Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vuokralla asuja heittää rahaa hukkaan. Onko näin oikeasti?

Vierailija
21.01.2021 |

Usein täälläkin on esitetty väite, jonka mukaan vuokralla asuminen on rahan hukkaamista ja omistusasuminen tulee pidemmän päälle selvästi edullisemmaksi. Rupesin vähän laskeskelemaan, onko näin oikeasti, jos omistusasunnon ostamisen sijaan sijoittaakin rahat pörssiosakkeisiin.

Jotta asiaan tulisi jotain konkretiaa, laskin, paljonko olen puolisoni kanssa käyttänyt rahaa nykyiseen omistusasuntooni vuosien varrella (säästöt, lainojen lyhennykset ja korot, suuremmat korjaukset ja sellaiset menot, jotka vuokralla asuessa yleisesti kuuluvat asunnon vuokraan - esim. lämmitys). Vähensin tästä summasta sen, paljonko olisimme vuosittain maksaneet vuokraa samankokoisesta asunnosta. Vuokran arvioimiseen käytin Tilastokeskuksen tilastoja siitä, mikä on ollut keskimääräinen vapaarahoitteisten asuntojen neliövuokra pääkaupunkiseudulla. Tilastokeskuksen tilasto alkaa vuodesta vasta 1990, joten käytin sitä hintaa myös vuosille 1985-1989. Tältä osin laskelmani on siinä mielessä teoreettinen, että vuokra-asuntoja oli 1980-luvulla todella huonosti saatavissa, jos ei kuulunut johonkin erikoisryhmään (esim. opiskelijoihin).

Puolisoni osti ensiasunnokseen kaksion hyvästä espoolaislähiöstä vuonna 1985 ja maksoi siitä 300 000 mk. Minä tulin kuvioihin pari vuotta myöhemmin. Vuonna 1990 myimme kaksion ja hankimme sen tilalle lähistöltä rivitalokolmion. Vuonna 1998 hankimme espoolaiselta (hyvin joukkoliikenneyhteyksien varrella olevalta) omakotitaloalueelta tontin, johon rakennutimme omakotitalon. Se valmistui 2001. Myimme rivitalokolmion ja muutimme omakotitaloon, jossa asumme edelleen. Rahoitimme omakotitalon osin säästöillä ja osin lainalla, jonka maksoimme loppuun vuonna 2006.

Laskin tosiaan vuosi vuodelta, paljonko käytimme vuosittain rahaa näihin asuntoihin vuoteen 2006 asti. Vähensin siitä, paljonko olisimme maksaneet vuokraa samankokoisesta asunnosta vuosittain. Tutkin sitten, mikä olisi nykyinen (vuoden 2020 lopun) sijoituksen arvo, jos vuosina 1985-2006 olisimme sijoittaneet saman rahasumman vuosittain hyvin hajautetusti suomalaisiin pörssiosakkeisiin ja pitäneet sijoituksen tähän asti. Vuosilta 1985-1997 en valitettavasti löytänyt tarkkoja lukuja, joten arvioin vuosituotoksi 6 %. Indeksien perusteella tämä on selvästi alakanttiin, mutta indekseistä on vaikea päätellä tarkkaa vuosituottoa, koska ilmeisesti HEX-yleisindeksissä Nokian paino on ollut näinä vuosina suuri.

Vuosilta 1998-2020 löytyi hyvin helppo tapa arvioidan tuottoa: Seligsonin Suomi-indeksirahaston, joka nimenomaan sisältää hyvin hajautetun salkun suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeita, keskimääräinen vuosituotto on tänä aikana ollut 8,21 %. Niinpä käytin näiltä vuosilta vuosituottoarviona 8 %.

Laskelmani lopputulos: jos olisimme omistusasunnon hankkimisen sijaan asuneet vuokralla, sijoittaneet suomalaisiin pörssiosakkeisiin ja pitäneet nämä osakkeet tähän asti, osakesalkun arvo olisi nyt vähän päälle miljoona euroa. Siitä tulevilla osingoilla maksaisi jo aika mukavan vuokra-asunnon vuokraa.

Toki meillä on edelleen se omakotitalo, mutta sen arvo on vähän alle puoli miljoonaa, siis selvästi vähemmän kuin mitä osakesalkun arvo olisi.

Kommentit (228)

Vierailija
201/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas tämä keskustelu venähtänyt, vaikka onhan tämä toki erinomainen aihe keskustella, koska ei tähän kysymykseen ole yhtä oikeaa (tai väärää) vastausta; -asuttava ja elettävä sitä on kuitenkin jossain... 

Yliopisto-opiskelija

Ei heitä rahaa hukkaan, vaan se menee asumiseen, ihan samalla tavalla kuin omistusasunnossa. Nyt on ollut jo pitkään vuokralaisten markkinat ja asuntoja vuokrataan edulliseen hintaan Helsingin ulkopuolella. Asunnoista Suomessa on ylitarjotaan.

Tuo vuokraan hukkaan heitetty raha-ajatusmalli sopi vielä 80-90-luvulle, jolloin asunnoista oli pulaa Suomessa, mutta 2000-luvulla näin ei ole ollut ja moni joutuu myymään asunnon alle ostohinnan ja korjauksiin laitetut rahat.

Tällä hetkellä vuokra-asuminen on edullisin asumismuoto, jos ylimääräistä rahaa, kannattaa sijoittaa pörssiosakkeisiin, metsään tai maapohjaan.

Samoin se omassa asuva voi sijoittaa ylimääräiset rahat vaikka osakkeisiin ja samalla asua mukavammin;)

Vierailija
202/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vuokralla en pääsisi ikinä nykyisen tasoiseen asuntoon. Ei tällaisia kukaan vuokraa, ihan sama tuleeko voittoa vai tappiota kun varaa on. 

Tämä on ainoa hyvä puoli omistusasumisesta, kun sitä ei laske rahassa tai sijoituksena, vaan asumisen tasona ja mukavuutena, josta on valmis maksamaan ylimääräistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
203/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Espoossa on vuokrattavana 3 rivari/paritalokaksiota ja 4 kolmiota ja kaikki ovat käpäsiä eli vuokraus ei ole edes vaihtoehto.

Vierailija
204/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minullakin on sellainen kokemus, että kaikki omistusasunnon kulut yhteensä ovat yhtä suuria kuin vastaavan asunnon vuokra naapuritaloyhtiössä (SATO). Samalla laina lyhenee 700€/kk, eli omistusasuminen on huomattavan edullista suhteessa vuokralla asumiseen. 

Ihmiset usein haluavat usein paremman tasoisen omistusasunnon, kuin minkälaisessa asunnossa asuisivat vuokralla. Se tietenkin maksaa. Omistusasunto on hyvä sijoitus, mutta siinä asuminen on sitten taas kuluttamista! 

Toinen asia on se, ettei lainaa kannata välttämättä maksaa kokonaan pois. Lainan voi neuvotella uudestaan jossain vaiheessa ja siihen voi myös pyytää lyhennysvapaita (kun tarpeeksi suuri osa velasta on jo maksettu). Näin saa kivasti pelimerkkejä myös pörssiin sijoitettavaksi. Velattoman asunnon tuottoa onkin epäreilua verrata pörssiyritysten tuottoihin, koska kaikilla pörssiyhtiöilläkin tulosta kasvatetaan velkarahalla.

Vierailija
205/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas tämä keskustelu venähtänyt, vaikka onhan tämä toki erinomainen aihe keskustella, koska ei tähän kysymykseen ole yhtä oikeaa (tai väärää) vastausta; -asuttava ja elettävä sitä on kuitenkin jossain... 

Yliopisto-opiskelija

Ei heitä rahaa hukkaan, vaan se menee asumiseen, ihan samalla tavalla kuin omistusasunnossa. Nyt on ollut jo pitkään vuokralaisten markkinat ja asuntoja vuokrataan edulliseen hintaan Helsingin ulkopuolella. Asunnoista Suomessa on ylitarjotaan.

Tuo vuokraan hukkaan heitetty raha-ajatusmalli sopi vielä 80-90-luvulle, jolloin asunnoista oli pulaa Suomessa, mutta 2000-luvulla näin ei ole ollut ja moni joutuu myymään asunnon alle ostohinnan ja korjauksiin laitetut rahat.

Tällä hetkellä vuokra-asuminen on edullisin asumismuoto, jos ylimääräistä rahaa, kannattaa sijoittaa pörssiosakkeisiin, metsään tai maapohjaan.

Samoin se omassa asuva voi sijoittaa ylimääräiset rahat vaikka osakkeisiin ja samalla asua mukavammin;)

Kaikilla se ei ole mahdollista, jos ostaa asunnon velaksi, niin kuin aloituksesta ymmärsin.

Se ylimääräinen raha menee asuntolainan lyhennykseen ja korkoihin, jotka voivat olla 5v päästä mitkä tahansa.

Tilastojen mukaan sijoitusasuntojen tuotto on vain 2-4% eli sitä vasten katsottuna vuokra-asuminen on edullisempaa, kuin omistusasuminen. Suurin osa sijoitusasunnoista on velattomia.

Vierailija
206/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vuosilta 1985-1997 en valitettavasti löytänyt tarkkoja lukuja, joten arvioin vuosituotoksi 6 %.

Aika sijoitusvelho oletkin, kun uskallat arvioida itsellesi 6% tuoton välille 1988-92.

Sillä välillä kun pörssi tippui 75% ja iso osa yhtilöistä ei maksanut osinkoja monena vuotena.

Miltäs laskelma näyttää, jos et tee tuota 6% tuotto-oletusta tuolla välillä?

Ja miltäs se näyttää, jos olisit vuodesta 2006 alkaen sijoittanut omistusasumisella säästämäsi rahat?

Miksi et muuten niin tehnyt?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
207/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä tällaiset vertailut perustuvat siihen, että molemmissa on kuukusikustannukset suunnillee samat. Mutta koska jossakin on asuttava joka tapauksessa näillä levyesasteilla, muuaman vuosikymmenen päästä omistusasujalla on sitten se velaton asunto. Tetenkin molemmissa tapauksissa voi kaiken ylimääräisen laittaa pörssiin.

Ap, sinun laskelma sisältää paljon teoriaa. Kuten kerroit, vuokra-asuntoja ei käytännössä ollut paljoa saatavilla laskelmasi alkuvuosina. Täten kilpailutilanne kahden vuokralaisen välillä olisi helposi nostanut vuokria korkeammaksi. Jos olisitte asuneet vuokralla, olisitte saattaneet joutua muuttamaan useammin kuin nyt mutitte, mikä olisi lisännyt kustannuksia. En tiedä, onko yleistä, että lämmitysulut kuuluvat vuokraan, mutta minulla ei ole vuokralla asuessani kuulunut, sen olen maksanut erikseen.

Entä miten 90-luvun lama vaikutti pörssiin, oliko samanlaisia totaalisia "katovuosia" kuin 2008? Selison on perustettu 1997, joten sitä ennen indeksiin suoraan sijoitaminen taisi olla hankalaa. tietenkin olisit voinut ostaa Nokiaa isolla kädellä, mutta sen arvo on nyt huomattavan pieni vuosituhannen vaihteeseen nähden. 

Minun vahva veikkaus on, että olet teoretisoinut liikaa, mikä vääristää totuutta. Mutta voi myös olla, että teillä on sattunut asunnon kanssa poikkeuksellisen huono tuuri, ja olette joutuneet remontoimaan keskimääräistä enemmä, mikä on lisännyt omistusasumisen kustannuksia.

Vierailija
208/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se, kumpi on kannattavampaa, asunnon vuokraaminen vai omistaminen, riippuu niin monesta asiasta. Asunnon omistamista suosivat perustelevat asiaa sillä, että maksavat itselleen - aivan kuin yhtiövastiketta ei olisi olemassakaan. Yhtiövastike on kuin vuokra, joskin yleensä jonkin verran pienempi summa kuin vuokra. Omistusasuja maksaa myös remontit ja uudet jääkaapit ja muut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
209/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Monesti unohtuu, että jos 'sijoittaa pörssiosakkeisiin saman rahan', niin kuinka monella on se 200 tonnia käyttää niihin osakkeisiin? Lisäksi jossain pitää myös asua, joten sijoituksen poikimista odotellessa saa lapioida koko ajan rahaa vuokraloodille, tämä pitää vähentää siitä sijoitustuotosta. Omistuasunto kelpaa myös lainan vakuutena suoraan 75 prosenttiin arvosta ja ennen jopa 90 prosenttiin asti ja tällä hetkellä kun korot on nollassa, niin itse ainakin mieluusti pidän 300 tonnia nollakorkoista asuntolainaa ja sen lisäksi sijoitan tulot pörssiin.

Kun ottaa vielä myyntivoiton verotuksen huomioon, niin varmaan ihan absoluuttisesti laskin tällä korkotasolla jos vivuttaa asunnon, niin omistusasuminen on hieman kannattavampaa, mutta voiko sitä toteuttaa riippuu elämäntilanteesta.

Ottamatta muuten kantaa kirjoitukseesi, pörssiosakkeitakin voi käyttää sijoituslainan vakuutena.

Vierailija
210/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No täytyy sanoa että syy miksi asutaan vuokralla on raha. Alueella jossa haluamme asua, vastaavan asunnon kk kulut olisi nyt noin 1500e/kk(rivari 4h+k) ja remontteja kohta kaikkiin alueella tulossa. Nyt asutaan vuokralla 1150e. 

Täällä on asunnot kalliita, tällaista rivari neliötä ei saa alle 300t, saattaa olla jopa reilusti enemmän. Ja ovat jo remontin tarpeessa nekin.

Teidän ongelma on siinä, että olette auttamatta myöhässä. Ei ensiasunnoksi osteta neljän huoneen rivaria vaan yksiö tai kaksio. Se myydään aikanaan, jolloin siihen rivariin ei enää tarvita sitä 300 t lainaa vaan vähemmän. Me asutaan 400 t euron tuliterässä talossa, mutta tämä on mahdollista vain, koska molemmat oli aikanaan ostaneet sen oman kaksionsa joiden myynnistä saatiin puolet asunnon hinnasta kasaan. (Asumisen kulut on nyt muuten 550 eur kuussa. Tähän päälle toki lainanlyhennys, mutta sehän ei ole kustannus).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
211/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen muutaman vuoden päästä oman asuntoni omistaja. Sen jälkeen asun yhtiövastikkeella, joka on tällä hetkellä vähän yli 200e. Olen asunut nuorempana vuokralla niin kauan, että niillä rahoilla olisi maksanut parikin yksiötä. Tämän asunnon aikana saan "pakkosäästettyä" sen verran mitä asunto maksaa. Joku päivä voin siis elää säästöjeni varassa hieman leveämmin. Loppuu se iänikuinen kitkuttaminen.

Harmittaa vaan ne vuokranantajien taskuun heitetyt rahat. Kitkuttaminen olisi loppunut viimeistään parikymmentä vuotta sitten, jos olisi ollut mahdollisuus saada silloin asuntolainaa. Ei ollut kuitenkaan takaajia, enkä osa-aikatyötä tekevänä yksinhuoltajana saanut omavastuuta kokoon.

Vierailija
212/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Se, kumpi on kannattavampaa, asunnon vuokraaminen vai omistaminen, riippuu niin monesta asiasta. Asunnon omistamista suosivat perustelevat asiaa sillä, että maksavat itselleen - aivan kuin yhtiövastiketta ei olisi olemassakaan. Yhtiövastike on kuin vuokra, joskin yleensä jonkin verran pienempi summa kuin vuokra. Omistusasuja maksaa myös remontit ja uudet jääkaapit ja muut.

Kun olin asunut 15 vuotta omillani laskin yhteen maksamani jutut, olin tienannut 10 000 euroa. Eli vuokralla-asujan olisi pitänyt sijoittaa vastaavasti sen verran, että tuotto kattaisi 15 vuoden vuokrat plus 10 000 e. Pääomani oli silloin noin 80 - 100 000.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
213/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vuosilta 1985-1997 en valitettavasti löytänyt tarkkoja lukuja, joten arvioin vuosituotoksi 6 %.

Aika sijoitusvelho oletkin, kun uskallat arvioida itsellesi 6% tuoton välille 1988-92.

Sillä välillä kun pörssi tippui 75% ja iso osa yhtilöistä ei maksanut osinkoja monena vuotena.

Miltäs laskelma näyttää, jos et tee tuota 6% tuotto-oletusta tuolla välillä?

Ja miltäs se näyttää, jos olisit vuodesta 2006 alkaen sijoittanut omistusasumisella säästämäsi rahat?

Miksi et muuten niin tehnyt?

Jos tarkastellaan keskimääräistä vuosituottoa välillä 1985-1998, ei ole olennaista se, mikä on ollut tuotto välillä 1988-92, jos kurssit ovat vuodesta 1992 nousseet vuoteen 1998 niin, että vuonna 1998 kurssit ovat selvästi korkeammalla kuin vuonna 1985. Vuoden 1997 lopussa HEX-yleisindeksi oli 3250, kun se kesäkuussa 1990 oli 956. Valitettavasti vuodelta 1985 ei vielä noteerattu HEX-indeksiä, mutta käytin sen sijaan Unitaksen yleisindeksiä sen tutkimiseksi, miten kurssit ovat kehittyneet väillä 1985 - kesäkuu 1990. Unitas-yleisindeksi oli noussut tällä välillä 233:stä 552,5:een. KOPin yleisindeksi oli noussut vielä vähän tätä enemmän. Jos katsoisin pelkästään näiden pörssi-indeksien muutosta, voisin laskea siitä, että Helsingin pörssin osakkeiden keskimääräinen vuosituotto ilman osinkoja välillä 1985-1998 on ollut 17 %. Tätä ei voi kuitenkaan laskea suoraan näin, koska tänä aikana Nokian osakkeiden suuri osuus pörssikaupan arvosta vääristi indeksejä. Niinpä päädyin hyvin konservatiiviseen oletukseen, että vuosituotto oli 6 %. Olen kyllä valmis korjaamaan tämän, jos joku esittää pätevän lähteen paremmalle arviolle.

Yhteen viestiin ja laskelmaan en saanut kaikkea. Tuota 2006 jälkeen olevaa tilannetta kommentoinkin jo, että osakesijoitusskenaariossa meillä olisi vuonna 2006 jo ollut yli puolen miljoonan arvoinen osakesalkku, jonka osingoilla olisi maksanut aika ison osan vuokrasta. Rahaa olisi siis jäänyt sijoitettavaksi melkein yhtä paljon kuin omistusasumisessa, vaikka olisimmekin asuneet vuokralla, mutta alkuperäinen osakesalkku olisi kasvanut sitten paljon hitaammin, kun sen osingot olisikin käytetty vuokranmaksuun.

Ap

Vierailija
214/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jossain pikkupaikkakunnan alueilla asunnoilla ei ole mitään arvoa kun kukaan ei halua sinne muuttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
215/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minullakin on sellainen kokemus, että kaikki omistusasunnon kulut yhteensä ovat yhtä suuria kuin vastaavan asunnon vuokra naapuritaloyhtiössä (SATO). Samalla laina lyhenee 700€/kk, eli omistusasuminen on huomattavan edullista suhteessa vuokralla asumiseen. 

Ihmiset usein haluavat usein paremman tasoisen omistusasunnon, kuin minkälaisessa asunnossa asuisivat vuokralla. Se tietenkin maksaa. Omistusasunto on hyvä sijoitus, mutta siinä asuminen on sitten taas kuluttamista! 

Toinen asia on se, ettei lainaa kannata välttämättä maksaa kokonaan pois. Lainan voi neuvotella uudestaan jossain vaiheessa ja siihen voi myös pyytää lyhennysvapaita (kun tarpeeksi suuri osa velasta on jo maksettu). Näin saa kivasti pelimerkkejä myös pörssiin sijoitettavaksi. Velattoman asunnon tuottoa onkin epäreilua verrata pörssiyritysten tuottoihin, koska kaikilla pörssiyhtiöilläkin tulosta kasvatetaan velkarahalla.

Sinä et lainkaan huomioi lainkaan korjauskuluja, sillä ei riitä, että vain ssuntolainaa lyhennetään tai maksetaan kokonaan pois.

Esim. Julkisivu remontti 10-15v välein

Ikkunat ja ulko-ovet 20-25v välein

Hissirempat 25-30v välein

Sauna ja pyykinpesukoneet

Putkirempat 30-40v välein

Sähkötyöt jne.

Joku putkiremppa kolmioon voi maksaa 70.000-90.000€.

Jos vanha talo, niin rempat maksavat pitkällä aikavälillä enemmän kuin aikoinaan ostohinta. Tämä tahtoo monelta unohtua.

Samoja remppa tarpeita on myös okt.ssa.

Vierailija
216/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen muutaman vuoden päästä oman asuntoni omistaja. Sen jälkeen asun yhtiövastikkeella, joka on tällä hetkellä vähän yli 200e. Olen asunut nuorempana vuokralla niin kauan, että niillä rahoilla olisi maksanut parikin yksiötä. Tämän asunnon aikana saan "pakkosäästettyä" sen verran mitä asunto maksaa. Joku päivä voin siis elää säästöjeni varassa hieman leveämmin. Loppuu se iänikuinen kitkuttaminen.

Harmittaa vaan ne vuokranantajien taskuun heitetyt rahat. Kitkuttaminen olisi loppunut viimeistään parikymmentä vuotta sitten, jos olisi ollut mahdollisuus saada silloin asuntolainaa. Ei ollut kuitenkaan takaajia, enkä osa-aikatyötä tekevänä yksinhuoltajana saanut omavastuuta kokoon.

On harhaa kuvitella, että asuisit hoitovastikkeella, sillä myös asunnoilla on elinkaarensa, ellei niitä välillä korjata.

Esim. julkisivu, sähköt, katto, ikkunat jne.

Ja usein asunnon uudelleen maksaminen alkaa n. 20-25v päästä uudisrakentamisesta.

On suuri harha, kun ostaa asunnon, että maksu olisi siinä. Ei ole. Se on ikuinen projekti, jopa seuraavalle sukupolvelle, kun joku perii sen. Ja useimpien tuttavapiirissä on vanhojen asuntojen perijöitä, jotka nyt ovat perinnön takia ongelmissa, kun asuntoa ei saa myytyä, eikä vuokrattua.

Vierailija
217/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yleensä tällaiset vertailut perustuvat siihen, että molemmissa on kuukusikustannukset suunnillee samat. Mutta koska jossakin on asuttava joka tapauksessa näillä levyesasteilla, muuaman vuosikymmenen päästä omistusasujalla on sitten se velaton asunto. Tetenkin molemmissa tapauksissa voi kaiken ylimääräisen laittaa pörssiin.

Ap, sinun laskelma sisältää paljon teoriaa. Kuten kerroit, vuokra-asuntoja ei käytännössä ollut paljoa saatavilla laskelmasi alkuvuosina. Täten kilpailutilanne kahden vuokralaisen välillä olisi helposi nostanut vuokria korkeammaksi. Jos olisitte asuneet vuokralla, olisitte saattaneet joutua muuttamaan useammin kuin nyt mutitte, mikä olisi lisännyt kustannuksia. En tiedä, onko yleistä, että lämmitysulut kuuluvat vuokraan, mutta minulla ei ole vuokralla asuessani kuulunut, sen olen maksanut erikseen.

Entä miten 90-luvun lama vaikutti pörssiin, oliko samanlaisia totaalisia "katovuosia" kuin 2008? Selison on perustettu 1997, joten sitä ennen indeksiin suoraan sijoitaminen taisi olla hankalaa. tietenkin olisit voinut ostaa Nokiaa isolla kädellä, mutta sen arvo on nyt huomattavan pieni vuosituhannen vaihteeseen nähden. 

Minun vahva veikkaus on, että olet teoretisoinut liikaa, mikä vääristää totuutta. Mutta voi myös olla, että teillä on sattunut asunnon kanssa poikkeuksellisen huono tuuri, ja olette joutuneet remontoimaan keskimääräistä enemmä, mikä on lisännyt omistusasumisen kustannuksia.

Joo, sanoin itsekin, että laskelmani on sikäli teoreettinen, että 1980-luvulla vuokra-asuntojen saatavuus oli heikko. Mutta arvioidut vuokrat vuodesta 1990 lähtien perustuvat Tilastokeskuksen lukuihin.

Ainoa remontointi/korjauskustannus laskelmassani on rivariasuntoon vuonna 1997 teettämämme kylppäriremontti, joka maksoi 10 000 markkaa. Mutta sen sijaan korkoihin meni tarkasteluaikanani rahaa paljon enemmän kuin nykyisin. Pahimmillaan maksoimme asuntolainasta 16 %:n korkoa, mutta tätä kesti onneksi vain vuoden ajan. Toisaalta korkojen lasku on puolestaan nostanut omistusasuntojen hintoja selvästi, kun ihmiset pystyvät ottamaan selvästi suurempia lainoja.

Olen moneen otteeseen ajatellut itse, että olimme tosi onnekkaita, kun vuonna 1998 ostimme 380 000 markalla omakotitalotontin, jonka arvo on nyt noin 200 000 euroa (lähistöltämme on myyty viimeisen parin vuoden aikana tontteja, joten siksi pystyn arvioimaan tontin arvon aika hyvin). Olimme toki onnekkaita siinä mielessä, että saimme rakennettua hyvälle paikalle juuri meille sopivan talon. Mutta jos asiaa katsoo puhtaasti taloudelliselta kannalta, tilanne näyttääkin toiselta. Ostimme tontin sitä varten säästämillämme rahoilla, joten meillä olisi ollut realistinen vaihtoehto jäädä asumaan aikaisempaan asuntoomme ja sijoittaa rahat. Jos olisimme sijoittaneet tämän summan Seligsonin Suomi indeksirahastoon, olisi sijoituksen arvo tänään 405 000 euroa, siis kaksinkertainen tonttiin verrattuna. Verojen jälkeenkin rahaston myynnistä jäisi käteen (hankintahintaolettamaa käyttämällä) 322 000 euroa.

Ja tämä Seligsonin indeksirahasto on tässä minulla esimerkkinä vain siksi, että sen arvon kehitys kuvaa hyvin sitä, miten hajautettu sijoitus suomalaisiin pörssiosakkeisiin on kehittynyt. En siis ole valinnut rahastoa sillä perusteella, että se on jälkikäteen arvioituna tuottanut hyvin. Moneen muuhun sijoituskohteeseen sijoittamalla olisi tienannut paljon enemmän, mutta en halunnut tässä tarkastella mitään onnenkantamoisia, vaan tavallista pörssisijoittamista.

Ap

Vierailija
218/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jossain pikkupaikkakunnan alueilla asunnoilla ei ole mitään arvoa kun kukaan ei halua sinne muuttaa.

Eikä tarvitse olla edes pikkupaikkakunta, vaan Uudenmaan ulkopuolella esim. Nokia, Jyväskylä jne. Ja jos vielä kysymyksessä on 20 vanhempi asunto, niin ei saa edes omiaan takaisin. Ja suurin ongelma, jos sattuu perimään asunnon, kun maksettavana on perintövero ja asunnon kulut. Ei saa myytyä, eikä edes vuokrattua.

Vierailija
219/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei heitä. Omistusasuja maksaa talonsa kolme kertaa remontteina ja lainan korkoina, ja jäännösarvo sillä elementtiluukulla 30 vuoden kuluttua on nolla niinkuin kaikella käyttötavaralla joka ei ile antiikkia.

Vierailija
220/228 |
22.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on OKT Helsingissä. Vastaavalla sijainnilla saman kokoisen ja ikäisen OKT vuokra on Etusivun mukaan 3000 eur/kk. Omassani lainan korkokulut alle 100 eur / kk ja sähkö, vesi, jäte ym. kuluihin menee max 600 eur/kk (tässä kausivaihtelua). Vaikka laittaisin vielä 1000 eur/kk säästöön tulevia remontteja varten, on asuminen omassa silti 1300 eur/kk halvempaa kuin vuokralla. Lisäksi kun tontti on oma, voi olla varma että kiinteistöllä on arvoa jäljellä kun sen aikanaan haluaa myydä.

Nykyisillä asumiskustannuksilla saisin Helsingistä vuokralle vain pienen kerrostaloasunnon, johon 5 henkinen perhe ei edes kunnolla mahdu. Meille omistusasuminen tuo asumiseen sellaista väljyyttä ja laatua, jota ei vuokramarkkinoilta ole samaan hintaan saatavissa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi neljä seitsemän