Muuten hyvä mies, mutta syö pelkkiä ns. lasten ruokia

Minulle nirso kumppani on ongelma ihan jo (tulevien) lasten takia. En halua opettaa lapsille huonoja ruokailutottumuksia, koska lapsena opitut tottumukset jatkuvat vahvasti aikuisuuteen. Samalla tavalla en halua opettaa lapsia myöskään esimerkiksi napostelemaan telkkarin ääressä, koska siitäkin tavasta on vaikea päästä eroon. Olen itse terve ja hoikka ja minulle on tärkeää että muu perhe olisi yhtä hyvinvoiva.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen myös miehen, joka syö juuri noita aloituksessa mainittuja mässyjä päivittäin ja lisäksi Hesburgerin ruokia viikottain. Mikään muu ei kelpaa ja kaikki rehut ovat "rusakoille". Lisäksi polttaa tupakkaa ja juo runsaasti kaljaa. On kyllä lihava ja aika heikossa hapessa oleva kolmekymppinen mies.

Onkohan hän sellainen viinin tavoin ikääntyvä hopeakettu =)

Tästä keskustelusta tulikin mieleen kun olin nuorempana miehenä tutustunut lähes 40v naiseen. Ekana aamuna hän kysyi että mitä haluaisit aamupalaksi. Kysyin, että "onko sulla muroja"? Tämä huvitti häntä kovasti ja sanoi seuraavalla tapaamisella, että hänen kaveritkin olivat huvittuneet suuresti "uudesta nuoresta poikaystävästä, joka syö vielä muroja".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmistumisen jälkeen muutimme kaupunkiin X.

Tutustuimme siellä naapurin insinööri-lastentarhanopettaja -pariskuntaan, joilla oli samanikäiset lapset. Muuten mukavaa porukkaa, mutta mies-insinööri oli aivan mahdoton ruokiensa kanssa, kun muutamia kertoja kyläiltiin. Söi lasten ranskalaiset ja nakit/lihapullat.

Jätti aikuisten ruoat väliin, salaatteihin ei koskenut, koska hän ei syö pupujen ruokaa ja puput ei aja hänen autolla, tajusitteko? Hhheheheheheh. Joka kerta sama ”vitsi”.

Grillimakkaraa piti olla aina ja kalja kuului juoda pullon suusta, ruokapöydässäkin.

Nyttemmin tuosta aikaa jo useampi vuosi ja asumme eri kaupungeissa, eikä kyläillä enää.

Mitä on lasten ranskalaiset ja lasten lihapullat? Onko niitä siis erikseen aikuisille, vai tarkoititko että lapset jäivät ilman ruokaa kun mies söi heidän ruuat?

Lapsille tehdyt ruoat, joita/jotka mies söi mieluummin kuin ns aikuisten ruokia.

Tein eilen tulisen nachopellin. Kelpaako vai oletko kenties kranttu?

En katsoisi tuollaista ukkoa viikkoakaan. Minulla on kaveri jonka kanssa olen ollut matkoilla pariin otteeseen mutta tuskin lähden enää. Hänellä on allergioita joille ei tietenkään voi mitään mutta ne muut päähänpinttymät.. ei voi syödä esim. mitään kasviksia/marjoja/hedelmiä koska ei tykkää. Voi elää vaikka viikon ranskalaisilla, sipseillä ja jäätelöllä. Eikä siinä mitään mut joka ruokailun aikana valittaa kaikesta mikä vähänkään poikkeaa tuosta pyhästä kolminaisuudestaan - ei sellaista jaksa kukaan pidemmän päälle.

Olisihan tuo turn offi jos nainen kävisi ylenkatsomaan jotain niin yksilökohtaista ja triviaalia seikkaa kuin ruokatottumukset.

Sienet oliivi juustot? Nekö ovat terveellisempiä kuin spagetti jauhelihakastikkeella tai nallepuuro sokerilla? Ensinnäkin sienet, hyi hitto. Oliivi yök! Kyllä nyt perus salaatin syö kunhan ei ole just jotain sipuli sieni mössöä.

Ja ravintolaruoka, miksi niin epäterveellistä täytyy ihmisen syödä? Vielä pahan makuista.

Vierailija kirjoitti:

Ja ravintolaruoka, miksi niin epäterveellistä täytyy ihmisen syödä? Vielä pahan makuista.

Mistä olet saanut käsityksen, että kaikki ravintolaruoka on epäterveellistä?

Olen 46v mies ja syön tässä teidän kiusaksi Jacky -makupaloja. Se näissä kyllä on, että ovat pieniä purkkeja verrattuna tavallisiin "aikuisten" jogurttipurkkeihin. Tämäkin on taas päinvastoin, kasvaville lapsille pitäisi olla ne isommat annokset, aikuisilla kasvaa vain maha jos syö niitä isoja aikuisten annoksia.

Ei olisi turn off. Vaikuttaa rennolta tyypiltä eikä miltään tiukkapipoiselta kuivakkaalta vihannekselta. Mikään ei ole yhtä paha turn off kuin juuri tuollainen tiukkapipo joka nalkuttaa ruoasta.

Vierailija kirjoitti:

Tästä keskustelusta tulikin mieleen kun olin nuorempana miehenä tutustunut lähes 40v naiseen. Ekana aamuna hän kysyi että mitä haluaisit aamupalaksi. Kysyin, että "onko sulla muroja"? Tämä huvitti häntä kovasti ja sanoi seuraavalla tapaamisella, että hänen kaveritkin olivat huvittuneet suuresti "uudesta nuoresta poikaystävästä, joka syö vielä muroja".

No munkin lähes viisikymppinen mies syö joka ikinen aamu ennen töihin lähtöä kipollisen riisimuroja maidon ja hillonokareen kanssa. Ja aina syö sen pikkulusikalla.

On kyllä aika lapsellinen tapa munkin mielestä. No raahaan sitten riisimuroja kaupasta kotiin, kerran toinen niistä tykkää. 😁

Jos ei miehessä muuta vikaa ole, niin on sitten aika hyvä mies.

Luin ap:n tekstiä ja kun pääsin nalle puuroon asti repesin! Kunnon naurut tälle päivälle:)

En lukenut koko ketjua, mutta miten tämä ilmeni, että mikään erikoisempi ei kelpaa?

Jos tekisitte yhdessä jotain niin eikö muka edes suostuisi maistamaan? Tai jos menisitte ulos syömään, niin eikö nyt edes tilanteeseen sopivasti ja kohteliaasti voisi syödä jotain muutakin kuin nakkeja ja ranuja...

Joskus noilla poikamiehillä saattaa olla vähän yksipuoliset tottumukset, että ruoka on just kalapuikkoja ja ranskiksia . En näkis ongelmana, jos suostuu maistamaan ja kokeilemaan, jos ei missään tapauksessa ja tää on ehdotonta niin en jaksais.

Tunnen yhden tapauksen, joka on todella nirso näin pitkällä aikuisiällä. Ei tykkää eikä maista mitään uutta, ei syö mitään tuoretta ruokaa. Kaikki roskaruoka ja eines menee, eikä niiden sisältöjä mieti yhtään.

Oli kyllä kurja olla yhdessä reissussa, kun häntä kiinnosti hakea ruokaa mukaan hotellihuoneeseen tyyliä KFC/pizza hut/Mc joku tuttu mättöpaikka. Itse olisin halunnut istua iltaa viineineen ja tunnelmoida reissussa kerrankin monta tuntia.

Karmea ristiriita ainakin itselleni on se, että joku ei ymmärrä ulkona syömisen päälle. Että ei ole "mitään järkeä" istua pari tuntia syömässä. Ruoan kuuluu olla nopeasti saatava, iso kasa polttoainetta.

Ei toimi mulle, mutta voin tietysti nirsonkin mukaan välillä joustaa.

Nirsous on kamala tapa, joka opitaan lapsuudenkodissa.

Hieman OT mutta kaikki eivät osaa arvostaa hyvää ruokaa ja vaivaa jota sen tekemiseen kuluu.

Tapailin joskus miestä, joka hihkui että haluaa naisen, joka tekee ruokaa!

Tein hänelle vähistä rahoistani alku-, pää ja jälkiruoan ja mitä teki mies.

Emme asuneet yhdessä (tän olis jotenkin voinut ymmärtää sillon), tuli ruokapöytään ilman paitaa ja kyynärpäät pöydällä lusikoi laiskasti suuhunsa tekemäni ruoan. Sen jälkeen rojahti sohvalle valittamaan kesäpäivän kuumuutta.

V*ttu mikä ääliö, ei edes kiitosta sanonut vaikka olin oikeasti nähnyt vaivaa ja panostanut musiikkeineen kynttilöineen.

Jos siis ongelma on se, ettei osaa arvostaa niin TURN OFF.

Siis mun lähes kolmekymppinen mies on aivan samanlainen mieslapsivätys. Mietin eroa kirjaimellisesti joka päivä ja uskon, että siihen pian päästään. Vihannekset jää syömättä, pihvi syödään ketsupin kanssa ja kaakaota, mehua ja energiajuomaa kittaillaan, koska kerrostalon vesi on kuulemma niin pahan makuista ja hajuista. Mitään uutta ruokaa ei kokeilla koska aivan liian erilaista. Esim. ruskea kastike on liian eksoottista hänelle, ja makkaraa ja  perunaa ei saa sekoittaa. Keitot on pahhaa, koska liian vetisiä, paitsi hernekeitto, joka on ällöttävää koska se on viemärin väristä. Mokkapaloista hän kaivertaa suklaapäällisen pois koska se maistuu kahville ja on liian makeaa. Vähäkin tulisuus ruoassa on sietämätöntä. Hän heitti paketillisen kanan rintapaloja roskiin koska niissä oli valkoisia krämmäleitä (kaiketi ihoa tai rasvaa, noita on aina rintapaloissa ja ne kannattaa vaan leikata veitsellä pois). Hän ostaa itselleen aina samaa valkoista leipää (kauratyynyjä) koska ruisleipä/täysjyvä on ehdoton hyi! Kerran ostin itsekin huomaamatta vaaleaa leipää, jossa oli pienen pieniä porkkananpaloja, ja mies tietysti valitti tästäkin, että miksi ostin oksettavaa porkkanaleipää.

Aloin sanomaan miehelle, että tekee omat ruokansa kun mikään ei hänelle kelpaa. Kaikki on aina liian tulista, liian mautonta, tarvii lisää suolaa, liian makeaa, ei tarpeeksi lihaa jne. Koskaan ei ole kehunut mistään, vaan aina jotain pitäisi poistaa tai lisätä. Äitinikin tekemästä ruoasta hän kehtasi valittaa, joten en kehtaa enää ottaa miestä mukaan kun mennään kyläilemään.

Lisäksi mies ei koskaan siivoa jälkiään. Kaikki jää siihen, mihin ne on laitettu, esim. teepussit kasaantuu pöydälle jos en niitä siivoa, lautanen jää pöytään ruoan jälkeen jotta hänen ei tarvitse tiskata. Pyykkikonetta ei osaa käyttää, eikä halua opetella kun on liian vaikeaa. Välillä käy suihkussa 4 päivän välein.

Joudun aina hoitamaan miehen asioita, koska hän ei ymmärrä tai "ei osaa" koska nettisivut ja ohjeet on liian vaikeat ymmärtää. Olen hoitanut hänen työkkäriasioita Kelassa, avasin uuden puhelinliittymän yms.

Nyt kun on työttömänä, niin tottakai pelailee tietokoneella yömyöhään joka helvetin päivä, ja nousee joskus puolenpäivän aikaan. Ja kirsikaksi kakun päälle.. Kun mies osti uuden tietokoneen osina, niin mun piti opetella miten se kasataan. Mies alkoi kiukuttelemaan kun kone ei lähtenyt päälle, eikä ymmärtänyt mitkä johdot menee mihinkin ja parkui kun en koskaan auta häntä. No, minäpä sitten täysin tietokoneista täysin entuudestaan tietämättömänä luin ohjekirjaa ja sain johdot oikeille paikoilleen.

Tämän miehen kanssa oleminen on saanut mut tajuamaan, etten koskaan halua lapsia. Olen jo kokenut äitiyden tämän mieslapsen kanssa, ja olen saanut tarpeekseni.

Kalapuikot best.

Tapailin 30-vuotiasta miestä ja kun ekaa kertaa menin hänen asunnolleen, kutsuttuna, hän tarjoaa kebab-puikkoja ja ranskalaisia. Joo en gurmeeta oottanut, mutta jos tuon ikäinen ei osaa/halua tehdä kunnollisempaa ruokaa kun deitti tulee ekaa kertaa kylään, niin ei ole mun homma opettaa.

Nykyinen mieheni hurmasi ekalla vierailullani itsetehdyllä lasagnella. Oikoen tehty valmispaketin avulla, mutta oli kuitenkin nähnyt vaivan ja ihan ite laittanut. Että kyse oli ehkä kuitenkin viitseliäisyydestä ja halusta, kuin ravintolakokin taidoista.