Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Muuten hyvä mies, mutta syö pelkkiä ns. lasten ruokia
Mikään erikoisempi tai mausteinen ei kelpaa.
Aamiaiseksi syö suklaamuroja, jacky makupaloja tai nalle-puuroa sokerilla. Päivällä ja illalla nakkeja, ranskalaisia, spagettia. Näihin lisää runsaasti ketsuppia ja sekoittaa sellaiseksi mössöksi.
En pysty kuvittelemaan että kävisimme jossain ulkona syömässä, koska närppisi kaikki "pahat" osat lautasen reunalle tai paperiin. Näitä ovat siis kaikki vihannekset ja kala, sienet, oliivit, juustot, muut kastikkeet paitsi tomaattipohjaiset...
Olisiko teille turn-off?
Kommentit (928)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surullista että jopa tommosesta ihminen arvotetaan "epänormaaliksi" tai et on turn off. Minuun ei vaikuttas mitenkään, koska mulle tärkeämpää miehessä on hänen luonteensa, entä mitä se syö. Inhoan juuri tällaista arvottamista epänormaalin/normaalin mittakaavoissa. Koska mikä nyt oikeesti on "normaalia"? Sitäpä voi miettiä, koska valitettavasti meillä ihmisillä on omat piirteemme ja mitä haluamme mieluiten esim. syödä.
Tällaisen ihmisen kumppaniksi sopii toinen suurinpiirtein samankaltainen. Jos taas toiselle terveellinen ruoka on tärkeä arvo niin kyllä sitä kumppaniksi mieluiten ottaa sellaisen, joka ajattelee samoin tavoin. Samoin kulinaristille, jolle ruoka on elämys eikä vain mahantäytettä sopii paremmin kumppaniksi joku ruuan suhteen kokeilunhaluisempi. Itse kokkailen joka lähes joka päivä jotain ruokaa, jota en ole ennen kokeillut. On suomalaista, meksikolaista, aasialaista, persialaista, karibialaista, afrikkalaista, intialaista, italialaista ja milloin mitäkin ruokaa ja samoin käyn usein ulkona syömässä etnisissä ravintoloista. Mielestäni olisi jotenkin surullista, jos en voisi jakaa noita ruokaelämyksiä kumppanin kanssa ja kokkaisin sitten aina vain itselleni kun kumppani lämmittäisi niitä ranskalaisia.
Kirjoitin just ton ylimmän kommentin ja oon justiisa semmone ihminen joka ei tee kahteen kertaan samaa ruokaa ja silti hyväksyn jos se kumppani haluaa syyä aina sitä samaa. Siinäpähä syö. Mää voin tehä itelleni mitä haluan, mutta mulle kumppanin syömiset ei oo ongelma vaikka ite teen aina erilaisia ruokia. 😀
Mulle tuo olisi kyllä pitemmän päälle ongelma jo edellä mainitun lisäksi siinäkin mielessä, että joutuisin joka päivä kokkaamaan itse. Itse haluan kumppanin, jonka kanssa kokkausvastuu menee suurin piirtein puoliksi. En jaksa uskoa, että mies jonka ruokavalio on noin suppea pahemmin muillekaan kokkailee. Toiseksi arvostan myös terveyttä ja en halua, että kumppani sairastuu huonon ruokavalion vuoksi enkä myöskään halua opettaa lapsilleni tuollaisia arvoja, että vihannekset nypitään pois ruuasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseä ei ns. "lasten ruoka" haittais jos valmistaa itse alusta alkaen mutta jos pelkällä pakettiruoalla mennään niin en ala katteleen.
Täällä on selkeästi nakkipastaketsuppi mies tiggeröitynyt pahasti, koska hänen ruokavaliotaan arvostellaan :D Pakko H***itella ja ulista, että olkaa sitten yksinäisiä katkeria akkoja niih, kyllä minä pidän ketsuppini!!
Kyllä nyppii ja omakin mies on lapsellinen nirsoilija, mutta kyllä muakin himottais syödä aamupalaksi jacky-makupaloja ja suklaa muroja. Pidemmän päälle vaan tulee huono olo ja terveys menee niin jätän syömättä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on selkeästi nakkipastaketsuppi mies tiggeröitynyt pahasti, koska hänen ruokavaliotaan arvostellaan :D Pakko H***itella ja ulista, että olkaa sitten yksinäisiä katkeria akkoja niih, kyllä minä pidän ketsuppini!!
"Täällä on selkeästi nakkipastaketsuppi mies tiggeröitynyt pahasti", "että olkaa sitten yksinäisiä katkeria akkoja niih". Veikkaus mieheltä että sinun "nakkiin tai ketsuppiin" ei tule kukaan nainen koskemaan ikinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Makuasioista ei voi kiistellä kun ei mielipideasioistakaan joten kysymys sinäänsä ihan turha ja ei kerro ihmisestä yhtään mitään.
En syö itsekään oliiveja tai sieniä. En syö myöskään äyriäisiä, nilviäisiä, tai hampaissa nitkuvaa lihaa. Tästä syystä en niitä myöskään ravintolassa tilaa,
joten ei tarvitse siirrellä niitä lautasen reunalle.
Minulle ei ole mikään "arvo" että katsotaan ja kuunnellaan kun toiset ihmiset syö. Itselleni tuoka on syömistä varten, eikä sitä varten että lautanen edessä vain puhutaan tuntitolkulla ruuan jäähtyessä. En koe mitään tarvettä puhua ruoka suussa, saati kuunnella hörppimistä ja nieleskelyä kun joku hotkaisee päästäkseen "keskustelemaan päivänpolttavista aiheista" ruokapöydässä.
Itse tykkään että jos syödään, niin syödään ensin ja jutellaan sitten vaikka kahvin kanssa syönnin jälkeen.
Mistään arvoista tämä ei kerro hölkkäsen pöläystä. Arvo ei tarkoita sitä että vie vaikka sukat pesukoneeseen heti käytön jälkeen, eikä laita niitä pyykkikoriin. Se on vain tapa miten ihminen tekee, ei mikään elämän arvo.
Nirsoa miestä en kylläkään katselisi, yksi sellainen minulla on ollut, ja se oli kyllä lapsellista.
On eri asia jos ei tykkää jostain ruuasta, kuin se että osoittaa mieltään nyrpistellen "yök pahaa ruokaa!"
Nykyinen mieheni syö kaikkea ruokaa, vaikak ei tykkäisikään, niin alas menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Makuasioista ei voi kiistellä kun ei mielipideasioistakaan joten kysymys sinäänsä ihan turha ja ei kerro ihmisestä yhtään mitään.
Miten niin ei voi? Mietihän uudestaan :D Se on suurinpiirtein ainoa asia mistä kiistellään :D
Valmistumisen jälkeen muutimme kaupunkiin X.
Tutustuimme siellä naapurin insinööri-lastentarhanopettaja -pariskuntaan, joilla oli samanikäiset lapset. Muuten mukavaa porukkaa, mutta mies-insinööri oli aivan mahdoton ruokiensa kanssa, kun muutamia kertoja kyläiltiin. Söi lasten ranskalaiset ja nakit/lihapullat.
Jätti aikuisten ruoat väliin, salaatteihin ei koskenut, koska hän ei syö pupujen ruokaa ja puput ei aja hänen autolla, tajusitteko? Hhheheheheheh. Joka kerta sama ”vitsi”.
Grillimakkaraa piti olla aina ja kalja kuului juoda pullon suusta, ruokapöydässäkin.
Nyttemmin tuosta aikaa jo useampi vuosi ja asumme eri kaupungeissa, eikä kyläillä enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo 80-luvun sinappimainoksessa sanottiin, että kahta en vaihda. Yksi on omavalintainen ruoka, ja toinen...
Jos pahalle antaa pikkusormen, se vie koko käden, eli akkojen ei pidä antaa vaikuttaa miehen elämään millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surullista että jopa tommosesta ihminen arvotetaan "epänormaaliksi" tai et on turn off. Minuun ei vaikuttas mitenkään, koska mulle tärkeämpää miehessä on hänen luonteensa, entä mitä se syö. Inhoan juuri tällaista arvottamista epänormaalin/normaalin mittakaavoissa. Koska mikä nyt oikeesti on "normaalia"? Sitäpä voi miettiä, koska valitettavasti meillä ihmisillä on omat piirteemme ja mitä haluamme mieluiten esim. syödä.
Ehkä kyse ei ole "normaaliudesta" vaan siitä ettei tavat ja tottumukset käy yksiin. Jos itse arvostaa monipuolista ruokaa ja ruokakulttuuria ja toinen ei, se on vähän sama asia kuin että itse arvostaa hiljaisuutta ja toinen tykkää jatkuvista taustaäänistä ( esim. radio, tv tms.). Kumpikin on "normaalia" mutta kumpikaan ei ehkä halua luopua omasta arkipäiväisestä nautinnosta. Silloin kantsii vaan etsiä paremmin yhteensopiva ihminen.
Jos yhteensopivuus on noinkin pienestä kiinni, kuin ruokatottumuksista nii ok. Itteä ei vaan kiinnostas vaikka toinen vetäis kaikki päivät HK:n sinistä vaikka ite tykkäisin ranskalaisesta keittiöstä. Mulle tommonen on vaa yksinkertaisesti aivan sama.
Ruokatottumukset kertovat todella paljon myös ihmisen muista arvoista. Arvostetaanko terveellisiä elintapoja? Arvostetaanko ympäristöä ja suositaan lähiruokaa? Arvostetaanko uusia kokemuksia? Arvostetaanko perinteitä? Arvostetaanko keskustelua ruokapöydässä vai syödäänkö mieluummin telkkarin edessä? jne. jne.
Jaa, ei taida ruoan HINTAKAAN olla kaikille täysin yhdentekevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En edes tiedä, mitä on Nalle-puuro.
Moskan syöminen vaikuttaa kuvottavalta.
Vierailija kirjoitti:
Valmistumisen jälkeen muutimme kaupunkiin X.
Tutustuimme siellä naapurin insinööri-lastentarhanopettaja -pariskuntaan, joilla oli samanikäiset lapset. Muuten mukavaa porukkaa, mutta mies-insinööri oli aivan mahdoton ruokiensa kanssa, kun muutamia kertoja kyläiltiin. Söi lavsten ranskalaiset ja nakit/lihapullat.
Jätti aikuisten ruoat väliin, salaatteihin ei koskenut, koska hän ei syö pupujen ruokaa ja puput ei aja hänen autolla, tajusitteko? Hhheheheheheh. Joka kerta sama ”vitsi”.
Grillimakkaraa piti olla aina ja kalja kuului juoda pullon suusta, ruokapöydässäkin.
Nyttemmin tuosta aikaa jo useampi vuosi ja asumme eri kaupungeissa, eikä kyläillä enää.
Tsiisus sentään toi pupu-juttu. Kyllä naurattaa ja varsinkin jos joku kertoisi sen joka kerta.
Juntti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistumisen jälkeen muutimme kaupunkiin X.
Tutustuimme siellä naapurin insinööri-lastentarhanopettaja -pariskuntaan, joilla oli samanikäiset lapset. Muuten mukavaa porukkaa, mutta mies-insinööri oli aivan mahdoton ruokiensa kanssa, kun muutamia kertoja kyläiltiin. Söi lavsten ranskalaiset ja nakit/lihapullat.
Jätti aikuisten ruoat väliin, salaatteihin ei koskenut, koska hän ei syö pupujen ruokaa ja puput ei aja hänen autolla, tajusitteko? Hhheheheheheh. Joka kerta sama ”vitsi”.
Grillimakkaraa piti olla aina ja kalja kuului juoda pullon suusta, ruokapöydässäkin.
Nyttemmin tuosta aikaa jo useampi vuosi ja asumme eri kaupungeissa, eikä kyläillä enää.
Tsiisus sentään toi pupu-juttu. Kyllä naurattaa ja varsinkin jos joku kertoisi sen joka kerta.
Juntti.
Joo tuollainen "vitsi" on ihan yhtä hauska kuin että mulla on ketsuppia salaattina.
Vierailija kirjoitti:
Valmistumisen jälkeen muutimme kaupunkiin X.
Tutustuimme siellä naapurin insinööri-lastentarhanopettaja -pariskuntaan, joilla oli samanikäiset lapset. Muuten mukavaa porukkaa, mutta mies-insinööri oli aivan mahdoton ruokiensa kanssa, kun muutamia kertoja kyläiltiin. Söi lasten ranskalaiset ja nakit/lihapullat.
Jätti aikuisten ruoat väliin, salaatteihin ei koskenut, koska hän ei syö pupujen ruokaa ja puput ei aja hänen autolla, tajusitteko? Hhheheheheheh. Joka kerta sama ”vitsi”.
Grillimakkaraa piti olla aina ja kalja kuului juoda pullon suusta, ruokapöydässäkin.
Nyttemmin tuosta aikaa jo useampi vuosi ja asumme eri kaupungeissa, eikä kyläillä enää.
Mitä on lasten ranskalaiset ja lasten lihapullat? Onko niitä siis erikseen aikuisille, vai tarkoititko että lapset jäivät ilman ruokaa kun mies söi heidän ruuat?
Käykää perinpohjainen ruoka keskustelu. Miten selviätte, jos perheessä kumpikin syö omaa ruokaansa. Saattaa onnistua hyvinkin.
Kuulostaa hyvältä, jos hän on kaikin puolin fiksu ja hyvä mies.
Millainen hän on muuten? Tekeekö uusia juttuja vai kaavoihin kangistunut? Onko mitään merkkejä autismista? Muu kuin tuo ruoka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surullista että jopa tommosesta ihminen arvotetaan "epänormaaliksi" tai et on turn off. Minuun ei vaikuttas mitenkään, koska mulle tärkeämpää miehessä on hänen luonteensa, entä mitä se syö. Inhoan juuri tällaista arvottamista epänormaalin/normaalin mittakaavoissa. Koska mikä nyt oikeesti on "normaalia"? Sitäpä voi miettiä, koska valitettavasti meillä ihmisillä on omat piirteemme ja mitä haluamme mieluiten esim. syödä.
Ehkä kyse ei ole "normaaliudesta" vaan siitä ettei tavat ja tottumukset käy yksiin. Jos itse arvostaa monipuolista ruokaa ja ruokakulttuuria ja toinen ei, se on vähän sama asia kuin että itse arvostaa hiljaisuutta ja toinen tykkää jatkuvista taustaäänistä ( esim. radio, tv tms.). Kumpikin on "normaalia" mutta kumpikaan ei ehkä halua luopua omasta arkipäiväisestä nautinnosta. Silloin kantsii vaan etsiä paremmin yhteensopiva ihminen.
Jos yhteensopivuus on noinkin pienestä kiinni, kuin ruokatottumuksista nii ok. Itteä ei vaan kiinnostas vaikka toinen vetäis kaikki päivät HK:n sinistä vaikka ite tykkäisin ranskalaisesta keittiöstä. Mulle tommonen on vaa yksinkertaisesti aivan sama.
Jo kielenkäyttösi kertoo siitä, että näin varmasti on, kuten kerrot. Tällaiset ”ihan sama” -ihmiset ja ”ei kiinnosta” -tyypit sopivat varmasti hyvin yhteen. Lika barn leka bäst.
Moni meistä on kuitenkin tottunut hieman toisenlaiseen elämään, jossa ruoka ei ole pelkkää tankkaamista yksin television tai älylaitteen ääressä.
En usko, että parisuhdetta kannattaa aloittaa, jos heti kättelyssä on tehtävä valtavia kompromisseja. Maailma on täynnä ihmisiä eikä epäsopiviin ihmissuhteisiin kannata väkisin lähteä.
Olen huomannut et just monilla miehillä on tätä, että jätetään esim. tomaatit ja kala ja syödään vain jotain ketsuppia ja kalapuikkoja. Omassa ikäluokassa on ollut ilmeisesti tavallista, että lapsuudenkodissa syötiin yksipuolisesti tyyliin makaronia, eikä kovin paljon vihanneksia. No vanhemmat oli silloin muutenkin poissaolevampia.
Alue: Aihe vapaa
Ruokatottumukset kertovat todella paljon myös ihmisen muista arvoista. Arvostetaanko terveellisiä elintapoja? Arvostetaanko ympäristöä ja suositaan lähiruokaa? Arvostetaanko uusia kokemuksia? Arvostetaanko perinteitä? Arvostetaanko keskustelua ruokapöydässä vai syödäänkö mieluummin telkkarin edessä? jne. jne.