Hitaat ihmiset, en kestä!
Kaupassa, töissä, asiakkaana, työkaverina aivan hirveitä! Itse kun ajatus juoksee paljon nopeammin niin olen myös paljon tehokkaampi. Hidastelijat ottavat päähän.
Kommentit (14)
Ja se hitaan ihmisen kävelytyyli.
Askeleet niinkuin hidastetusta elokuvasta. Siirrytään ver-kai-ses-ti
eteen päin. Hitaaasti mutta varmasti. Työpaikalla on tuollainen laahustaja. Suht nuori nainen.
(Itse olen liikkeissäni vilkas. Kuin elohopea. Kävelen reippaasti)
Opettele kärsivällisyyttä ja muiden huomioon ottamista. Ymmärrä, että tehokkuuden yliarvostus johtaa monilla hitaammilla uupumukseen, väsymykseen, stressitasojen nousuun ja yleiseen pahoinvointiin. Elämän tarkoitus ei ole kaikille vain suorittaa ja saavuttaa, vaan muutkin tavat ovat ihan yhtä hyviä ja kaikki elävät tyylillään. Olemme erilaisia, yritä hyväksyä se. Toivoisin vähän lempeyttä ja ymmärrystä kanssaihmisiä kohtaan.
Kaikenlaisten ihmisten kanssa voi tulla toimeen jos vähän opettelee kärsivällisyyttä erilaisia persoonia kohtaan. Aina se ei välttämättä ole kivaa, mutta eihän kaikki voi olla just samanlainen kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Ja se hitaan ihmisen kävelytyyli.
Askeleet niinkuin hidastetusta elokuvasta. Siirrytään ver-kai-ses-ti
eteen päin. Hitaaasti mutta varmasti. Työpaikalla on tuollainen laahustaja. Suht nuori nainen.
(Itse olen liikkeissäni vilkas. Kuin elohopea. Kävelen reippaasti)
Sillä toimii aivot vilkkaasti. Toisin kuin sinulla.
Mun mies on tuollainen kotihommissa, ei töissä kylläkään. Mut siis, jos sille sanoo että hae roskapussi, niin se on jotenkin niin harras ja rauhallinen, vaikka kyse olisi oksennuksen nappaamisesta siihen pussiin. Ja joskus kieltämättä repeän kiljumaan kun hermo menee. Pääosin ei haittaa, ja töissä ym. en välitä vaikka joku olisi hidas. Mihin kiire valmiissa maailmassa, noin yleisesti?
Enemmän mua häiritsee työkuvioissa se, ettei asioita hoideta. Ihan sama jos tehdään hitaasti, mutta kun ei tehdä ollenkaan.
Tiedän kun samoja ongelmia. Joskus tekisi mieli huutaa että koita nyt v....u suoriutua! Kaupassa sellainen etten osunut jahkailija saa hermot pintaan. Töissä mä olen saanut itseni tajuamaan että se on aivan sama. Saman rahan siitä saa tekee ne hommat hitaasti tai nopeasti. Vieläkin harjoittelen että pääsisin yhtä hitaaksi kuin muutkin töissä.
Mulle sopisi sellainen mielummin x määrä kuin x tuntien määrä. Tekisin hommat kahdessa- kolmessa päivässä ja viihtyisin vapaalla enemmän. Oikeasti mä olen piip laiska ja siksi teen kaiken pakollisen nopeasti että voi vetää lonkkaa.
Se kuinka voin maksimoida itseni viihtymiseen olevan ajan on niinku mun juttu.
Vierailija kirjoitti:
Ja se hitaan ihmisen kävelytyyli.
Askeleet niinkuin hidastetusta elokuvasta. Siirrytään ver-kai-ses-ti
eteen päin. Hitaaasti mutta varmasti. Työpaikalla on tuollainen laahustaja. Suht nuori nainen.
(Itse olen liikkeissäni vilkas. Kuin elohopea. Kävelen reippaasti)
Meillä oli töissä tuollainen hosuhousu, teki muka tehokkaasti kun ei ollut laiska, mutta teki samaa tehtävää kolme kertaa. Itse en sellaista hosujaa ikinä ottaisi palkkalistoille, teki hosumisellaan liikaa tuhoja.
Mä olin ennen samanlainen kuin ap. Sitten Siperia opetti. Sairastuin neurologiseen sairauteen ja hidastuin ihan hirveästi muiden kremppojen ohella. Ottaa pannuun, mutta pakko sopeutua. Samalla oppi kummasti ymmärtämään ihmisten erilaisuutta, enkä jaksa enää välittää, onko joku nopea tai hidas. Maailma ei kuitenkaan koskaan tule valmiiksi, vaikka kuinka vauhdilla tehtäisiin.
Ei se tehdyn työn määrä oo hyvä mittari. Lopputuloksen laatu ratkaisee.
Olen myös nopea sängyssä; vain pisto, kasto ja kuivaus.
Ap
Masennus tekee musta paljon hitaamman, joissain asioissa. Silti kävelen nopeasti ja ajattelen nopeasti, toisin kuin ap. Inhoan ap:n kaltaisia ihmisiä, joilla ei ole viisautta ollenkaan. Hesarissa oli tänään artikkeli myös tällaisesta rasittavasta nopeasta ja "tehokkasta" ihmisestä.
Mulla oli samanlainen kollega kuin ap joka tuntui ärsyyntyvän muhun joskus, mun tapa tehdä asiat on leppoisampi, teen toki kaiken ajallaan. Mutta toisella oli turbovaihde päällä. EN yllättynyt kun kertoi aikatauluistaan että herää jo aamuyöllä opiskelemaan ennen töitä, ja hänen vanhempansa oli menehtynyt ilmeisesti stressin sivuoireisiin. Tai ne olivat sitä edesauttaneet.
Töissä on yksi joka kun alkaa selostaa niin siinä menee aina puoli tuntia. Joku parilla selkeällä lauseella ilmaistava asia niin alkaa puhua sitä jotenkin rönsyillen sanoja hakien ja sitten hetken päästä keskeyttää ja aloittaa alusta vähän eri tavalla ja tätä uudelleen aloitusta tapahtuu sitten puolenkymmentä kertaa. Todella rasittavaa.
No niin, otahan lääkkeet kohdilleen, adhd.