Lue keskustelun säännöt.
Miksi pienet kunnat kitisevät väestökadosta, eivätkä tee asialle mitään?
22.01.2021 |
Säännöllisesti saa lukea uutisista, kuinka pienissä kunnissa kitistään väestökadosta. Nyt pinnalla on lukiolaisten puute. Tähän mennessä on saatu kuulla mm. matalasta syntyvyydestä, lakkautettavista kyläkouluista ja väestön väärästä ikärakenteesta, kun työikäiset lähtevät muualle, miehille ei kunnissa riitä naisia ja iso osa ihmisistä on eläkeiässä tai hyvää vauhtia saavuttamassa sen.
Miksi pienet kunnat kitisevät tästä aiheesta? Ei väestön väheneminen ole mikään yllätys, vaan on jatkunut jo vuosikymmeniä. Minusta hyvä kysymys on, miksei näille asioille ole tehty mitään, vaikka väestönkato on ollut tiedossa?
Kummasti luulen, että seuraavat tekijät houkuttaisivat uusia kuntalaisia:
-Kunnan oma lapsiraha kaikille perheille, joissa on vähintään yksi alle 18 v lapsi/nuori. Rahaa saisi pari tonnia vuodessa. Maksaminen päättyy nuoren täysi-ikäistyessä, mutta tuskinpa nuori jättäisi lukiota/ammattikoulua tuolloin kesken.
-Kuntaan laadukkaat päiväkoti/koulupalvelut. Ei mitään homeisia tiloja, vaan ajanmukaiset tilat. Päiväkotien osalta joustoa aikatauluihin, jotta vanhemmat voivat käydä naapurikunnassa töissä ja hakea lapsen työpäivän päätteeksi. Koulupäivän oheen lapsille/nuorille harrastustoimintaa, kerhoja ja muuta iltapäivän ajaksi.
-Muutamia hyviä harrastusmahdollisuuksia kuntaan, esimerkiksi kunnostetut ulkoliikuntapaikat ja joku sisähalli harrastamiseen/koulun sali aktiivisempaan käyttöön. Kesäksi saisi avattua kivan kausikahvilan jne.
-monissa kunnissa on upeaa luontoa ja erilaisia luontokohteita: näiden aktiivisempi mainostaminen
-Etätyömahdollisuuksien parantaminen: hyvät nettiyhteydet ja muut. Etätöiden lisäksi kannattaisi satsata siihen, että esim. pienyrittäjät (käsityöläiset yms) voisivat helposti tehdä töitä kunnan alueella ja postittaa helposti tuotteet asiakkaille.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei tarvitse enää pikkukuntia. Elämme jo 2000 luvulla.
Maamme ylisuuri kuntamäärä pönkittää taantunutta ja pö(l)höä kepuvaltaa ja on jäänne hevosliikenteen ajoilta, 40....50 kuntaa riittäisi hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Kapanteri.- kirjoitti:
Kuntien pitäisi voida erikoistua, esim. minä en tarvitsisi Alkoa, soskua, kouluja, kirjastoa,
Radikaali ehdotus, mutta tätä voisi lähteä kehittämään! Jos konkurssi on jo ovella, niin mitä väliä vaikka laittaisikin ne viimeiset hilut kaikki samaan koriin. Esim. joku kunta panostaisi vaikka hyvinvointiin, palkkaisi oman joogaopen ja ilmaiset joogat kaikille halukkaille. Sitä Alkoa ei tosiaan tarvittaisi, kun kunnan asukkaat eivät juuri tuota palvelua käyttäisi.
Itse muutin juuri pienestä kunnasta, joka on vaarassa joutua ns. Kriisikuntamenettelyyn, mutta sitä siirrettiin koronan vuoksi.
Palveluissa ovat töissä kotipaikkakuntalaiset ja ulkopaikkakuntalaiset, jotka eivät totuuden nimissä pääse muualle töihin eli palveluiden laatu on, mitä on. Tätä kukaan ei uskalla sanoa ääneen.
Valtaosa väestöstä on myös vanhempaa porukkaa.
Osa ihmisistä ovat fiksuja ja lähtevät. Osa jäävät, jossa ei ole mielestäni mitään järkeä, vaikka pieni kotikunta olisi tunnearvoltaan kuinka rakas, koska pienet kunnat menevät nurin ennemmin tai myöhemmin.
1000e vuodessa, oletan että miinus verot? Käytännössä käteen jää, mitä, 600-700e. Eli kuukausitasolla kymppejä. Tuohon hintaan en lastani laita homeiseen päivähoitoon ja kouluun, ilman kunnollisia harrastusmahdollisuuksia olevaan peräkylään, mistä pitäisi jokatapauksessa muutta opiskelupaikan perässä muualle. Voi toki vetää jonkinlaisia vanhempia puoleensa, mutta kyllä (todennäköisesti myös kuntien itse toivomilla muuttajilla) edes nipinnapin keskituloisella työssäkävijällä on varaa perheensä elättää ilman ylimääräisiä kymppejäkin. Varsinkin, kun ne työt sitten on yleensä ikävä kyllä muualla, kun näillä olemattomilla porkkanoilla houkuttelevilla kuolevilla kunnilla.