoulu
Töölön yhteiskoulu
Yksityiset ja valtion peruskoulut
Englantilainen koulu
Helsingin eurooppalainen koulu
Helsingin Juutalainen Yhteiskoulu
Helsingin Montessori-koulu
Helsingin normaalilyseo
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
Helsingin Rudolf Steiner -koulu
Helsingin Saksalainen koulu
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
International School of Helsinki
Marjatta-koulu
Suomalais-venäläinen koulu
Valteri-koulu
Ja mikä näistä on kallein, mihin voin ilmoittaa lapseni varmana siitä, että hän saa hyvää opetusta ja että kaikki muutkin vanhemmat maksavat lukukausimaksuja? Vai onko sittenkin niin, että nämä kaikki saavat valtion tukea, lukukausimaksuja ei ole ja oppilaaksiotossa täytyy ensisijaisesti noudattaa OKM:n asettamia vaatimuksia koulun omien tavoitteiden sijaan.
Aidosti yksityinen koulu saa olla maksullinen, Töölön yhteiskoulu ei maksa euroakaan.
Saksalaisessa koulussa lukukausi on 336euroa ja se saa valtion apua. Se noudattaa löyhästi opetushallituksen vaatimusia ja Th¨ringerin osavaltion vaatimuksia ja sillä on oma opetusohjelma. Kallein on Ruoholanden International School, koulumaksu siellä on n. 16 000 euroa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei mene kauaan kun tulee is lamilaiset koulut. Is lam on 2070 jo maailman valtauskonto.
Näitähän on jo paljon Euroopassa, myös Suomessa on useampi islamilainen päiväkoti ja islamilainen kotikoulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli ala-asteelle pääsykoe ja haastattelu. Tulen lähiöstä, ei ollut paljon rahaa, koulutusta toki perheessä.
Kävin ensimmäiset 2 vuotta lähiökoulua, ja koulun vaihdon jälkeen kesti hetken sisäistää, että seuraavassa opinahjossa ne tiukan kuutosen oppilaat olivat kaupungin merkittävien jälkikasvua.
Oikein hyvä peruskoulutus tuli (erinomaiset opettajat, hyvät resurssit, ei häiriköitä) ja varmasti paremmassa seurassa, kuin siinä lähiökoulussa. Oli monta muutakin samaan aikaan koulun vaihtanutta, eri puolelta kaupunkia. Meitä yhdisti jokin muu kuin isäpapan natsat.
Sillä hetkellä kun vain rahalla pääsee näihin mestoihin, laskee koulutuksen taso sinne tiukkoja kuutosia repivien sankoon.
Eihän noi ”yksityiskoulut” ole verrattavissa ulkomaisten yksityiskoulujen kanssa. Suomessa koulu ei saa tuottaa voittoa, jos tämä pykälä poistettaisiin nousisi hyviä yksityisiä kouluja kuin sieniä sateella. Samalla opettajien taso paranee ja sitä kautta myös oppilaiden hyvinvointi.
T. ns ”yksityiskoulun” opettaja
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Kyllähän se on itsestään selvää, että lapsistaan välittävät vanhemmat haluavat lapselleen mahdollisimman hyvän koulutuksen. Näin toimin itsekin. Omatuntoni on tosin puhdas, sillä olen aina äänestänyt nykyistä kehityssuuntaa vastaan. Mitä mahtaa tuumia Vihreitä äänestävä vanhempi, joka siirtää lapsensa vähemmän kultturelliin kouluun? :D Tuleeko missään vaiheessa mieleen oma kaksinaismoralismi?
Ruorsissakin selittävät vain opetuksen tason takia laittavansa lapsen johonkin toiseen kouluu
Vierailija kirjoitti:
Eihän noi ”yksityiskoulut” ole verrattavissa ulkomaisten yksityiskoulujen kanssa. Suomessa koulu ei saa tuottaa voittoa, jos tämä pykälä poistettaisiin nousisi hyviä yksityisiä kouluja kuin sieniä sateella. Samalla opettajien taso paranee ja sitä kautta myös oppilaiden hyvinvointi.
T. ns ”yksityiskoulun” opettaja
Samalla kävis instantly:
T.Str8 As
Ruotsalaiset ovat valinneet apartheidin. Myös uusien asuma-alueiden ympärille rakennetaan aita eikä bussipysäkkejä alueiden sisälle tule.
Vierailija kirjoitti:
Eihän noi ”yksityiskoulut” ole verrattavissa ulkomaisten yksityiskoulujen kanssa. Suomessa koulu ei saa tuottaa voittoa, jos tämä pykälä poistettaisiin nousisi hyviä yksityisiä kouluja kuin sieniä sateella. Samalla opettajien taso paranee ja sitä kautta myös oppilaiden hyvinvointi.
T. ns ”yksityiskoulun” opettaja
Suomessa ei tarvitse olla huolissaan opettajien tasosta ainakaan tällä hetkellä
Kirjoitusasustasi päätellen, olisi koulunkäynti tehnyt sinullekin aikoinaan hyvää. Kävitkö koulua kenties ennen peruskoulua?