Muuten hyvä mies, mutta syö pelkkiä ns. lasten ruokia

Vierailija kirjoitti:

Tapailin 30-vuotiasta miestä ja kun ekaa kertaa menin hänen asunnolleen, kutsuttuna, hän tarjoaa kebab-puikkoja ja ranskalaisia. Joo en gurmeeta oottanut, mutta jos tuon ikäinen ei osaa/halua tehdä kunnollisempaa ruokaa kun deitti tulee ekaa kertaa kylään, niin ei ole mun homma opettaa.

Nykyinen mieheni hurmasi ekalla vierailullani itsetehdyllä lasagnella. Oikoen tehty valmispaketin avulla, mutta oli kuitenkin nähnyt vaivan ja ihan ite laittanut. Että kyse oli ehkä kuitenkin viitseliäisyydestä ja halusta, kuin ravintolakokin taidoista.

No tarjosipa jotain.

Minä tapailin kerran miestä joka ei "periaatteesta" tarjonnut kenellekään ruokaa :D siis oikeasti saattoi edessäni itselleen tehdä kunnon annoksen ja mutisi että omat voi ostaa jos syödä haluaa.

Minun tekemiäni ruokia rääpi ja nyppi että ihan palanutta!! Ihan raakaa! Tuli paha mieli kyllä ja jotenkin niin häkellyin etten ymmärtänyt käskeä tyyppiä suksimaan kuuseen.

Koitin vielä lisää olla mieliksi niin sanoi että äitinsä tekee parempaa ruokaa.

Olen tuo joka kirjoitti siitä tyypistä joka tuli paidatta pöytään. Pakko vielä kuvailla tarkemmin. Lusikoi siis kaiken pikavauhtia suuhunsa hiljaa röhnöttäen, vähän pyöritteli silmiä. En nyt mitään mitalia odottanut, mutta joku huomaaminen että vau mitä sä oot laittanut tai vastavuoroisesti itse olis tehnyt.

Kaikkea sitä on katsellutkin :(

Vierailija kirjoitti:

Siis mun lähes kolmekymppinen mies on aivan samanlainen mieslapsivätys. Mietin eroa kirjaimellisesti joka päivä ja uskon, että siihen pian päästään. Vihannekset jää syömättä, pihvi syödään ketsupin kanssa ja kaakaota, mehua ja energiajuomaa kittaillaan, koska kerrostalon vesi on kuulemma niin pahan makuista ja hajuista. Mitään uutta ruokaa ei kokeilla koska aivan liian erilaista. Esim. ruskea kastike on liian eksoottista hänelle, ja makkaraa ja  perunaa ei saa sekoittaa. Keitot on pahhaa, koska liian vetisiä, paitsi hernekeitto, joka on ällöttävää koska se on viemärin väristä. Mokkapaloista hän kaivertaa suklaapäällisen pois koska se maistuu kahville ja on liian makeaa. Vähäkin tulisuus ruoassa on sietämätöntä. Hän heitti paketillisen kanan rintapaloja roskiin koska niissä oli valkoisia krämmäleitä (kaiketi ihoa tai rasvaa, noita on aina rintapaloissa ja ne kannattaa vaan leikata veitsellä pois). Hän ostaa itselleen aina samaa valkoista leipää (kauratyynyjä) koska ruisleipä/täysjyvä on ehdoton hyi! Kerran ostin itsekin huomaamatta vaaleaa leipää, jossa oli pienen pieniä porkkananpaloja, ja mies tietysti valitti tästäkin, että miksi ostin oksettavaa porkkanaleipää.

Aloin sanomaan miehelle, että tekee omat ruokansa kun mikään ei hänelle kelpaa. Kaikki on aina liian tulista, liian mautonta, tarvii lisää suolaa, liian makeaa, ei tarpeeksi lihaa jne. Koskaan ei ole kehunut mistään, vaan aina jotain pitäisi poistaa tai lisätä. Äitinikin tekemästä ruoasta hän kehtasi valittaa, joten en kehtaa enää ottaa miestä mukaan kun mennään kyläilemään.

Lisäksi mies ei koskaan siivoa jälkiään. Kaikki jää siihen, mihin ne on laitettu, esim. teepussit kasaantuu pöydälle jos en niitä siivoa, lautanen jää pöytään ruoan jälkeen jotta hänen ei tarvitse tiskata. Pyykkikonetta ei osaa käyttää, eikä halua opetella kun on liian vaikeaa. Välillä käy suihkussa 4 päivän välein.

Joudun aina hoitamaan miehen asioita, koska hän ei ymmärrä tai "ei osaa" koska nettisivut ja ohjeet on liian vaikeat ymmärtää. Olen hoitanut hänen työkkäriasioita Kelassa, avasin uuden puhelinliittymän yms.

Nyt kun on työttömänä, niin tottakai pelailee tietokoneella yömyöhään joka helvetin päivä, ja nousee joskus puolenpäivän aikaan. Ja kirsikaksi kakun päälle.. Kun mies osti uuden tietokoneen osina, niin mun piti opetella miten se kasataan. Mies alkoi kiukuttelemaan kun kone ei lähtenyt päälle, eikä ymmärtänyt mitkä johdot menee mihinkin ja parkui kun en koskaan auta häntä. No, minäpä sitten täysin tietokoneista täysin entuudestaan tietämättömänä luin ohjekirjaa ja sain johdot oikeille paikoilleen.

Tämän miehen kanssa oleminen on saanut mut tajuamaan, etten koskaan halua lapsia. Olen jo kokenut äitiyden tämän mieslapsen kanssa, ja olen saanut tarpeekseni.

Siis miksi ihmeessä olet tuollaisen tampion kanssa?

Täytyy olla joku supermies muilla osa-alueilla...

Vierailija kirjoitti:

Valmistumisen jälkeen muutimme kaupunkiin X.

Tutustuimme siellä naapurin insinööri-lastentarhanopettaja -pariskuntaan, joilla oli samanikäiset lapset. Muuten mukavaa porukkaa, mutta mies-insinööri oli aivan mahdoton ruokiensa kanssa, kun muutamia kertoja kyläiltiin. Söi lasten ranskalaiset ja nakit/lihapullat.

Jätti aikuisten ruoat väliin, salaatteihin ei koskenut, koska hän ei syö pupujen ruokaa ja puput ei aja hänen autolla, tajusitteko? Hhheheheheheh. Joka kerta sama ”vitsi”.

Grillimakkaraa piti olla aina ja kalja kuului juoda pullon suusta, ruokapöydässäkin.

Nyttemmin tuosta aikaa jo useampi vuosi ja asumme eri kaupungeissa, eikä kyläillä enää.

Kyllä aika moni kalja pitää oikeaoppisesti juoda nimenomaan siitä pullosta. Siinä ei ole samanlainen rakenne kuin viinissä ja esim. tölkkikalja on pääasiallisesti ihan hirveää lasista juotuna kun siitä katoaa kaikki hapot (ravintoloissa on esim. erillinen säiliö millä juomista tulee kuohuvia, mikä ei tapahdu kotioloissa lasiin kaataessa)

Vierailija kirjoitti:

Valmistumisen jälkeen muutimme kaupunkiin X.

Tutustuimme siellä naapurin insinööri-lastentarhanopettaja -pariskuntaan, joilla oli samanikäiset lapset. Muuten mukavaa porukkaa, mutta mies-insinööri oli aivan mahdoton ruokiensa kanssa, kun muutamia kertoja kyläiltiin. Söi lasten ranskalaiset ja nakit/lihapullat.

Jätti aikuisten ruoat väliin, salaatteihin ei koskenut, koska hän ei syö pupujen ruokaa ja puput ei aja hänen autolla, tajusitteko? Hhheheheheheh. Joka kerta sama ”vitsi”.

Grillimakkaraa piti olla aina ja kalja kuului juoda pullon suusta, ruokapöydässäkin.

Nyttemmin tuosta aikaa jo useampi vuosi ja asumme eri kaupungeissa, eikä kyläillä enää.

Tuonkaltainen pariskunta asui meidän rivarinaapureina paikkakunnalla K. parin vuoden ajan. Juteltiin niitä näitä aidan yli. Äijä grillasi aina makkaraa ja toisteli ylpeänä miten ei kasviksia syö. Ei tutustuttu paremmin.

Enemmän jäi kuitenkin mieleen kun puunasi, vahasi ja imuroi autoaan. Auto tuntui olevan tärkeä, ehkä siksi puput ei sillä saaneet ajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mun lähes kolmekymppinen mies on aivan samanlainen mieslapsivätys. Mietin eroa kirjaimellisesti joka päivä ja uskon, että siihen pian päästään. Vihannekset jää syömättä, pihvi syödään ketsupin kanssa ja kaakaota, mehua ja energiajuomaa kittaillaan, koska kerrostalon vesi on kuulemma niin pahan makuista ja hajuista. Mitään uutta ruokaa ei kokeilla koska aivan liian erilaista. Esim. ruskea kastike on liian eksoottista hänelle, ja makkaraa ja  perunaa ei saa sekoittaa. Keitot on pahhaa, koska liian vetisiä, paitsi hernekeitto, joka on ällöttävää koska se on viemärin väristä. Mokkapaloista hän kaivertaa suklaapäällisen pois koska se maistuu kahville ja on liian makeaa. Vähäkin tulisuus ruoassa on sietämätöntä. Hän heitti paketillisen kanan rintapaloja roskiin koska niissä oli valkoisia krämmäleitä (kaiketi ihoa tai rasvaa, noita on aina rintapaloissa ja ne kannattaa vaan leikata veitsellä pois). Hän ostaa itselleen aina samaa valkoista leipää (kauratyynyjä) koska ruisleipä/täysjyvä on ehdoton hyi! Kerran ostin itsekin huomaamatta vaaleaa leipää, jossa oli pienen pieniä porkkananpaloja, ja mies tietysti valitti tästäkin, että miksi ostin oksettavaa porkkanaleipää.

Aloin sanomaan miehelle, että tekee omat ruokansa kun mikään ei hänelle kelpaa. Kaikki on aina liian tulista, liian mautonta, tarvii lisää suolaa, liian makeaa, ei tarpeeksi lihaa jne. Koskaan ei ole kehunut mistään, vaan aina jotain pitäisi poistaa tai lisätä. Äitinikin tekemästä ruoasta hän kehtasi valittaa, joten en kehtaa enää ottaa miestä mukaan kun mennään kyläilemään.

Lisäksi mies ei koskaan siivoa jälkiään. Kaikki jää siihen, mihin ne on laitettu, esim. teepussit kasaantuu pöydälle jos en niitä siivoa, lautanen jää pöytään ruoan jälkeen jotta hänen ei tarvitse tiskata. Pyykkikonetta ei osaa käyttää, eikä halua opetella kun on liian vaikeaa. Välillä käy suihkussa 4 päivän välein.

Joudun aina hoitamaan miehen asioita, koska hän ei ymmärrä tai "ei osaa" koska nettisivut ja ohjeet on liian vaikeat ymmärtää. Olen hoitanut hänen työkkäriasioita Kelassa, avasin uuden puhelinliittymän yms.

Nyt kun on työttömänä, niin tottakai pelailee tietokoneella yömyöhään joka helvetin päivä, ja nousee joskus puolenpäivän aikaan. Ja kirsikaksi kakun päälle.. Kun mies osti uuden tietokoneen osina, niin mun piti opetella miten se kasataan. Mies alkoi kiukuttelemaan kun kone ei lähtenyt päälle, eikä ymmärtänyt mitkä johdot menee mihinkin ja parkui kun en koskaan auta häntä. No, minäpä sitten täysin tietokoneista täysin entuudestaan tietämättömänä luin ohjekirjaa ja sain johdot oikeille paikoilleen.

Tämän miehen kanssa oleminen on saanut mut tajuamaan, etten koskaan halua lapsia. Olen jo kokenut äitiyden tämän mieslapsen kanssa, ja olen saanut tarpeekseni.

Siis miksi ihmeessä olet tuollaisen tampion kanssa?

Täytyy olla joku supermies muilla osa-alueilla...

tavattiin nuorena, minä aikuistuin ja mies ei.

Voi raukkaa, miksi et ole nainen ja laita sille ruokaa?

Olen seurustellut tuollaisen miehen kanssa. Ei se onnistunut. Viimeistään vähän vanhempana alkaa huolettaa se toisen terveys kun elää pelkällä valmispitsalla ja colalla. Enkä ala huoltajaksi aikuiselle.

Vierailija kirjoitti:

Siis mun lähes kolmekymppinen mies on aivan samanlainen mieslapsivätys. Mietin eroa kirjaimellisesti joka päivä ja uskon, että siihen pian päästään. Vihannekset jää syömättä, pihvi syödään ketsupin kanssa ja kaakaota, mehua ja energiajuomaa kittaillaan, koska kerrostalon vesi on kuulemma niin pahan makuista ja hajuista. Mitään uutta ruokaa ei kokeilla koska aivan liian erilaista. Esim. ruskea kastike on liian eksoottista hänelle, ja makkaraa ja  perunaa ei saa sekoittaa. Keitot on pahhaa, koska liian vetisiä, paitsi hernekeitto, joka on ällöttävää koska se on viemärin väristä. Mokkapaloista hän kaivertaa suklaapäällisen pois koska se maistuu kahville ja on liian makeaa. Vähäkin tulisuus ruoassa on sietämätöntä. Hän heitti paketillisen kanan rintapaloja roskiin koska niissä oli valkoisia krämmäleitä (kaiketi ihoa tai rasvaa, noita on aina rintapaloissa ja ne kannattaa vaan leikata veitsellä pois). Hän ostaa itselleen aina samaa valkoista leipää (kauratyynyjä) koska ruisleipä/täysjyvä on ehdoton hyi! Kerran ostin itsekin huomaamatta vaaleaa leipää, jossa oli pienen pieniä porkkananpaloja, ja mies tietysti valitti tästäkin, että miksi ostin oksettavaa porkkanaleipää.

Aloin sanomaan miehelle, että tekee omat ruokansa kun mikään ei hänelle kelpaa. Kaikki on aina liian tulista, liian mautonta, tarvii lisää suolaa, liian makeaa, ei tarpeeksi lihaa jne. Koskaan ei ole kehunut mistään, vaan aina jotain pitäisi poistaa tai lisätä. Äitinikin tekemästä ruoasta hän kehtasi valittaa, joten en kehtaa enää ottaa miestä mukaan kun mennään kyläilemään.

Lisäksi mies ei koskaan siivoa jälkiään. Kaikki jää siihen, mihin ne on laitettu, esim. teepussit kasaantuu pöydälle jos en niitä siivoa, lautanen jää pöytään ruoan jälkeen jotta hänen ei tarvitse tiskata. Pyykkikonetta ei osaa käyttää, eikä halua opetella kun on liian vaikeaa. Välillä käy suihkussa 4 päivän välein.

Joudun aina hoitamaan miehen asioita, koska hän ei ymmärrä tai "ei osaa" koska nettisivut ja ohjeet on liian vaikeat ymmärtää. Olen hoitanut hänen työkkäriasioita Kelassa, avasin uuden puhelinliittymän yms.

Nyt kun on työttömänä, niin tottakai pelailee tietokoneella yömyöhään joka helvetin päivä, ja nousee joskus puolenpäivän aikaan. Ja kirsikaksi kakun päälle.. Kun mies osti uuden tietokoneen osina, niin mun piti opetella miten se kasataan. Mies alkoi kiukuttelemaan kun kone ei lähtenyt päälle, eikä ymmärtänyt mitkä johdot menee mihinkin ja parkui kun en koskaan auta häntä. No, minäpä sitten täysin tietokoneista täysin entuudestaan tietämättömänä luin ohjekirjaa ja sain johdot oikeille paikoilleen.

Tämän miehen kanssa oleminen on saanut mut tajuamaan, etten koskaan halua lapsia. Olen jo kokenut äitiyden tämän mieslapsen kanssa, ja olen saanut tarpeekseni.

Ei millään pahalla, mut mikä sinut sai ylipäänsä kiinnostumaan tuosta "miehestä"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksais. Kerran seurustelin ruokarajoitteisen kanssa, ja ihan sairaan ärsyttävää miettiä, mitä ruokaa voi tehdä ja millä mausteilla / lisukkeilla. Tavallaan joutuu rajoittamaan omaa ruokailuaan.

Omille lapsille olen tarjonnut aina monipuolisesti ihan kaikkea. Vaikka joku olisi aluksi pahaa, maistavat sitkeästi ja nyt ovat jo itse todenneet, että kun parikymmentä kertaa on syönyt jotain, se alkaa maistua ihan normaalilta. Ilman kummempaa opettelua on kuitenkin aina mennyt oliivit, katkaravut, homejuustot, ananakset, kaalilaatikot, sipulit, kalat, sienet sun muut. Toinen lapsista ei tykännyt jossain vaiheessa mistään, missä on pekonia, nykyisin menee sekin. Toinen pitää suolasienistä ja tateista, muttei muista niin välitä. Kuitenkin sanoisin monipuolisiksi syöjiksi. 

Noiden nirsojen aikuisten kohdalla saattaa olla peli menetetty, mutta kasvatetaan kukin omista lapsistamme monipuolisia syöjiä, niin ruokapelleily ajansaatossa vähenee ja säästää monien hermoja.

Muuten olen samaa mieltä, mutta ihmettelen, miksi lapsi pitää väkisin opettaa syömään jotain niin epäterveellistä ja epäeettistä kuin pekoni?

Ei ne katkaravutkaan ole eettistä ruokaa, ja juustot eivät yleensäkään ole terveellistä ruokaa. Ymmärrän, että jotkut eivät voi sietää näitä mieslapsia, mutta en minäkään kaikkea sontaa halua kurkustani alas tunkea. Siihen kuuluu nämä monet ruoat, kuten juustot ja eläinruoat, joita en syö kuin kylässä. Kasvisruoat on parasta, niin kauan kunnes joku älyää tunkea siihenkin juustoa.

Menee myös hermot siihen, kun usein kuulee miehen sanovan, että toivovat naista, joka osaa tehdä ruokaa.

Tähän voi lisätä joidenkin kohdalla, että kunhan ei tee paremmin kuin mies :D

Eräs exäni koki ruoanlaittotaitoni ilmeisesti uhkana, kun tein jotain, niin aina kommentoi tyyliin:

"No miks sä nyt noin teet !" "Mä vaan paistan ne pannulla ja lisään kerman, ei siihen mitään uunia tartte!" "Minun äitini on tehnyt lihapullia pidempään kun sinä ja niitä ei kyllä noin tehdä!"

"Ei kanapastaan tuu tomaattia :D!!"

Tähän tyyliin kommentoi. Aloin sitten kysymään häneltä, että no miten päin nyt pilkotaan tämä sipuli ettei mee väärin, niin alkoi remuamaan "ai etsä nyt tiedäkään vai!"

Tämmöinen oman epävarmuuden purkaminen minuun tuossakin asiassa oli aivan totaalinen turn off. Emme tapailleet kauaa.

Jos ap:n tyyppi ei osaa arvostaa hyvää ruokaa ja ole kiinnostunut ravitsemuksesta niin ei jatkoon. Juuri sellainen ettei ymmärretä arvostaa ja hieno ateria hotkitaan kun joku pikainen huoltsikkalounas ja jatketaan matkaa, niin sellaisen ihmisen ajatusmaailmaan on todella vaikea samaistua.

Vierailija kirjoitti:

Valmistumisen jälkeen muutimme kaupunkiin X.

Tutustuimme siellä naapurin insinööri-lastentarhanopettaja -pariskuntaan, joilla oli samanikäiset lapset. Muuten mukavaa porukkaa, mutta mies-insinööri oli aivan mahdoton ruokiensa kanssa, kun muutamia kertoja kyläiltiin. Söi lasten ranskalaiset ja nakit/lihapullat.

Jätti aikuisten ruoat väliin, salaatteihin ei koskenut, koska hän ei syö pupujen ruokaa ja puput ei aja hänen autolla, tajusitteko? Hhheheheheheh. Joka kerta sama ”vitsi”.

Grillimakkaraa piti olla aina ja kalja kuului juoda pullon suusta, ruokapöydässäkin.

Nyttemmin tuosta aikaa jo useampi vuosi ja asumme eri kaupungeissa, eikä kyläillä enää.

Tollasta jaskaa naamariin tunkevat ihmiset on 95% laihaläskejä. 

Ruokailutottumusten osalta on näköjään löytynyt miehinen minä! Siis minä en syönyt aiemmin (reilusti yli 30v asti) mitään, mistä en varmasti tiennyt mitä se on. hirvi, poro, nauta, kala, kana ja sika menee, kunhan ei oo maustettu liikaa (eli ollenkaan, suolaa pitää olla). Seuraavat käy: Peruna, makaroni ja riisi. Ruskeakastike tai ns. kananmunakastike. Leivistä perusleivät; tummat ja vaaleat. Jukurtissa tietyt maut (ehkä 3 kpl), tietyt nakit ja makkarat, maksalaatikko, hernekeitto, leivänpäälle perussaunapalvi tms. Kurkku ja tomaatti. Keltainen paprika. Salaattia syön, jos siinä ei oo mitään pahoja aineksia. "eksoottisimmat" syötävät lienee ananas, suolakurkku ja sipuli.

Pizza AINA kinkku-ananas-pekoni-sipuli. Hamppariateria AINA tuplajuusto. Oikeessa ravintolassa oon muutaman kerran käyny; Haastavaa hommaa! Kerran oon yhdessä tilaisuudessa syönyt väkisin alkukeiton (joku sieni juttu), pääruoka en muista. Herrajjjjumala oli tuskan takana saada nuo alas! Alkukeitto meni lusikallinen kerrallaan silmät kiinni niellen ja puoli lasia vettä perään.

Esim. Juustoja (edam ja oltermanni käy sillon tällön, maustamaton koskenlaskija ruokiin harvoin), oliiveja, sieniä, kaalia, lammasta, äyriäisiä yms. en syö! ja ihan vaan siksi, että ne on varmasti pahaa! ja tuntuu suussa oudolta. Yäk! Ja myrkyllisiä voivat olla...

Ja niin, liha: Se pihvi pitää olla KYPSÄ, ei sellanen missä on punasta ja veri tirskuu kun leikkaa!!

Oon kohta 2 vuotta seurustellut miehen kanssa joka osaa ja tykkää laittaa ruokaa ja on kaikki ruokainen. Hyvin menee ja äijää naurattaa mun ruokarajottuneisuus! Se ei voi käsittää etten edes maista jotain uutta. No en kai nyt, pahaa se varmasti on! Tai ei pahaa, mutta minä en tykkää!!

Toki on myös äärettömän tärkeää, ettei koskaan osta "väärän" merkin tuotteita; Esim. maitotuotteet vaan tietyn valmistajan, lihapuolella pari vaihtoehtoa.

Oon kohta 36 v. ja hyvin pärjänny elämässä. Painoindeksi normaali, mielenterveys kunnossa, omilla ollu jo melkein 20 vuotta, kokopäivätyö + pari lisähommaa, verenpaine ja muutkin arvot kunnossa. Liikun säännöllisesti, mutten varsinaisesti urheile. Eli ei valittamista! Ruuan tehtävä ei oo varsinaisesti maistua miltään (eli peruna ja suolalla maustettu liha/nakit/lihapullat + ruskeakastike) vaan siitä pitää saada ravinto elämiseen ja olemiseen.

Se jäi kirjottamatta, että miehen myötä oon vähän oppinut joustamaan näistä ruokailutottumuksista, mutta vain vähän! Oon esim. maistanut punaviinikastiketta ja joitakin vihanneksia

Suomipop kanavalla tänään koko iltapäivän jankkas tätä juttua, jokapäivä ottaa täältä aiheen ja kääntää että tuttavalle tapahtunut. Säälittävää toimittelua

Vierailija kirjoitti:

Suomipop kanavalla tänään koko iltapäivän jankkas tätä juttua, jokapäivä ottaa täältä aiheen ja kääntää että tuttavalle tapahtunut. Säälittävää toimittelua

Entä jos määrään, että minun kirjoituksiani ei saa lainata radiossa maksamatta siitä?

Vierailija kirjoitti:

Siis mun lähes kolmekymppinen mies on aivan samanlainen mieslapsivätys. Mietin eroa kirjaimellisesti joka päivä ja uskon, että siihen pian päästään. Vihannekset jää syömättä, pihvi syödään ketsupin kanssa ja kaakaota, mehua ja energiajuomaa kittaillaan, koska kerrostalon vesi on kuulemma niin pahan makuista ja hajuista. Mitään uutta ruokaa ei kokeilla koska aivan liian erilaista. Esim. ruskea kastike on liian eksoottista hänelle, ja makkaraa ja  perunaa ei saa sekoittaa. Keitot on pahhaa, koska liian vetisiä, paitsi hernekeitto, joka on ällöttävää koska se on viemärin väristä. Mokkapaloista hän kaivertaa suklaapäällisen pois koska se maistuu kahville ja on liian makeaa. Vähäkin tulisuus ruoassa on sietämätöntä. Hän heitti paketillisen kanan rintapaloja roskiin koska niissä oli valkoisia krämmäleitä (kaiketi ihoa tai rasvaa, noita on aina rintapaloissa ja ne kannattaa vaan leikata veitsellä pois). Hän ostaa itselleen aina samaa valkoista leipää (kauratyynyjä) koska ruisleipä/täysjyvä on ehdoton hyi! Kerran ostin itsekin huomaamatta vaaleaa leipää, jossa oli pienen pieniä porkkananpaloja, ja mies tietysti valitti tästäkin, että miksi ostin oksettavaa porkkanaleipää.

Aloin sanomaan miehelle, että tekee omat ruokansa kun mikään ei hänelle kelpaa. Kaikki on aina liian tulista, liian mautonta, tarvii lisää suolaa, liian makeaa, ei tarpeeksi lihaa jne. Koskaan ei ole kehunut mistään, vaan aina jotain pitäisi poistaa tai lisätä. Äitinikin tekemästä ruoasta hän kehtasi valittaa, joten en kehtaa enää ottaa miestä mukaan kun mennään kyläilemään.

Lisäksi mies ei koskaan siivoa jälkiään. Kaikki jää siihen, mihin ne on laitettu, esim. teepussit kasaantuu pöydälle jos en niitä siivoa, lautanen jää pöytään ruoan jälkeen jotta hänen ei tarvitse tiskata. Pyykkikonetta ei osaa käyttää, eikä halua opetella kun on liian vaikeaa. Välillä käy suihkussa 4 päivän välein.

Joudun aina hoitamaan miehen asioita, koska hän ei ymmärrä tai "ei osaa" koska nettisivut ja ohjeet on liian vaikeat ymmärtää. Olen hoitanut hänen työkkäriasioita Kelassa, avasin uuden puhelinliittymän yms.

Nyt kun on työttömänä, niin tottakai pelailee tietokoneella yömyöhään joka helvetin päivä, ja nousee joskus puolenpäivän aikaan. Ja kirsikaksi kakun päälle.. Kun mies osti uuden tietokoneen osina, niin mun piti opetella miten se kasataan. Mies alkoi kiukuttelemaan kun kone ei lähtenyt päälle, eikä ymmärtänyt mitkä johdot menee mihinkin ja parkui kun en koskaan auta häntä. No, minäpä sitten täysin tietokoneista täysin entuudestaan tietämättömänä luin ohjekirjaa ja sain johdot oikeille paikoilleen.

Tämän miehen kanssa oleminen on saanut mut tajuamaan, etten koskaan halua lapsia. Olen jo kokenut äitiyden tämän mieslapsen kanssa, ja olen saanut tarpeekseni.

Herranjumala tee itsellesi palvelus ja lähde pian!

Ne bulevardien vierellä sijaitsevat ravintolat on tarkoitettu turisteille. Paremmat löytyvät pikkukatujen varsilta.

Vierailija kirjoitti:

Hitto kun en enää löydä sitä artikkelia googlesta, kun kaikki makuaistihäiriöihin liittyvät artikkelit tuppaa liittymään nykyään koronaan, MUTTA muutama vuosi sitten törmäsin artikkeliin, jossa kerrottiin että pienellä prosentilla ihmisillä on häiriö makuaistissaan, jolloin lähes kaikki maistuu pahalta. Eikä tässä tarkoiteta sitä, ettei ole vaan tottunut erilaisiin ruokiin. Ehkä miehelläsi on tälläinen makuaistihäiriö?

Tarkoitatko sellaista, että on makunystyröitä kielessä niin tiheästi, että maistaa kaiken tosi tarkasti ja vahvana?

Googlettaa voi niin, että laittaa miinusmerkin kiinni siihen sanan eteen, jota ei halua esiintyvän. Esimerkiksi näin:

makuaistihäiriö -korona

Geeneillä on myös vaikutuksensa ainakin kitkerien makujen osalta, eli kaikki eivät nirsoile todellakaan pikkumaisuuttaan.

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/supermaistaja_sylkee_pa…

Teiltä kaikilta nirsojen poikaystävien ja aviomiesten tyttöystäviltä ja vaimoilta haluaisin kuulla, oletteko käyneet miehen kotona syömässä, siis vanhempien luona, ja jos olette, niin missä vaiheessa seurustelua. Millainen kokemus se vierailu oli, millaista ruokaa tarjoiltiin? Söikö koko perhe samanlaista "lapsellista" pöperöä kuin kuvailemanne poikaystävät / aviomiehet? Jos tarjottiin, niin enpä ihmettele, jos miehen ruokatottumukset ovat kovin rajoittuneet ja kehittymättömät. Ja vielä: onko noilla "pikku-ukkeleilla" jotain koulutustakin peruskoulun jälkeen ja ovatko asuneet jo useamman vuoden omillaan, vain asuvatko edelleen mamman helmoissa, vaikka omakin kämppä olisi? Ainokaisia? Ainoa poika?

Tosin ei se koulutuskaan aina takaa kovin sivistyneitä ruokailutapoja ja kaikkiruokaisuutta. Tulee entisestä työpaikasta mieleeni parikin korkeakoulututkinnon suorittanutta "porsasta". Ruokalassa lautanen lastattiin niin täyteen tyyliin Ruotsinlaiva, että reunimmaiset pyrkivät jo putoilemaan pois. Pöytään päästyään nämä miekkoset ottivat haarukan ja muussasivat kaiken yhdeksi mössöksi, jonka sitten kauhoivat vauhdilla suuhunsa pelkällä haarukalla. Pöytäseurueen muiden jäsenten ruokahalu ei ainakaan kasvanut moisesta. Ja mikä vielä mainittakoon, niin molemmat olivat perheellisiä miehiä, mutta naisen jalostava vaikutus ei ollut tehonnut kumpaankaan. En tullut koskaan tietämään, olivatko isän vai äidin ruokailutavat vaikuttaneet enemmän lapsiin. 

Itellä on palkka 10e tunti. Tienään kuussa karkkirahoja lähinnä. Ei nyky ostovoimalla mies voi syödä kuin aikuinen saati käydä syömässä edes. Miehistä on tehty ostovoimalla poikia.