Lue keskustelun säännöt.
Parisuhde autistisen miehen kanssa
19.01.2021 |
Kokemuksia? Ns korkeafunktioinen, ei "näy" ensikättelyssä. Uskomattoman intohimoinen ja empaattinen mutta loukkaantuu herkästi, mitään miehelle tärkeää ei pysty edes loogisilla syillä arvostelemaan ilman että se menee ihon alle. Ymmärtää asiat hellyyttävän kirjaimellisesti, ei kannata pyytää hyppäämään lähijunaan :) Tulevaisuus mietityttää ja mahdolliset yhteiset lapset jos niitä siunaantuisi, tiedän että mies on sisaruksistaan toimintakuntoisin, esim. nuorin veljensä ei puhu sanaakaan eikä kykene toimimaan arjessa ilman avustusta.
Kommentit (102)
Onnittelut. Kohta saat hoitaa miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, olen samanlainen kuin miehesi ja parisuhteeni ovat olleet niin haastavia, etten pysty niihin lainkaan!
Seurustelin tällaisen ihmisen kanssa vuosikymmenen, ja olisin jatkanutkin, mutta hän valitettavasti päätyi lähtemään oman käden kautta parempiin ympyröihin. Meni hyvin, koska en itsekään haaveillut koskaan yhteiskuntariippuvaisesta suorituselämästä. Mitä ihanin ihminen, mutta sai loppuun saakka pahoja raivokohtauksia. Ei ollut väkivaltainen, verbaalisesti tosin jopa tuhoava. Traumat saivat tämän vihan kääntymään aina itseään vastaan ja itsetuhoisuudeksi. Tuskin koskaan tulen rakastetuksi enää niin syvästi kuin hänen toimestaan tulin:
En voi suositella. Kommunikaatio ei miehen kanssa toimi ollenkaan ja jatkuvasti saa olla perustelemassa normaaleja asioita. Todella rankkaa. Lisäksi epäilen, osaisiko hän olla empaattinen, jos vaikka sairastuisin vakavasti.
Mun mieheni samanlainen. Erittäin hyvä aviomies ja isä. Vaatii sinulta ymmärtämistä, miksi hän käyttäytyy kuten käyttäytyy. Samoin vuosien aikana voit ohjata häntä oppimaan erilaisten tunnetilojen yms käsittelyä. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi toimia ihan hyvin. Löytyy haasteita ja hyviä puolia. Ei ole oikeaa vastausta, riippuu hänestä, riippuu sinusta.
Osaako autistimiehenne kehua teitä? Entä miten seksuaalisuus, ovatko vähemmän halukkaita, kun normimiehet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein lapset semmoisen kanssa. Kun asiat olivat hyvin niin hän oli ihanin ihminen mitä on. Jos tuli vastoinkäymisiä tai elämäntilanteeseen muutoksia, niin hän sulkeutui lähes täysin jopa viikoiksi. Nämä persoonan muutokset olivat niin rajuja ja pelottavia, että jätin hänet niiden takia. Hän ei itsekkään tiennyt autismistaan ennen kuin lapsi joutui testeihin. Jos olisin tiennyt mitä nyt tiedän, niin ehkä en olisi jättänyt. Lapset ovat samanlaisia kuin isänsä, mutta sietävät muutoksia hiukan paremmin.
Jos ei välitä tasavertaisesta suhteesta ja on valmis olemaan se suhteen kantava voima niin mikäpä siinä. Mutta muuten kehotan välttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on asperger. Meillä on neljä lasta ja isänä mies on poikkeuksellisen rakastava ja lapsilleen omistautunut. Parisuhteessa on omat vaikeutensa, mutta missäpä suhteessa ei olisi. En vaihtaisi.
Tämä nyt on vain yksi ainoa kokemus, mutta tuttavapariskunnan mies oli tuollainen, heidän ensimmäinen lapsi normaali, toinen lapsi täysin puhumaton, kaiken kontaktin ulottumattomissa oleva. Enempää lapsia eivät uskaltaneet tehdä.
Voi olla periytyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asperger on autismin kirjoa. Asperger diagnoosia ei enää tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö teitä häiritse, että miehenne ei ymmärrä joitain asioita? Vaikka olisi siis ns. normaalimmasta päästä eli töissäkäyvä ja koulutettu? Pystyttäkö elämään normaalia elämää?
Vierailija kirjoitti:
Eikö teitä häiritse, että miehenne ei ymmärrä joitain asioita? Vaikka olisi siis ns. normaalimmasta päästä eli töissäkäyvä ja koulutettu? Pystyttäkö elämään normaalia elämää?
Eiväthän normaalitkaan ymmärrä kaikkea.
Mun miehellä asperger (joo, tätä diagnoosia ei enää tehdä, mutta mieheni diagnosoitiin silloin, kun tällainen dg oli vielä olemassa) näkyy eniten käytännön asioissa. Rutiineissa, joustamattomuutena, kömpelyytenä. Myös sosiaalisen vuorovaikutuksen erilaisuutena.
Kaikki nämä ovat asioita, joihin olen ihan hyvin sopeutunut. Puhumme asioista suoraan ja näin vältetään väärinkäsitykset arkisissa jutuissa ja esim. parisuhteessa. Erilainen ajattelutapa on myös rikkaus, miehellä on asioihin usein vähän tavallisesta poikkeava kulma tai suhtautuminen, joten koen hänen avartavan omaa maailmaani ja ajattelutapaani.
Miehelläni on myös koulutus ja hyvä työ, hän pärjää niissä erittäin hyvin. En koe, että mies ymmärtäisi vähemmän kuin muut ihmiset, pikemminkin päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Eikö teitä häiritse, että miehenne ei ymmärrä joitain asioita? Vaikka olisi siis ns. normaalimmasta päästä eli töissäkäyvä ja koulutettu? Pystyttäkö elämään normaalia elämää?
Jos muuttaa vaikka ihan toisenlaisen kulttuurin maahan niin ei silloinkaan voi ymmärtää kaikkia asioita, jonkun täytyy opastaa että missä jonotetaan ja kelle puhutaan. Paikallisillehan se on itsestäänselvää.
Ja onhan neurotyypillisilläkin paljon väärinymmärryksiä ja ylianalysointeja keskenään, joskus sosiaalisiin ongelmiin ei ole mitään oikeaa ratkaisua.
Oikeudenmukaisia ja herkkiä. Vastapuolena joustamattomuutta ja lapsenomaista, narsistista kiukkua pienistä asioista. Joskus autistisilla ihmisillä on taipumusta ottaa joku henkilö erityisen mielenkiinnon kohteekseen ja sen henkilön jumalaista asemaa ja mielipiteitä ei kannata epäillä.
Mieheni on itse epäillyt jo pitkään autismikirjon häiriötä itsellään. Jokin aika sitten hän teki ihan vaan netistä testin ja sai korkeat pisteet. Testi nyt tuskin on kovinkaan luotettava, mutta ainakin suuntaa antava. Hän on myös erityisherkkä.
Hänellä on kausittain vaihtuvia mielenkiinnon kohteita, joihin uppoaa täysin. Tiedonjano on silloin valtava. Hän viihtyy vallan hyvin omassa parhaassa seurassaan eikä kaipaa muita. Ystäviä hänellä on pari, joita näkee harvoin.
Parisuhteessamme minulta vaaditaan välillä paljonkin joustavuutta, mutta olen tottunut siihen. Mieheni hyviä puolia ovat lojaalius, auttavaisuus ja rehellisyys.
ei toimi