Avovaimo ottanut tietämättäni kymppitonneja velkaa

Ongelmia lienee kaksi

1. yleinen luottamus avokin taloustaitoihin. Minkä suuruisia pommeja mahdollisesti jatkossa?

2. akuutti tilanne: pystyykö avokki pikavippiensä lisäksi hoitamaan asuntolainan ja tasapuolisesti osallistumaan päivittäiskulutuksen rahoittamiseen?

Ei se miehelle kuulu . Jos maksaa asuntoa puolet ei muu kuulu kun ei ole aviopari .

No jos mies kovasti haluaa reissuun niin menee yksin tai varakkaana maksaa naiselleen matkan myös jos naisen rahat menee velkoihin.[/quote]

------------------

Näinkin käydä voi. Joko reissaa nykyisen naisen kanssa tai sitten uuden naisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä?? Eihän kenenkään tarvitse olla rahankäytöstään tilivelvollinen omista rahoistaan/veloistaan niin kauan, kuin et ole virallisena lainatakaajana.

Vai rahan takiako hänet valitsit.

Parisuhteessa jossa yhteistä omaisuutta, niin minusta kyllä toisen raha-asiatkin on hyvä tietää ja terveeseen suhteeseen kuuluu avoimuus.

ei silti tarvi kaikkea toisen raha-asioista tietää.

Kyllä täysin holtiton rahankäyttö ja hallitsematon velkaantuminen vähän kuuluu sille kumppanillekin, jos ollaan kuitenkin yhdessä vastuussa satojen tuhansien asuntolainasta.

Vierailija kirjoitti:

Viisi vuotta sitten häitä suunnitellessa kumppani tunnusti häpeillen, että hänellä on 5000 euroa velkaa. Ensimmäistä lasta odottaessa haettiin asuntolainaa, ja hän joutui tunnustamaan velan paisuneen 15 000 euroon. Peliongelmaa ei kuulemma ole, rahat menneet arjen rahoittamiseen ja myöhemmin velkakierteen paikkaamiseen uusilla veloilla. Aina kuitenkin selvisi yhteisistä laskuista. Kunnes tuli se hetki, ettei enää selvinnyt. Nyt uhkaa ulosotto ja viisihenkisen perheen kodin menetys. Perheen nuorin on vasta puoli vuotta.

Joo, oli tässä paljon omaakin typeryyttä mukana. Lapsenomaista toivoa että jotenkin hän saa asiat ratkaistua eikä tähän pisteeseen tultaisi. Mutta tämä tiedoksi niille, jotka ihmettelee miten ne kumppanin velat muka suhteeseen liittyy. Liittyy ne siten, että elämän jakaminen ja kenties perheen perustaminen ihmisen kanssa joka ei osaa hallita raha-asioitaan on ihan hirveä riski.

Ja vaikka puhutaan, että omaisuus ja velat on erillisiä, niin ei se ihan niin yksinkertaista käytännössä ole. Kun toisen maksukyky loppuu niin se myös loppuu. Yhteisvastuulliset velat kaatuu toisen osapuolen niskaan, mutta omaisuus ei välttämättä jakaudu sen mukaisesti. Siinähän sitten maksat yksin asuntolainaa kämpästä, josta 50% on toisen. Omistussuhteita ei saa jälkikäteen korjattua ilman massiivisia veroseuraamuksia ja pankin lupaa. Taloudellisesti on huonommassa asemassa kuin yksinhuoltaja, koska yh-korotuksia tai elareita ei saa vaikka elätettäviä on yksi enemmän.

Kuten sanoin, omaa typeryyttä ja sokeutta on ollut monessa käänteessä mukana. Mutta tästä tilanteesta käsin tuntuu absurdilta lukea kommentteja, joissa ihmetellään miten ne kumppanin velat liittyy omaan elämään. Ei ne liitykään jos kumppani selviytyy niistä ja samalla yhteisistä kuluista. Ne kymppitonnien pikavipit ei vaan yleensä kieli kovin hyvistä rahankäyttötaidoista. Kannattaa ymmärtää, että tällaisen ihmisen kanssa tulevaisuutta suunnitellessa on myös iso riski että jätös osuu tuulettimeen ja käy suunnilleen näin.

Kehota vaimoasi hakemaan velkajärjestelyä. Jos joku väittää, että äitiysvapaa on väliaikainen este, hän väärässä. Hakemus voidaan tehdä nyt, ja maksuvarassa vaan huomioidaan se, että menee töihin tai ainakin saa jotain päivärahaa sen päättymisen jälkeen. Asunnon säästävä velkajärjestely on se, jolla asunto voidaan säilyttää.

Ette te kotianne menetä. Osta sinä hänen osuuttaan sillä, että maksat asuntolainaa hänen puolestaan. Ei ole edes vaikeaa, jos pankki suostuu järjestelyyn.

ei silti tarvi kaikkea toisen raha-asioista tietää.[/quote]

Ei toki, kävin ostamassa huulipunan, hinta 5 euroa. En kertonut miehelle etukäteen, enkä nyt jälkeenpäinkään. Huomaa jos huomaa.

2 vierasta yhdessä kirjoitti:

Ei se miehelle kuulu . Jos maksaa asuntoa puolet ei muu kuulu kun ei ole aviopari .

Mitä tämä ei-kuuluminen käytännössä tarkoittaa, kun ap nyt kuitenkin on tietoinen kumppaninsa veloista? Ap:lla ei saa olla asiasta mielipidettä eikä hän saa toivoa raha-asioitaan vastuullisesti hoitavaa kumppania? Velkaantuminen ei saa vaikuttaa suhteen jatkoa koskeviin päätöksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varat ja velat ovat erillisiä. Ota nyt kuitenkin luottamuksen osoituksena se, että saat tietää hänen veloistaan. Luultavasti avovaimosi suurin pelko on juuri se, että tulee ero ja sinä hylkäät hänet tosipaikassa.

Hänen velkansa eivät millään tavalla haittaa sinua. Jos yhteistä asuntolainaa maksetaan, ette menetä asuntoa hänen velkojensa vuoksi. Avovaimosi vastaa yksin veloistaan, jos sinä et ole niissä takaajana tai yhteisvastuullisena velallisena.

Ohjaa hänet ottamaan yhteyttä oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvontaan.

Tietysti yhteinen asunto voi mennä alta, et sinä voi luvata ettei menisi. Ap saa tietysti rahat omasta puolikkaastaan, mutta pakkomyynnistä harvoin saa täyttä markkinahintaa. Ja olisin kyllä hyvin skeptinen sen suhteen, pystyykö avokki jatkossa huolehtimaan omasta lyhennysosuudestaan.

Kyllä voin luvata, taikasanat ovat asunnon säästävä velkajärjestely. Pätee myös aloittajaan, jos hän joutuu kiipeliin siksi, että lunastaa avovaimonsa osuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varat ja velat ovat erillisiä. Ota nyt kuitenkin luottamuksen osoituksena se, että saat tietää hänen veloistaan. Luultavasti avovaimosi suurin pelko on juuri se, että tulee ero ja sinä hylkäät hänet tosipaikassa.

Hänen velkansa eivät millään tavalla haittaa sinua. Jos yhteistä asuntolainaa maksetaan, ette menetä asuntoa hänen velkojensa vuoksi. Avovaimosi vastaa yksin veloistaan, jos sinä et ole niissä takaajana tai yhteisvastuullisena velallisena.

Ohjaa hänet ottamaan yhteyttä oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvontaan.

Tietysti yhteinen asunto voi mennä alta, et sinä voi luvata ettei menisi. Ap saa tietysti rahat omasta puolikkaastaan, mutta pakkomyynnistä harvoin saa täyttä markkinahintaa. Ja olisin kyllä hyvin skeptinen sen suhteen, pystyykö avokki jatkossa huolehtimaan omasta lyhennysosuudestaan.

Kyllä voin luvata, taikasanat ovat asunnon säästävä velkajärjestely. Pätee myös aloittajaan, jos hän joutuu kiipeliin siksi, että lunastaa avovaimonsa osuuden.

Ja sinä voit ilmeisesti luvata, että ap:n avokki ylipäänsä pääsee asunnon säästävään velkajärjestelyyn, ap:sta itsestään nyt puhumattakaan?

Vierailija kirjoitti:

Voi että :( ja sinä olet heti jättämässä.. onpa ikävää ettet tuon enempää häntä rakasta.

Suhdetta voi jatkaa, vaikka yhteisasuminen loppuisikin. Ei se ole jättämistä.

Jos naisella ei ole varaa maksaa omistusasunnosta, sitten hän muttaa vuokralle. Jokainen elää varojensa mukaan.

Ap, nyt kun täällä vastailet, niin mihin ihmeeseen ne rahat sitten olivat menneet?

Vierailija kirjoitti:

Elimme hyvin raskasta aikaa. En voinut kertoa vaimolle tähän päälle ettei rahat riitä. Päädyin velkaantumaan 25 000 euroa salaa. En voi vieläkään kertoa.

Veikkaisin, että koko homma kaatuu alta puolessa vuodessa. Päällisin puolin olen hyvä puoliso ja isä. Nyt kun tiedän kaiken kohta loppuvan yritän olla mahdollisimman hyvä perheelleni että jäisi edes hyviä muistoja. Kohta he saavat tietää minun tuhonneen meidät taloudellisesti ja vaimoni jättää minut ja menetän lapseni. Säälin puolisoasi.

Et menetä lapsiasi. Huoltajuutta ei keneltäkään oteta pois velkojen takia.

Ihan ensimmäiseksi: älä hötkyile. Tässä on nyt kaksi eri asiaa - talouspuolen järjestyminen ja toisekseen tunnepuoli. Vaikka velat saisikin sumplittua, niin juuri se luottamuksen menettäminen on monelle tosi vaikea asia. Tai siis juuri se, että vaikka haluaisikin jatkaa yhdessä, niin siihen ei välttämättä pysty tunnetasolla.

Sanoit että teillä on yhteinen asuntolaina. Onko se kuitenkin jaettu tasapuolisesti niin että kumpikin on lyhentänyt sitä täsmälleen samalla summalla? Ja onko omistusoikeus myös 50/50? Yksi vaihtoehto voisi olla se, että avokki ottaa lyhennysvapaata omalle puolikkaalleen ja sinä vastaavasti jatkat maksamista mutta teette keskinäisen velkakirjan siitä että avokki on sinulle velkaa. Ja jos taas kämppä menee myyntiin ja siitä jää jotain 30K jaettavaksi, niin ei silläkään vielä pitkälle pötkitä, jos joutuu aloittamaan elämänsä alusta. Itse en hakisi lyhennysvapaata (siis itselleni), sillä sillekin voi tulla enemmän tarvetta joskus tulevaisuudessa.

Miettikää, puhukaa ja ennen kaikkea laskekaa eri vaihtoehtojen vaikutukset. Sinä et ole vastuussa toisen toilailuista, mutta ei myöskään kannata aiheuttaa itselleen taloudellista vahinkoa tekemällä hätiköityjä päätöksiä.

Laittaisin lusikat jakoon. Jonkinlaista luottamusta täytyy toiseen olla ja tuollainen velkasumma on jo niin merkityksellinen muun elämän kannalta, että en jatkaisi suhdetta, ellei puolisolla olisi poikkeuksellisen hyvät tulot. Muutama tonni on vielä eri juttu. Ja sekin, ettei kertonut mihin tarkoitukseen velat on tehty soittaa hälyytyskelloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varat ja velat ovat erillisiä. Ota nyt kuitenkin luottamuksen osoituksena se, että saat tietää hänen veloistaan. Luultavasti avovaimosi suurin pelko on juuri se, että tulee ero ja sinä hylkäät hänet tosipaikassa.

Hänen velkansa eivät millään tavalla haittaa sinua. Jos yhteistä asuntolainaa maksetaan, ette menetä asuntoa hänen velkojensa vuoksi. Avovaimosi vastaa yksin veloistaan, jos sinä et ole niissä takaajana tai yhteisvastuullisena velallisena.

Ohjaa hänet ottamaan yhteyttä oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvontaan.

Tietysti yhteinen asunto voi mennä alta, et sinä voi luvata ettei menisi. Ap saa tietysti rahat omasta puolikkaastaan, mutta pakkomyynnistä harvoin saa täyttä markkinahintaa. Ja olisin kyllä hyvin skeptinen sen suhteen, pystyykö avokki jatkossa huolehtimaan omasta lyhennysosuudestaan.

Kyllä voin luvata, taikasanat ovat asunnon säästävä velkajärjestely. Pätee myös aloittajaan, jos hän joutuu kiipeliin siksi, että lunastaa avovaimonsa osuuden.

Ja sinä voit ilmeisesti luvata, että ap:n avokki ylipäänsä pääsee asunnon säästävään velkajärjestelyyn, ap:sta itsestään nyt puhumattakaan?

Lisään vielä, että parin tonnin kuukausituloilla ap tuskin saa avokkinsa osuutta edes lunastettua.

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi näin. Oli pari todella huonoa vuotta. Oli muuttoa, remonttia, sairastumista, määräaikaisuuksia... Velkaannuin, enkä osannut kertoa sitä miehelle. Ahdistuin ja masennuin pahasti. Viimein paljastin miehelle viime vuonna. Ei suuttunut, en tiedä mitä ajattelee, ei oikein puhu asiasta (puhuu jos minä puhun), mutta itsekin häpeän tilannetta. Otin toisen työn. Nyt teen kahta työtä ja velat on poissa noin 2-3v päästä. Talous on tasaantunut onneksi vaikka velkaa onkin. Enää ei tartte räpiköidä. Velkaa on yhteensä 32 000e.

En jättäisi, jos puoliso itse on halukas selviytymään. Oma velka, oma vastuu.

Oletko siis kuitenkin muuttanut ja remontoinut yhdessä miehen kanssa? Miten vain sinä velkaannuit, mutta ei miehesi? Vai asuitteko omissa asunnoissa ja seurustelitte?

Meillä on yhteinen koti ja talous ja remonttien tms budjetit suunnitellaan ihan yhdessä eikä kumpikaan ota toiselle kertomatta mitään velkoja. 

Mulle kävi samoin syksyllä. Plus muuta kivaa selvisi siihen päälle. Tein silloin aloituksen tänne. https://www.vauva.fi/keskustelu/3861388/taydellinen-mieheni-petti-miten…

Neuvoni sinulle on, että älä häiriköi. Ja selvitä tilanteen juurisyy rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi samoin syksyllä. Plus muuta kivaa selvisi siihen päälle. Tein silloin aloituksen tänne. https://www.vauva.fi/keskustelu/3861388/taydellinen-mieheni-petti-miten…

Neuvoni sinulle on, että älä häiriköi. Ja selvitä tilanteen juurisyy rauhassa.

Hätiköi, EI häiriköi...!

Yhteinen asuntolaina, vaikka ette ole naimisissa!?

Toisen velkoja nimen omaan ei voi eikä saa maksaa. Minusta naisesi pitää kertoa sinulle rehellisesti koko tilanne/ syy tai suhde ei voi ainakaan jatkua. Keskustelu on pakollinen tuli välillenne ero tai ei.